Äidit kertovat: ei ne lapset, vaan ne vanhemmat.

Tyyli ennen kaikkea

”Eräs äiti ulkoili lapsineen puistossa aina samaan aikaan kuin me. Hän puki joka kerta pikku tyttönsä ylihienoihin, jäykkiin vaatteisiin. Villakangastakki, paksut sukkahousut, nauhakengät, pikkuinen hattu. Sen jälkeen äiti varoitteli jatkuvasti, ettei saa sotkea vaatteita. Lapsi jökötti onnettomana penkillä katsomassa muiden leikkejä.”

Mansikkavaara

”Olin kerran nelivuotiaani kanssa leikkipuistossa, eväänä tuoreita mansikoita. Kun tarjosin niitä lapselleni, viereen putkahti saman ikäinen leikkikaveri huuliaan nuollen. Tarjosin hänellekin mansikan.

Takavasemmalta hyökkäsi paikalle tämän toisen lapsen topakka äiti, joka kiskoi pientä pois ja alkoi mylviä, kuinka ’vierailta EI SAA IKINÄ, KOSKAAN ottaa mitään, hyihyi, eikös me olla kotona puhuttu tästä’ minua mulkoillen.”

Kieli keskellä suuta

”Kotiseutumurrettaan viljellyt tutuntuttu alkoi lapsen saatuaan puhua pelkkää kirjakieltä. Muille läsnäolijoille hän puhuu kuten ennenkin, mutta neljä vuotta täyttäneelle lapselleen vain kirjakieltä.”

Jee, leikkimään

”Taloyhtiöstämme muutti pois perhe, jolla oli monta villiä lasta. He eivät kuitenkaan muuttaneet kauaksi, vain parin talon päähän, asuntoon, jossa oli tosi pieni piha. Erään kerran siellä järjestettiin lastenkutsut. Homma huipentui siihen, että vanhemmat paimensivat koko sokerihumalaisen lauman meidän talomme leikkipaikalle resuamaan.”

Tulta päin

”Meillä oli rivitaloasunnossamme juhlat, joiden kunniaksi olimme laittaneet ulkotulia portaiden pieliin. Kesken illan mieheni huomasi ikkunasta naapurin taaperon, joka oli jätetty taloyhtiön pihalle ulkoilemaan itsekseen. Lapsi läppäili toppahanskallaan ulkotuliamme ja nauraa kikatti päälle. Mies ehti pelastaa lapsen viime tingassa ennen kuin tuli tarttui haalariin. Taaperon äiti ei suinkaan kiitellyt. Hänestä syy oli meidän.”

Kasvattajat työssään

”Minua naurattavat hiekkalaatikolla päivystävät isät ja äidit, jotka selostavat ääneen taaperonsa leikkejä: ’Ei me oteta Minttu-Liisa tytön lapiota’ tai sitten ’Minttu-Liisa vain lainaa pojan ämpäriä’. Enemmän siinä puhutaan toisille vanhemmille, että kuunnelkaa nyt, tässä kasvatetaan ja vedetään rajoja.”

Kukkuu ja herätys

”Omakotitalomme naapurissa asui hippihenkinen perhe, jonka aikataulut olivat eri maailmasta kuin kaikilla muilla. Usein jo kuudelta sunnuntaiaamuisin terassinoveltamme alkoi kuulua äänekästä koputtelua. Hippiperheen lapsethan ne siellä olivat kylään pyrkimässä, pelkissä yöpaidoissa ja kumisaappaissa. Vanhempia ei näkynyt mailla halmeilla.”

Leikkiin vaikka väkisin

”Taloyhtiössämme asuu perhe, jossa iäkkäillä vanhemmilla on vilkas poika. Vanhempia selvästi uuvuttaa hänen hoitamisensa. Tästä seuraa se, että olipa yhteisellä pihalla kuka tahansa lapsi leikkimässä, he lykkäävät ainokaisensa ulos ja vaativat muita lapsia ottamaan tämän leikkeihinsä, sujuivatpa ne tai eivät.

Tyttöni on tätä poikaa viisi vuotta vanhempi, ja hänellä on taloyhtiössä omia, samanikäisiä kavereita. He eivät haluaisi tätä poikaa leikkejään sotkemaan. Se ei sovi pojan vanhemmille. Heidän mielestään on kiusaamista, jos poika ei pääse mukaan. Kiusaamista on sekin, jos leikki ei suju pojan mielen mukaan. Tytöt ovat vähentäneet pihaleikkejä selvästi, sääli.”

Apua, ykää!

”Olin taaperoni kanssa perhekerhossa, jossa oli monta muutakin äitiä lapsineen. Eräälle muksuista tuli huono olo, ja hän oksensi yllättäen komean lammikon keskelle lattiaa. Lapsi itse ei ollut tästä moksiskaan, olo helpottui ja leikit jatkuivat. Äiti sen sijaan meni tolaltaan, alkoi itkeä, hoki ettei tiedä mitä tehdä ja tuijotti lapsensa tuotosta neuvottomana. Toimintakyky palautui vasta muiden äitien rauhoitellessa häntä ja ryhtyessä yhteistuumin siivoamaan jälkiä.”

Tullaan kylään

”Kerrostalossamme asuu perhe, jossa on kaksi tyttöä. Tytöistä nuorempi on samanikäinen kuin oma tyttäreni. Vanhemmat käyttävät meitä aika hävyttömästi ilmaisena hoitopaikkana molemmille tytöille. Lapset ilmestyvät oven taakse jo aamusta, pyrkivät ruokapöytään samaan aikaan kuin oma lapseni ja haluaisivat olla meillä leikkimässä koko päivän. Vasta illansuussa äiti ilmestyy heitä hakemaan päivitellen, kuinka ’aika lentää, kun lapsilla on hauskaa’. Niin varmaan, mutta tämä tapahtuu joka kerta meillä. Vastavuoroisuutta ei ole.”

Fillarilla yöhön

”Poikani kaverin perhe asuu samassa taloyhtiössä kuin me. Eräänä syyspäivänä poikani oppi yllättäen ajamaan ilman apupyöriä, ikää taisi olla viisi vuotta. Hänen kaverinsa kolisteli perässä appareilla ihan tyytyväisenä. Pojan kaverin kilpailuhenkiselle isälle tämä ei kuitenkaan sopinut, hän halusi poikansa oppivan taidon juuri samana päivänä kuin kaverikin. Illan pimentyessä taitoa treenattiin iskän johdolla pihalla edelleen, turhaan.”

Lue lisää

Mieheni mielestä puhun liikaa

Nämä ylesitykset ärsyttävät

Vierailija

Nämä muiden vanhempien tavat hämmästyttävät

Vierailija 18.09.2015 klo 09:02 ”Minua naurattavat hiekkalaatikolla päivystävät isät ja äidit, jotka selostavat ääneen taaperonsa leikkejä: ’Ei me oteta Minttu-Liisa tytön lapiota’ tai sitten ’Minttu-Liisa vain lainaa pojan ämpäriä’. Enemmän siinä puhutaan toisille vanhemmille, että kuunnelkaa nyt, tässä kasvatetaan ja vedetään rajoja.” Mun mielestä aika erikoinen näkemys asiasta. Ne taaperothan ymmärtävät puhetta myös, joten ainakin itse olen kokenut järkeväksi ja mielekkääksi puhua sille...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.