Punainen Risti välittää mummoja kaikenlaisille perheille, myös erityislapsien perheille.

Kaikilla lapsilla ei syystä tai toisesta ole isovanhempia, mutta mahdollisimman monella pitäisi olla mahdollisuus varamummoon.

Tätä mieltä on Suomen Punainen Risti, joka käynnisti syksyllä 2012 varamummotoiminnan kokeiluhankkeen. Toiminta aloitettiin Savo-Karjalan piirissä Varkaudessa, kaupungin tuella. Toiminta on täysin vapaaehtoisten pyörittämää.

Punainen Risti välittää mummoja kaikenlaisille perheille, myös erityislapsien perheille. Suomalaiset mummit ja vaarit ovat tukena myös maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa.

Varamummo ei ole lapsenvahti

Varamummot ja -ukit ovat vapaaehtoisia aikuisia, jotka haluavat olla osana alaikäisen lapsen ja hänen perheensä elämää. Varamummo voi ottaa isovanhemman paikan, jos biologinen isovanhempisuhde puuttuu. Varamummona voi olla myös perheelle, jonka omat isovanhemmat asuvat kaukana.

Varamummo ei kuitenkaan ole ilmainen lapsenvahti. Hänen tehtävänsä on rikastuttaa lapsen ja perheen arkea elämänkokemuksellaan. Varamummo voi puuhata lasten kanssa kaikkea, mitä biologinen isovanhempikin tekisi. Samalla toki aikuistenkin arki helpottuu.

Kiintymyssuhde syntyy vähitellen

Punaisen Ristin vapaaehtoinen varamummotoiminnan kouluttaja Silja Kosunen kertoo, että koulutukseen hakevan ei ole pakko olla vielä mummi-iässä.

Kosunen toimii Varkaudessa myös varamummojen työnohjaajana. Taustaltaan hän on eläkkeelle jäänyt lastenneuvolan terveydenhoitaja, ja mummi itsekin.

– Koulutukseen voi hakea aikuinen, jolla on sydäntä ja tahtoa toimia lasten ja nuorten kanssa. Heidän on oltava valmiita ottamaan vastuuta ja antamaan aikaa lapselle.

Varamummon rooli ei eroa biologisesta isovanhemmuudesta. Tunnesiteiden syntyminen varamummon ja lapsen välillä voi kuitenkin ottaa aikansa.

– Kiintymys ei synny hetkessä, vaan vaatii useita säännöllisiä tapaamisia. Vasta sitten lapsi alkaa luottaa, että mummi tulee myös ensi kerralla.

Varkaudessa nyt kaksi vuotta työskennelleet varamummot ovat kertoneet Kosuselle, että kiintymyssuhteita ”lastenlapsiin” on syntynyt.

– Mummit ovat otettuja lasten välittämisestä ja aidoista reaktioista. Yksi lasta päivähoidosta hakenut mummi kertoi, miten ihanaa oli kuulla lapsen hihkuvan, että ”minun mummi tuli”.

Lisää toimintaa tarvitaan

SPR:n sosiaalipalvelusuunnittelija Seija Salminen kertoo selvittäneensä syyskuussa, minkä verran varamummotoimintaa on muualla kuin Varkaudessa.

Tilanne on kehno: muiden SPR:n piirien alueella toimintaa ei ole lainkaan tai se on vielä hyvin vähäistä.

Salminen muistuttaa, että varamummotoiminta on täysin vapaaehtoisten pyörittämä. Toistaiseksi vapaaehtoisia ei ole löytynyt tarpeeksi.

– Yksi syy on se, että toiminta vaatii jonkin verran sitoutumista. Lisäksi monet eläkeläiset osallistuvat jo paljon omien vanhempiensa tai lastenlastensa hoitamiseen.

Edellytykset varamummotoiminnan laajentumiselle ovat kuitenkin olemassa. Varkauden pilottihankkeen aikana luotu koulutusmateriaali on tehty sillä ajatuksella, että sitä voi käyttää missä päin Suomea tahansa.

– Uuden toimintamuodon juurruttaminen vie aina aikansa. Toivottavasti toimintaa saadaan kuitenkin vähitellen laajennettua myös muualle, ja siihen saadaan innostettua uusia vapaaehtoisia, Salminen sanoo.

Lue lisää

Huono äiti -bloggari Sari Helin: "Kunpa lapsillani olisi mummo"

Äidit perustavat jatkuvasti lisää Hätäkahvit-ryhmiä Facebookiin
Näistä vanhemmat ja isovanhemmat riitelevät