Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Ihmeiden aika ei ole ohi. Liuskottuneista kynsistä tuli terveet ja vahvat.

Kynteni olivat joitakin vuosia sitten surkeassa kunnossa. Ne liuskoittuivat ja halkeilivat ja olivat kuivat ja hauraat. Nyt ne ovat niin hyväkuntoiset, että en ole koskaan edes harkinnut tekokynsien laittamista. Mitä tässä välissä on tapahtunut? Suoraan sanoen en tiedä, mutta voin yrittää arvata.

Toisin kuin yleisesti luullaan, esimerkiksi kalsiumin tai piivalmisteiden nauttiminen ei terveellä ihmisellä paranna kynsien laatua tai rakennetta.

Myöskään lisävitamiineista ei ole yleensä todettu olevan apua, jollei sitten kynsimuutosten taustalla ole hoitamaton keliakia, anoreksia tai jokin muu ravitsemuksellinen häiriö. Puutteet ravitsemuksessa ja vitamiinitasoissa voivat näkyä myös kynsien kunnossa.

Ainut vitamiini, jonka syöntiä olen viime vuosina lisännyt roimasti, on d-vitamiini. Sen puutteesta todennäköisesti kärsin vielä silloin, kun kynteni olivat huonossa kunnossa, sillä d-vitamiinin puutetta potee lähes jokainen suomalainen, joka ei syö sitä lisänä purkista.

D-vitamiini huolehtii muun muassa riittävästä veren kalsium- ja fosforipitoisuudesta, jolla on merkitystä myös kynsien hyvinvoinnille.

Kynnet ovat muodostuneet keratiinista eli sarveisaineesta. Keratiinisolujen välissä on fosfolipidejä, rasvoja. Ne tekevät kynnestä taipuisan. Kynnetkin siis tarvitsevat rasvaa, aivan niin kuin ihokin. Ja rasvaa tarvitaan niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Olen tehnyt ruokavaliooni joitakin muutoksia sitten nuoruusvuosien. Suurimmat muutokset ovat olleet nämä: lisää energiaa, lisää rasvoja (pääasiassa pehmeitä), lisää proteiineja, runsaasti lisää kasviksia, vähemmän hiilihydraatteja.

Nuorempana pidin tarkasti huolen siitä, että paino ei nouse tietyn kilorajan yli ja elin melko vähäkalorisella ja ennen kaikkea vähärasvaisella ruokavaliolla. Näin jälkeenpäin ajatellen aivan liian vähärasvaisella ruokavaliolla. Ei ihme, jos kynnetkin kuivuivat.

Vaikka lisäravinteilla ei lääkäreiden mukaan ole kynsien terveyden kannalta merkitystä, niin hyvällä ravitsemuksella on. Uskon, että minulla suurin syy kynsien huonoon kuntoon oli yksipuolinen ja liian vähärasvainen ruokavalio.

Jos epäilet, että kynsiesi huono kunto johtuu jonkin ravintoaineen puutoksesta tai epäilet sairastavasi esimerkiksi ravintoaineiden imeytymishäiriöitä aiheuttavaa keliakiaa, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Lääkärin pakeille kannattaa mennä myös siinä tapauksessa, jos huomaa kynsissä muitakin muutoksia kuin pelkän kuivumisen.

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Kumpi on pahempi, rasva vai sokeri?

Miten saada lapsi juomaan riittävästi vettä?

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Soitimme Yliopiston almanakkatoimistoon ja selvitimme.

Halloweenia on vietetty Suomessa vuodesta 1950 lähtien. Kuitenkin tämä kaikkien vanhempien rakastama (köh, köh) karkkien ja kepposten juhla aiheuttaa joka vuosi saman sekaannuksen: koska halloweenia olisi oikeasti tarkoitus juhlia?

Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen kertoo, että virallisesti halloweenin ajankohdasta ei ole tehty päätöksiä. Päivää ei ole myöskään esitetty almanakkaan kirjattavaksi juhlapäiväksi vaikkapa vapun tapaan.

– Ulkomailla halloweenia vietetään usein pyhäinpäivän aattona, eli 31. lokakuuta. Jos virallista päivää haluaa hakea, niin se olisi silloin tuo, Palviainen toteaa. 

Halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Suomessa pyhäinpäivän vietto vaihtelee kalenterivuosittain. Esimerkiksi tänä vuonna pyhäinpäivä osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Palviaisen mukaan meillä halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Mitä tästä voimme päätellä? Että tilaisuuksia halloweenin vietolle on yhtä monta, kuin halloweeniin sopivia pukujakin. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nappaa muksu kainaloon ja houkuttele katsomaan leffa, joka kolahti äitiin tai isään viime vuosituhannella. Nämä elokuvat toimivat yhä.

Valitsimme viisi hittileffaa 90-luvulta, jotka kelpaa katsoa nykylastenkin kanssa. Aloita vaikka kolmosesta, joka sopii perheen pienemmillekin. Kaikki leffat löytyvät Netflixistä.

1. Teinin kanssa: Clueless (1995)

Vieläkö muistatte Alicia Silverstonen, hetken 90-luvun kirkkaimpana teini-idolina säihkyneen näyttelijä- ja mallitähden? Silverstone jatkaa näyttelijänuraansa edelleen, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan yhä parhaiten elokuvasta Clueless. Leffa oli 90-luvulla ilmiö jo varhaisteinien keskuudessa.

Clueless kertoo high schoolin suosituimmasta tytöstä Cherylistä, jonka pinnallinen elämä täyttyy shoppailusta, Nokia-kännykkään lörpöttelystä ja pojista. Kun kouluun tulee uusi ja vähän outo tyttö, keksii Cheryl muovata hänestä suositun, hänellä kun sitä näkemystä asiaan riittää.

Clueless on pinnalta aika tavallinen, hiukan höpsö teinileffa, mutta alta paljastuu ajan hengelle virnuilevaa satiiria. Sivuosissa nähdään nuoret Brittany Murphy ja Paul Rudd – sekä viimeistä huutoa oleva Nokia 232 -kännykkä.

2. Varhaisteinin kanssa: My Girl – Tyttöni mun (1991)

Yksin kotona -leffoista maineeseen ponkaissut lapsitähti Macaulay Culkin teki 90-luvulla koko perheen elokuvia liukuhihnalta. Yksi rakastetuimmista oli varhaisteini-ikää kolkuttelevista ystävyksistä kertova My Girl – Tyttöni mun.

Elokuvassa Culkin näyttelee kaikelle mahdolliselle allergista poikaa, jonka ainoa ystävä on yksinhuoltajaisänsä kanssa asuva tomera Vada-tyttö. He ovat kuin paita ja peppu, mutta pari he eivät ole. Vai olisivatko ehkä sittenkin? My Girl – Tyttöni mun vie katsojan suorinta tietä elämän kevääseen: on ihastumista, taianomainen ensisuudelma, murrosiän ihmeelliset oireet, vaikea vanhempisuhde ja traaginen kuolema.

3. Koko perheen naurutakuu: Mrs. Doubtfire (1994)

Muutama vuosi sitten kuollut näyttelijä Robin Williams jätti jälkeensä valtavan leffaperinnön, josta voi kaivella sopivaa katseltavaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja mielentiloihin.  

Varsinkin 90-luvulla Williams teki hyvin menestyneitä koko perheen elokuvia, joiden parhaimmistoa edustaa Mrs. Doubtfire. Se on komedia isästä, joka näkee avioeron vuoksi lapsiaan vain harvoin. Mies päättää tavalla tai toisella päästä takaisin lastensa elämään. Niinpä hän pestautuu vaimonsa kotiapulaiseksi – herttaiseksi  täti-ihmiseksi naamioituneena, totta kai.

Mrs. Doubtfire käsittelee avioeroa ja sukupuolirooleja fiksusti ja lämmöllä – ja on kaiken lisäksi vielä hillittömän hauska!

4. Nostalgista fantasiaa: Jumanji (1995)

Kaipaatko aikaa, jolloin seikkailuelokuvat eivät olleet vielä pelkkää aivot turruttavaa tietokoneanimaatiotykitystä? Siinä tapauksessa Jumanji on sinun elokuvasi.

Fantasiaseikkailu kertoo salaperäisestä Jumanji-lautapelistä, jonka pelaamisessa on omat riskinsä. Elokuvan alussa nuori Alan-poika tulee imaistuksi pelin sisään ja jää sen vangiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin peliä pelaavat sisarukset vapauttavat vahingossa aikuiseksi varttuneen Alanin (Robin Williams), mutta pääsevät samalla irti toinen toistaan hirmuisemmat viidakon pedot.

Jumanjissa on mukana jo jonkin verran tietokoneella tehtyjä tehosteita, mutta ne eivät ole varastaneet vielä koko show'ta. Pääosassa on ennen kaikkea jännittävä seikkailu. Williamsin rinnalla näyttelee nuori Hillary Duff.

5. Nyyhkyiltaan: Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)

Yksi tunnetuimmista ihmisen ja eläimen ystävyydestä kertovista elokuvista on Free Willy – Pelastakaa Willy. Elokuva kertoo ongelmanuoresta Jessestä, joka jotuu sovittamaan graffitiharrastuksellaan yhteiskunnalle aiheuttamansa mielipahan yhdyskuntapalveluna vesipuistossa. Kaikkien yllätykseksi hankala poika ystävystyy tuittuilevan Willy-miekkavalaan kanssa. Jesse päättää tehdä kaikkensa vapauttaakseen ihmisten vangitseman Willyn.

Todellisuudessa Willyä esittänyt Keiko-valas koki masentavamman kohtalon, vaikka pääsikin maistamaan vapautta vuosien vesipuistoelämän jälkeen. Elokuvan suosion myötä paineet Keikon vapauttamiseksi kasvoivat. Ongelmana tosin oli, että pari vuosikymmentä vankeudessa elänyt valas oli jo ehtinyt unohtaa luontaiset vaistonsa ja saalistustaitonsa. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa Keikoa valmisteltiin kuitenkin uuteen elämään vapaana valaana, ja lopulta se todella vapautettiin. Vuonna 2003 Keiko ajautui Norjan rannikolle kuolleena. Se oli kärsinyt aliravitsemuksesta ja ilmeisesti menehtynyt keuhkokuumeeseen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.