Purennan virheet näkyvät jo kuusivuotiaan hampaissa. Myös hoidon voi usein aloittaa jo silloin.

Milloin oikominen kannattaa aloittaa?

Tämä on uutta: aina ei kannata odottaa. Oikomisen tarvetta pystytään nykyään arvioimaan jo lapsen maitohampaista. Purennan kannalta olisi hyvä, että lapsi kävisi hammastarkastuksessa viisi–kuusivuotiaana.

Monien ongelmien hoito voidaan aloittaa jo ennen pysyvien hampaiden puhkeamista. Silloin ei odoteta, että pysyvät hampaat puhkeavat väärään asentoon, vaan ohjataan ne puhkeamaan oikein.

Hampaat ovat luussa kiinni säikeistöllä. Kun hammas puhkeaa, säikeet ovat aluksi löyhemmät. Siksi hampaan asentoa on aluksi helpompi korjata.

Esimerkiksi ristipurentaa voidaan hoitaa jo varhain. Ristipurennassa ylähammaskaari on kapea, ja ylähampaat jäävät osittain alahampaiden sisäpuolelle. Ristipurennan varhaisessa hoidossa käytetään hampaisiin kiinnitettävää oikomislaitetta, joka ohjaa leukojen kasvua niin, että ylähammaskaaresta tulee tarpeeksi leveä.

Ristipurenta on tavallinen pulma, siitä kärsii noin joka kymmenes lapsi. Sen varhainen hoito kestää noin puoli vuotta. Hoito on tehokasta myös teini-iässä, mutta leuan kasvuun vaikuttaminen on siinä vaiheessa paljon vaikeampaa.

Oikomishoidossa on paljon vaihtoehtoja. Osa lääkäreistä esimerkiksi katsoo, että hoito on järkevää tehdä vasta, kun pysyvät hampaat ovat puhjenneet. Silloin hampaita voidaan siirtää raudoilla tai kiinnikkeillä.

Suomessa oikojahammaslääkärit arvioivat ennen kaikkea sitä, miten purenta toimii, ja vähemmän sitä, miltä hampaat näyttävät. Nämä ovat onneksi usein sama asia. Hyvin toimivat hampaat yleensä myös näyttävät hyviltä.

Miten valmistella lasta hoitoon?

Ensin oma pelko pois: menetelmät ovat tehokkaampia ja hoidot lyhyempiä kuin omassa lapsuudessa.

Eskari- tai alakouluikäiset sopeutuvat hoitoon helpoimmin. Teini taas saattaa kyseenalaistaa koko homman. Hammaslääkärien kokemus on, että etenkään teini-ikäiset pojat eivät oikomishoidosta innostu.

Lapsen näkökulmasta hoito kestää kauan. Lisäksi rautojen käytön ajan hampaiden puhdistus on hankalaa – mutta hyvin tärkeää. Vaarana on hampaiden reikiintyminen.

Vanhempi voi varautua siihen, että lasta joutuu kannustamaan. Jos puhdistaminen ei suju, hammashygienisti sekä puhdistaa hampaat että opettaa puhdistamista.

Pahimmillaan huono puhdistaminen johtaa siihen, että hoito pitää keskeyttää.

Pysyvien hampaiden oikominen kestää yleensä vuoden kaksi. Sen jälkeen tarvitaan ylläpitohoitoa, jotta tulos pysyy. Hampaat luuhun kiinnittävä säikeistö muuttuu hitaasti, ja aluksi se vetää hampaita vanhaan asentoon.

Oikominen voi olla epämukavaa, muttei kivuliasta. Hampaat ovat kyllä arat, ja osa lapsista tuntee särkyä. Se kestää yleensä muutaman päivän kerrallaan.

Miksi hampaat kasvavat vinoon ja voiko sitä estää?

Hampaiden kasvaminen vinoon ei ole synnynnäistä. Tutkimusten mukaan suomalaisten purentaongelmat ovat yleistyneet nopeasti. Syy on nykyisessä elämäntavassa, esimerkiksi siinä, että ravinto on pehmeää ja lapset käyttävät pitkään tuttia ja tuttipulloa.

Pitkä imetys, vuoden ikään saakka, puolestaan vähentää purentavirheitä. Rintamaitoa syövän vauvan suun lihastyö ohjaa hammaskaarta kasvamaan oikein.

Tuttia voi kyllä käyttää. Siitä ja peukalon imemisestä pitäisi vain päästä eroon ajoissa, viimeistään kaksivuotispäivänä.

Juttua varten on haastateltu hampaiston kehitys- ja oikomisopin professoria Juha Varrelaa Turun yliopistosta.

Lähde: Kaikki on vinksin vonksin, Meidän Perhe 2/15

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?