Äidit kertovat: ei ne lapset, vaan ne vanhemmat.

Tyyli ennen kaikkea

”Eräs äiti ulkoili lapsineen puistossa aina samaan aikaan kuin me. Hän puki joka kerta pikku tyttönsä ylihienoihin, jäykkiin vaatteisiin. Villakangastakki, paksut sukkahousut, nauhakengät, pikkuinen hattu. Sen jälkeen äiti varoitteli jatkuvasti, ettei saa sotkea vaatteita. Lapsi jökötti onnettomana penkillä katsomassa muiden leikkejä.”

Mansikkavaara

”Olin kerran nelivuotiaani kanssa leikkipuistossa, eväänä tuoreita mansikoita. Kun tarjosin niitä lapselleni, viereen putkahti saman ikäinen leikkikaveri huuliaan nuollen. Tarjosin hänellekin mansikan.

Takavasemmalta hyökkäsi paikalle tämän toisen lapsen topakka äiti, joka kiskoi pientä pois ja alkoi mylviä, kuinka ’vierailta EI SAA IKINÄ, KOSKAAN ottaa mitään, hyihyi, eikös me olla kotona puhuttu tästä’ minua mulkoillen.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kieli keskellä suuta

”Kotiseutumurrettaan viljellyt tutuntuttu alkoi lapsen saatuaan puhua pelkkää kirjakieltä. Muille läsnäolijoille hän puhuu kuten ennenkin, mutta neljä vuotta täyttäneelle lapselleen vain kirjakieltä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jee, leikkimään

”Taloyhtiöstämme muutti pois perhe, jolla oli monta villiä lasta. He eivät kuitenkaan muuttaneet kauaksi, vain parin talon päähän, asuntoon, jossa oli tosi pieni piha. Erään kerran siellä järjestettiin lastenkutsut. Homma huipentui siihen, että vanhemmat paimensivat koko sokerihumalaisen lauman meidän talomme leikkipaikalle resuamaan.”

Tulta päin

”Meillä oli rivitaloasunnossamme juhlat, joiden kunniaksi olimme laittaneet ulkotulia portaiden pieliin. Kesken illan mieheni huomasi ikkunasta naapurin taaperon, joka oli jätetty taloyhtiön pihalle ulkoilemaan itsekseen. Lapsi läppäili toppahanskallaan ulkotuliamme ja nauraa kikatti päälle. Mies ehti pelastaa lapsen viime tingassa ennen kuin tuli tarttui haalariin. Taaperon äiti ei suinkaan kiitellyt. Hänestä syy oli meidän.”

Kasvattajat työssään

”Minua naurattavat hiekkalaatikolla päivystävät isät ja äidit, jotka selostavat ääneen taaperonsa leikkejä: ’Ei me oteta Minttu-Liisa tytön lapiota’ tai sitten ’Minttu-Liisa vain lainaa pojan ämpäriä’. Enemmän siinä puhutaan toisille vanhemmille, että kuunnelkaa nyt, tässä kasvatetaan ja vedetään rajoja.”

Kukkuu ja herätys

”Omakotitalomme naapurissa asui hippihenkinen perhe, jonka aikataulut olivat eri maailmasta kuin kaikilla muilla. Usein jo kuudelta sunnuntaiaamuisin terassinoveltamme alkoi kuulua äänekästä koputtelua. Hippiperheen lapsethan ne siellä olivat kylään pyrkimässä, pelkissä yöpaidoissa ja kumisaappaissa. Vanhempia ei näkynyt mailla halmeilla.”

Leikkiin vaikka väkisin

”Taloyhtiössämme asuu perhe, jossa iäkkäillä vanhemmilla on vilkas poika. Vanhempia selvästi uuvuttaa hänen hoitamisensa. Tästä seuraa se, että olipa yhteisellä pihalla kuka tahansa lapsi leikkimässä, he lykkäävät ainokaisensa ulos ja vaativat muita lapsia ottamaan tämän leikkeihinsä, sujuivatpa ne tai eivät.

Tyttöni on tätä poikaa viisi vuotta vanhempi, ja hänellä on taloyhtiössä omia, samanikäisiä kavereita. He eivät haluaisi tätä poikaa leikkejään sotkemaan. Se ei sovi pojan vanhemmille. Heidän mielestään on kiusaamista, jos poika ei pääse mukaan. Kiusaamista on sekin, jos leikki ei suju pojan mielen mukaan. Tytöt ovat vähentäneet pihaleikkejä selvästi, sääli.”

Apua, ykää!

”Olin taaperoni kanssa perhekerhossa, jossa oli monta muutakin äitiä lapsineen. Eräälle muksuista tuli huono olo, ja hän oksensi yllättäen komean lammikon keskelle lattiaa. Lapsi itse ei ollut tästä moksiskaan, olo helpottui ja leikit jatkuivat. Äiti sen sijaan meni tolaltaan, alkoi itkeä, hoki ettei tiedä mitä tehdä ja tuijotti lapsensa tuotosta neuvottomana. Toimintakyky palautui vasta muiden äitien rauhoitellessa häntä ja ryhtyessä yhteistuumin siivoamaan jälkiä.”

Tullaan kylään

”Kerrostalossamme asuu perhe, jossa on kaksi tyttöä. Tytöistä nuorempi on samanikäinen kuin oma tyttäreni. Vanhemmat käyttävät meitä aika hävyttömästi ilmaisena hoitopaikkana molemmille tytöille. Lapset ilmestyvät oven taakse jo aamusta, pyrkivät ruokapöytään samaan aikaan kuin oma lapseni ja haluaisivat olla meillä leikkimässä koko päivän. Vasta illansuussa äiti ilmestyy heitä hakemaan päivitellen, kuinka ’aika lentää, kun lapsilla on hauskaa’. Niin varmaan, mutta tämä tapahtuu joka kerta meillä. Vastavuoroisuutta ei ole.”

Fillarilla yöhön

”Poikani kaverin perhe asuu samassa taloyhtiössä kuin me. Eräänä syyspäivänä poikani oppi yllättäen ajamaan ilman apupyöriä, ikää taisi olla viisi vuotta. Hänen kaverinsa kolisteli perässä appareilla ihan tyytyväisenä. Pojan kaverin kilpailuhenkiselle isälle tämä ei kuitenkaan sopinut, hän halusi poikansa oppivan taidon juuri samana päivänä kuin kaverikin. Illan pimentyessä taitoa treenattiin iskän johdolla pihalla edelleen, turhaan.”

Lue lisää

Mieheni mielestä puhun liikaa

Nämä ylesitykset ärsyttävät

Vierailija

MInusta olisi ihan asiallista kysyä tuntemattoman lapsen läsnä olevalta vanhemmalta, josko tälle sopii antaa mansikoita. Mistä sitä tietää jos lapsi on pahasti allerginen?

Vierailija
Vierailija

”Minua naurattavat hiekkalaatikolla päivystävät isät ja äidit, jotka selostavat ääneen taaperonsa leikkejä: ’Ei me oteta Minttu-Liisa tytön lapiota’ tai sitten ’Minttu-Liisa vain lainaa pojan ämpäriä’. Enemmän siinä puhutaan toisille vanhemmille, että kuunnelkaa nyt, tässä kasvatetaan ja vedetään rajoja.”

 

Mun mielestä aika erikoinen näkemys asiasta. Ne taaperothan ymmärtävät puhetta myös, joten ainakin itse olen kokenut järkeväksi ja mielekkääksi puhua sille lapselle samalla, kun tehdään asioita. Sillä tavalla se lapsikin oppii käsitteitä.

Tätä minäkin ihmettelin. Mitä tällä tarkoitetaan? Miten lapselle siis pitäisi puhua? Jättää se etunimi pois? Ei kai tämä todella tarkoita sitä, ettei saisi puhua mitään. En ymmärrä ollenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla