"Pienetkin lapset ymmärtävät taloudellista eriarvoistumista. Materia tuo kiinnostavuutta."

Perheen pienituloisuutta pidetään usein lähinnä aikuisten huolena. Se vaikuttaa kuitenkin näkyvästi myös lasten arkeen, muistuttaa johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta.

Lasten kokemukset köyhyydestä Suomessa ovat kouriintuntuvia. Kuulostaa raa'alta mutta on totta: perheen taloudelliset resurssit ovat osa lapsen sosiaalista pääomaa. Köyhyys lisää lasten ja nuorten keskinäistä eriarvoisuutta, aiheuttaa häpeää ja on riski pienituloisten perheiden lasten hyvinvoinnille.

– Esimerkiksi synttärikulttuuri on muuttunut vaativammaksi. On teemasynttäreitä, hoplop-synttäreitä, lahjat ovat kallistuneet ja vieraillekin annetaan usein pieni lahja, Iivonen toteaa.

Pelastaa Lapset toteutti vuonna 2015 kyselyn, jossa 7–17-vuotiaat lapset kertoivat köyhyyden kokemuksistaan. Vähävaraisten perheiden lapsista yli puolet kertoi joutuneensa jäämään köyhyyden takia pois kaverisynttäreiltä tai muista juhlista, ja yli kolmannes oli jäänyt pois luokkaretkiltä.

Yli puolta oli kiusattu köyhyyden takia.

"Lapsuutta ei voi museoida"

– Aika pienetkin lapset alkavat ymmärtää taloudellista eriarvoistumista sitä kautta, että materia tuo kiinnostavuutta. Ekaluokkalaiset osaavat vertailla kännyköitä ja niiden ominaisuuksia, eikä halvimpiin malleihin tietysti saa kaikkia pelejä, Iivonen sanoo.

Nykylasten arjessa ryhmään kuuluminen on enemmän kiinni taloudellisista resursseista kuin muutama vuosikymmen sitten – eikä se ole lapsen vika.

Lapsi elää arkeaan nykyhetkessä. Hänen kokemuksiaan ei voi verrata siihen, mikä oli tapana silloin kun vanhemmat tai isovanhemmat olivat lapsia.

– Lapsuutta ei voi museoida, Iivonen sanoo.

– Kun jostakin tulee sosiaalinen normi, lapsi ei voi valita, noudattaako sitä vai ei.

Mitä pitäisi tehdä?

Ainakaan lasten ja nuorten jakautumista köyhiin ja rikkaisiin ei pitäisi vahvistaa. Ja juuri niin uhkaa käydä, kun lasten ja perheiden palveluihin suunnitellaan laajoja leikkauksia, Iivonen huomauttaa.

Hän perää leikkauspäätöksistä kunnollista lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. Ja päättäjiltä rohkeutta toimia toisin, jos arvioinnit niin osoittavat.

– Olisi arvioitava etukäteen, miten esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaus tai lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin tulevaisuudessa. Eläkeläisten asumistukiasiassakin uskallettiin ottaa takapakkia, miksei näissä?

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen edellyttää satsausta perhe-etuuksiin ja lasten ja nuorten palveluihin. Ne on nähtävä investointeina, ei leikattavina kuluerinä.

Perjantaina 20.11.2015 vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Päivän teemana on Suomessa lapsiperheiden köyhyys. Suomen Unicef on myöntänyt 19.11.2015 Mannerheimin lastensuojeluliiton johtavalle asiantuntijalle Esa Iivoselle Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen. Tunnustus myönnettiin myös tutkimuspäällikkö Minna Salmelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Pelastaa Lapset ry: Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015 -raportti (pdf)

Vierailija

Näin köyhyys vaikuttaa lapseen: kaverisynttärit jäävät, jos ei ole lahjaa

Mä en ymmärrä että muka sen rahan takia jäisi kaverisynttärit väliin. Me pidettiin lapsellemme kalliissa paikassa 7v synttärit ja kyllä siellä oli köyhempiäkin lapsia mukana. Yksi toi jonkun 2 € auton ja toinen toi 10€ rahaa. Minusta oli lähinnä kamalaa että monet vanhemmat toivat jonkun kalliin legopaketin. Meidän lapsemme kun on kiitollinen kaikista lahjoista eikä arvostele niitä kuinka kallis mitäkin on. Köyhän lapsi voi minusta tuoda ihan hyvin jonkun halvan lahjan tai itse askarrellun...
Lue kommentti
Vierailija

Näin köyhyys vaikuttaa lapseen: kaverisynttärit jäävät, jos ei ole lahjaa

Nämä synttärilahjat ovat muuten menneet ihan överiksi, lapsi on saanut paljon kalliimmat ja hienommat lahjat kaverisynttäreiltä kuin minä tai sisarukseni saatiin saman ikäisenä sukulaissynttäreiltä. Esim. 6-vuotissynttäreillä lapsi sai kavereiltaan pari muumimukia, kolme aitoa Barbia, Pet Shoppeja, lautapelin, vaatteita... Kun mä olin pieni, kaverisynttärilahjaksi vietiin tyyliin tuoksutussit tai hieno karkkipussi tai keräilykortteja tai tarroja tai ponnari-pinnipaketti. Hih, tuli muuten...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.