Klara Kivilahti vastaa kahdeksaan arkiaiheiseen kysymykseen.

Muotialan yrittäjä Klara Kivilahti vastaa kahdeksaan lapsiperheen arkeen liittyvään kysymykseen.

Arkiruoka

Teen joka päivä lapsille maistuvaa kotiruokaa, muun muassa lihapullia ja perunamuusia sekä erilaisia keittoja. Valmisruokia emme harrasta, mutta herkuttelemme kyllä joskus esimerkiksi sipseillä.

Iltasatu

Luen joskus pojille iltasadun, mutta nykyisin esikoisemme Kris on alkanut lukea illalla pikkuveljelleen. Se on aika suloista.

Rentoudun

Lasten mentyä nukkumaan istun television ääressä sohvalla ja nakerran näkkileipää. Olen armoton yösyöppö.

Lapsella päällä

Pojat inhoavat vaatekauppoja. Usein valitsen heille hupparit ja housut ja vain kysyn, että kelpaavatko nämä. Pidän tummista väreistä ja puen pojat samanlaisiin tai samantapaisiin vaatteisiin.

Aina mukana

Kännykkä, aurinkolasit, lompakko ja parfyymi. Lapsia varten laukussa on myös levy Fazerin sinistä suklaata.

Hurahdus

Haluaisin hurahtaa ehkä joogaan. En kuitenkaan tosissani usko, että se on lopulta minun juttuni.

Harrastus

Jos ruoanlaitto lasketaan, niin sitten harrastan sitä. Käyn taidenäyttelyissä, ja silloin tällöin oopperassa ja teatterissa.

Törsään

Matkustamiseen, hyvään ruokaan ja taiteeseen. Ehkä vähän koruihinkin, ja vaatteisiin. Esikoiselta olen saanut tästä jo toruja.

Klara Kivilahti on 9- ja 5-vuotiaiden poikien äiti, joka työskentelee äitinsä Kaarina Kivilahden muotialan yrityksessä Helsingissä.

Lue 8 x meidän arki -sarjan muut jutut

Halloweenia inhoava ja siitä intoileva äiti perustelevat kantansa. Kumpaan leiriin sinä kuulut?

Sanna: ”Muistin taas, miksi vihaan halloweenia”

1. Kurpitsat. Kun ne ilmestyvät kauppoihin, lapset alkavat kärttää, että teemme lyhdyn. Mikään taloutemme veitsistä ei ole riittävän järeä sitä veistämään, joten varmaa on, että saan peukalooni haavan. Lyhty homehtuu parissa päivässä. Kukaan lapsista ei syö kurpitsakeittoa tai paistosta.

2. Liikaa naamiaisia. Pääsiäisen, joulun ja vapun olen oppinut muistamaan, mutta halloween-naamiaiset yllättävät joka vuosi. Yhtäkkiä pitää olla koulun, päiväkodin ja iltapäiväkerhon juhliin asut. Muiden perheiden lapsilla on pieteetillä askarrellut lepakkopuvut, minun lapsillani vanha lakana, jossa häthätää leikatut silmänreiät.

3. Kammottavat asut. Yhdenlainen perinne tämäkin: koulun järjestämät koko perheen halloween-juhlat, joissa isommat koululaiset ovat pukeutuneet niin pelottaviksi hahmoiksi, että perheen pienimmät tärisevät kauhusta ja näkevät painajaisia monta viikkoa.

4. Karkki vai kepponen -sekoilu. Pääsiäisessäkin on tekemistä, kun jotkut virpovat palmusunnuntaina ja toiset trullittelevat pääsiäislauantaina. Nyt sitten karkkia pitää olla varattuna monelle päivälle myös loka-marraskuussa, kun karkkia ja kepposta hokevat lapset soittavat ovikelloa monena päivänä, eikä kukaan tunnu tietävän, mikä olisi se oikea päivä.

Maija: ”Karnevaali kannattaa aina!”

1. Lisää riemua. Loka-marraskuu on vuoden ankeinta aikaa, ja jouluun on vielä tuskastuttavan pitkältä tuntuva aika. Ihan loistavaa, että juuri tähän vuodenaikaan saa repiä jostain kunnon karnevaalitunnelmaa.

2. Kummitukset, möröt ja örkit nyt vaan kiinnostavat lapsia (ja aikuisia) pohjattomasti. Hurjat jutut ovat myös tapa käsitellä omia pelkoja – halloweenina sen voi tehdä juhlan ja leikin kautta. Toki tässä vaaditaan vanhemman osallistumista ja lasten suojelemista liian pelottavilta hahmoilta ja elämyksiltä.

3. Kurpitsahassuttelut. Perheemme vietti vuoden Kaliforniassa, jossa intoni halloweeniin oikeastaan syttyi. Sieltä mukaamme tarttui järjetön määrä hyviä kurpitsareseptejä, jotka maistuvat myös lapsille: kuka voisi kieltäytyä kurpitsa-pekonipastasta tai oksentavasta halloween-kurpitsasta? Amerikkalainen kekseliäisyys teeman ympärillä vei mukanaan muutenkin: lähikaupassa oli valtava kurpitsavuori, jossa lapset saivat kiipeillä, talojen pihat oli valaistu ja koristeltu upeammin kuin jouluna, lokakuun viimeisenä päivänä pikkukaupungin läpi kulki useita naamiaisparaateja, naapurustot järjestivät omia kynttiläillallisiaan autoilta suljetuilla kotikaduilla ja paikalliset yrittäjät avoimien ovien iltoja karkkitarjoiluineen.

4. Isien into. Jostain syystä halloween näyttää vetoavan erityisesti isiin, ja ainakin omassa tuttavapiirissäni nimenomaan miehet innostuvat maskeeraamaan, askartelemaan ja virittelemään lasten kanssa. Kuinka monta muuta tällaista juhlaa vuodessa on? Kelpaa!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Soitimme Yliopiston almanakkatoimistoon ja selvitimme.

Halloweenia on vietetty Suomessa vuodesta 1950 lähtien. Kuitenkin tämä kaikkien vanhempien rakastama (köh, köh) karkkien ja kepposten juhla aiheuttaa joka vuosi saman sekaannuksen: koska halloweenia olisi oikeasti tarkoitus juhlia?

Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen kertoo, että virallisesti halloweenin ajankohdasta ei ole tehty päätöksiä. Päivää ei ole myöskään esitetty almanakkaan kirjattavaksi juhlapäiväksi vaikkapa vapun tapaan.

– Ulkomailla halloweenia vietetään usein pyhäinpäivän aattona, eli 31. lokakuuta. Jos virallista päivää haluaa hakea, niin se olisi silloin tuo, Palviainen toteaa. 

Halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Suomessa pyhäinpäivän vietto vaihtelee kalenterivuosittain. Esimerkiksi tänä vuonna pyhäinpäivä osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Palviaisen mukaan meillä halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Mitä tästä voimme päätellä? Että tilaisuuksia halloweenin vietolle on yhtä monta, kuin halloweeniin sopivia pukujakin. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.