Kevään juhlat lähestyvät. Saako lapsi syödä kekkereillä herkkuja?

Oletko joskus tokaissut herkkuja ahmivalle lapselle saman kuin minä: Nyt kannattaa lopettaa se karkin ahmiminen. Muuten olet pian sokerihumalassa.

Synttäreillä ja muilla kekkereillä herkuttelun seurauksena on yletön riekkuminen ja kotiin lähtiessä mahdollisesti itkupotkuraivarit eteisen lattialla. Selvä sokerihumala ja verensokerin laskua seuraava hepulitila, vai mitä? Vai onko sittenkään? Onko sokerihumalaa olemassa?

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mukaan sokerihumala on tarua. Tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan, että sokerin syöminen aiheuttaisi lapsissa hyperaktiiviisuutta. Mistä herkkujen syöntiä seuraava riekkuminen ja sekoilu sitten johtuu?

Yksi selitys on, että hyvät bileet saavat lapsen tavallista riehakkaammalle tuulelle, oli tarjolla sitten makeita herkkuja tai ei. Kavereiden seura ja jännittävä tilanne innostavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toinenkin selitys on: Borg kertoo, että koska aikuiset uskovat sokerin aiheuttavan lapsissa ylivilkkautta, he myös havainnoivat sokerilla herkuttelevan lapsen käytöstä tavallista herkemmin. Ja pistävät merkille vähäisemmätkin riekkumisen merkit.

Asiaa selvitettiin tutkimalla joukkoa lapsia, jotka heidän vanhempansa mielsivät sokeriherkiksi. Joukko jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän vanhemmille kerrottiin, että lapset olivat saaneet sokeriherkkuja. Toisen ryhmän vanhemmille kerrottiin, että lapset eivät olleet saaneet herkkuja.

Tosiasiassa kummankaan ryhmän lapset eivät saaneet sokeria.

Vanhemmat, jotka luulivat lastensa syöneen sokeriherkkuja, raportoivat lasten käyttäytyvän paljon riehakkaammin kuin toisen ryhmän vanhemmat.

Lapsen ylivilkkaus näytti siis olevan pelkästään vanhempien päässä.

Tutkimustulos ei toki poista sitä tosiasiaa, että ylenmäärin syötynä sokeri ei ole terveydelle hyväksi. Mutta synttäreillä ja muilla kekkereillä herkkuja saa syödä hyvällä omallatunnolla sokerihumalaa pelkäämättä.

Superiloisia juhlia!

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Kahvilla on yllättäviä terveysvaikutuksia

Älä pode morkkista herkuttelusta, tiukka dieetti ei toimi

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Vierailija

Runsas sokerilimujen käyttö oli yhteydessä rasvamaksaan. Tämä kuvio alkaa olla aika selvä: Sokerilimsat raunioittavat ihmisen terveyden.

Virvoitusjuomateollisuudella on ankea tilanne edessään. No ei sentään - onhan heillä taitavia juristeja ja vahvat PR-osastot.

 

Tämä ei ollutkaan yllätys, paitsi suurimmalle osalle limsan juojista. Mutta ei hätää, he eivät näitä lue.

http://www.journal-of-hepatology.eu/article/S0168-8278%2815%2900240-8/abstract

aikka Maailman terveysjärjestö WHO suositteli vuonna 2015 päivittäisen sokerinkäytön ylärajaksi 25 g (10 palaa), väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.

Suomessa lisätyn sokerin saantisuositus PÄIVÄSSÄ on 10% kokonaisenergiansaannista, joka tarkoittaa käytännössä aikuisella perusruokavaliossa (n. 2000 kilokaloria) 50 grammaa eli 20 sokeripalaa lisättyä sokeria ihan joka päivä. Vuodessa tämä on yli 18 kiloa sokeria.  Ja kun ihminen EI tarvitse lisättyä sokeria mihinkään, niin luku on todella huikea.

 

http://personal.inet.fi/koti/magge/diabetes2.htm#Sokeri

Vierailija

Tv-ohjelmasta opittua: lastenkutsut/syntymäpäiväjuhlat päätettiin rauhalliseen satutuokioon (lapset yleensä pitävät satujen kuuntelemisesta, tällä kerralla valittiin tarkoituksella satuja, jotka eivät ole liian jännittäviä), tuloksena rauhoittuneet lapset, noutamaan tulleet vanhemmat oikein ihmettelivät.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla