Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kokosimme ohjeet, joilla huolehdit oman perheesi ja muiden uimareiden hyvinvoinnista rannalla.

Meidän Perhe kokosi yhteen ohjeet, joilla pidät huolta oman perheesi ja muiden uimareiden hyvinvoinnista rannalla. Muista, että vastuu lasten uima(ranta)käyttäytymisestä on aina vanhemmalla!

Miten huolehtia lasten hygieniasta rannalla ja muilla uimapaikoilla?

  1. Veteen ei saa pissata tai kakata. Vaikka oman lapsen kakkapeppu ei huolettaisikaan, uloste on aina tartuntariski. Viruksen kantaja voi olla oireeton, joten kuka tahansa voi olla mahdollinen tartunnan aiheuttaja.
  2. Älkää tehkö tarpeitanne myöskään rannan lähellä oleviin puskiin.
  3. Älä pese lapsen peppua uimavedessä. Likavesi ajautuu järvessä takaisin rannalle.
  4. Älä koskaan lähde uimaan sairaan lapsen kanssa, sillä lapsi voi uidessaan levittää tautivirusta muille.
  5. Noudata näitä käytäntöjä myös, kun uitte kloorivesissä.

Mitä tehdä, jos lapsi kakkaa veteen?

  1. Jos lapsi kakkaa tai oksentaa veteen, asiasta pitää ilmoittaa heti henkilökunnalle, jos sellaista löytyy.
  2. Henkilökunnalle on hyvä kertoa myös siitä, jos lapsi kakkaa uimavaippaan tai uimapukuunsa.
  3. Siivoa jäljet parhaasi mukaan.
  4. Pese lapsi muualla kuin uintipaikalla, esimerkiksi wc-tiloissa. Voit myös käyttää kosteuspyyhkeitä puhdistukseen. Muista puhdistaa myös omat kätesi pyllynpesun jälkeen.
  5. Vie roskat, erityisesti vaipat ja kosteuspyyhkeet, roskiin. Jos sellaista ei löydy tai roskakori on täynnä, vie roskat suojattuna kotiin. Huolehdi, ettei ympäristöön jää mitään lintujen tai tuulen leviteltäväksi.
  6. Jos kuitenkin huomaat, ettei rannalla ei ole wc:tä ja kosteuspyyhkeetkin unohtuivat kotiin, ota pesuvettä mihin tahansa mukanasi olevaan kippoon tai juomapulloon ja mene pesemään lapsi kauemmas rannan alueesta. Näin varmistat, ettei muille uimareille aiheudu vaaraa pyllypesusta.

Miten voi suojata lasta virustartunnoilta uimapaikoilla?

  1. Huolehdi hygieniasta. Peseytykää aina ennen ja jälkeen uinnin. Pakkaa mukaan kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä.
  2. Opeta lapsille, että uimavettä ei saa hörppiä eikä juoda.
  3. Lasten silmät on hyvä suojata uimalaseilla, sillä vedestä voi saada vatsatautien lisäksi myös silmätulehduksen.
  4. Käsittele eväät asianmukaisesti. Helposti pilaantuva ruoka on säilytettävä kylmässä. Kädet on hyvä huuhdella käsidesillä ennen syöntiä.
  5. Ruokailun jälkeen kannattaa pitää tauko ennen uimista. Pienimpien lasten kanssa on hyvä odottaa ainakin tunti, ennen kuin palaa veteen.
  6. Huolehdi, ettei perheesi jätä jälkeensä roskavuorta. Jos roskiksia ei ole näkyvissä, vie roskat kotiin mukanasi.

Miten toimia, jos havaitsee vedessä sinilevää? 

Jos huomaat rantavedessä sinilevää, uiminen ei ole suositeltavaa. Sinilevä on aina mahdollinen riski, sillä sen kukinnoista noin puolet on myrkyllisiä, eikä ajan tasalla olevaa tietoa nykytilanteesta ole aina saatavilla.

Juttuun on haastateltu Tampereen kaupungin ympäristöterveyspäällikkö Merja Bojangia.

Halloweenia inhoava ja siitä intoileva äiti perustelevat kantansa. Kumpaan leiriin sinä kuulut?

Sanna: ”Muistin taas, miksi vihaan halloweenia”

1. Kurpitsat. Kun ne ilmestyvät kauppoihin, lapset alkavat kärttää, että teemme lyhdyn. Mikään taloutemme veitsistä ei ole riittävän järeä sitä veistämään, joten varmaa on, että saan peukalooni haavan. Lyhty homehtuu parissa päivässä. Kukaan lapsista ei syö kurpitsakeittoa tai paistosta.

2. Liikaa naamiaisia. Pääsiäisen, joulun ja vapun olen oppinut muistamaan, mutta halloween-naamiaiset yllättävät joka vuosi. Yhtäkkiä pitää olla koulun, päiväkodin ja iltapäiväkerhon juhliin asut. Muiden perheiden lapsilla on pieteetillä askarrellut lepakkopuvut, minun lapsillani vanha lakana, jossa häthätää leikatut silmänreiät.

3. Kammottavat asut. Yhdenlainen perinne tämäkin: koulun järjestämät koko perheen halloween-juhlat, joissa isommat koululaiset ovat pukeutuneet niin pelottaviksi hahmoiksi, että perheen pienimmät tärisevät kauhusta ja näkevät painajaisia monta viikkoa.

4. Karkki vai kepponen -sekoilu. Pääsiäisessäkin on tekemistä, kun jotkut virpovat palmusunnuntaina ja toiset trullittelevat pääsiäislauantaina. Nyt sitten karkkia pitää olla varattuna monelle päivälle myös loka-marraskuussa, kun karkkia ja kepposta hokevat lapset soittavat ovikelloa monena päivänä, eikä kukaan tunnu tietävän, mikä olisi se oikea päivä.

Maija: ”Karnevaali kannattaa aina!”

1. Lisää riemua. Loka-marraskuu on vuoden ankeinta aikaa, ja jouluun on vielä tuskastuttavan pitkältä tuntuva aika. Ihan loistavaa, että juuri tähän vuodenaikaan saa repiä jostain kunnon karnevaalitunnelmaa.

2. Kummitukset, möröt ja örkit nyt vaan kiinnostavat lapsia (ja aikuisia) pohjattomasti. Hurjat jutut ovat myös tapa käsitellä omia pelkoja – halloweenina sen voi tehdä juhlan ja leikin kautta. Toki tässä vaaditaan vanhemman osallistumista ja lasten suojelemista liian pelottavilta hahmoilta ja elämyksiltä.

3. Kurpitsahassuttelut. Perheemme vietti vuoden Kaliforniassa, jossa intoni halloweeniin oikeastaan syttyi. Sieltä mukaamme tarttui järjetön määrä hyviä kurpitsareseptejä, jotka maistuvat myös lapsille: kuka voisi kieltäytyä kurpitsa-pekonipastasta tai oksentavasta halloween-kurpitsasta? Amerikkalainen kekseliäisyys teeman ympärillä vei mukanaan muutenkin: lähikaupassa oli valtava kurpitsavuori, jossa lapset saivat kiipeillä, talojen pihat oli valaistu ja koristeltu upeammin kuin jouluna, lokakuun viimeisenä päivänä pikkukaupungin läpi kulki useita naamiaisparaateja, naapurustot järjestivät omia kynttiläillallisiaan autoilta suljetuilla kotikaduilla ja paikalliset yrittäjät avoimien ovien iltoja karkkitarjoiluineen.

4. Isien into. Jostain syystä halloween näyttää vetoavan erityisesti isiin, ja ainakin omassa tuttavapiirissäni nimenomaan miehet innostuvat maskeeraamaan, askartelemaan ja virittelemään lasten kanssa. Kuinka monta muuta tällaista juhlaa vuodessa on? Kelpaa!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Soitimme Yliopiston almanakkatoimistoon ja selvitimme.

Halloweenia on vietetty Suomessa vuodesta 1950 lähtien. Kuitenkin tämä kaikkien vanhempien rakastama (köh, köh) karkkien ja kepposten juhla aiheuttaa joka vuosi saman sekaannuksen: koska halloweenia olisi oikeasti tarkoitus juhlia?

Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen kertoo, että virallisesti halloweenin ajankohdasta ei ole tehty päätöksiä. Päivää ei ole myöskään esitetty almanakkaan kirjattavaksi juhlapäiväksi vaikkapa vapun tapaan.

– Ulkomailla halloweenia vietetään usein pyhäinpäivän aattona, eli 31. lokakuuta. Jos virallista päivää haluaa hakea, niin se olisi silloin tuo, Palviainen toteaa. 

Halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Suomessa pyhäinpäivän vietto vaihtelee kalenterivuosittain. Esimerkiksi tänä vuonna pyhäinpäivä osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Palviaisen mukaan meillä halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Mitä tästä voimme päätellä? Että tilaisuuksia halloweenin vietolle on yhtä monta, kuin halloweeniin sopivia pukujakin. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.