Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan kotihoidontuen kiintiöissä yksinhuoltajat saavat poikkeuksen.

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan kotihoidontuen kiintiöissä yksinhuoltajat saavat poikkeuksen. Ministeri vastasi Meidän Perheen kysymyksiin kotihoitontuen uudistuksesta.

Miksi kotihoidontuki kiintiöidään kummallekin vanhemmalle?

”Kotihoidontuki on nimenonaan tuki, jota käyttävät vain äidit. Tuen saajista 95 prosenttia on äitejä. Tavoite on lasten hoivavastuun tasaisempi jakaminen. Valtiovallan pitää kannustaa perheitä tekemään sellaisia valintoja, joissa lapsella on oikeus sekä isän että äidin aikaan.”

Uskotko, että muutos todella edistää tasa-arvoa työmarkkinoilla?

”Uskon. Mitä pidempiä jaksot kotona ovat sitä hankalampaa on paluu työmarkkinoille. Pitkät perhevapaat vaikuttavat naisten työmarkkina-asemaan ja eläkkeisiin. Naiset saavat pienempiä eläkkeitä myös siksi, että he hoitavat pidempään lapsia kotona.”

Jäävätkö isät todella kotihoidontuelle?

”Se on hyvä kysymys. Vielä emme voi tietää, miten perheet toimivat.

Olen saanut paljon palautetta siitä, miksi hallitus haluaa tehdä valintoja perheiden puolesta. Kotihoidontuen kiintiöt eivät muuta sitä, että jokainen vanhempi on oikeutettu hoitamaan lastaan kotona siihen saakka kunnes hän täyttää kolme.

Työsopimuslaissa säilyy oikeus hoitovapaaseen.”

Entä jos perheillä ei ole varaa siihen, että isä jää kotiin?

”Euro on kova konsultti. Naisten ja miesten välinen palkkaero on todellisuutta. Sen takia hallitus ei pelkästään uudista kotihoidontukea. Lisäksi käyttöön tulee joustava hoitoraha. Se on korkeampi kuin nykyinen osittainen hoitoraha ja antaa kummallekin vanhemmalle mahdollisuuksia osa-aikatyöhön.

Olen äiti ja tiedän hyvin, että pienen lapsen vieminen hoitoon kodin ulkopuolelle on kova paikka, sekä vanhemmille että lapselle."

Miksei muutosta lyöty lukkoon marraskuussa hallituksen rakennepaketin yhteydessä?

”On vielä paljon yksityiskohtia, jotka tulee selvittää. Yksittäisiä kysymyksiä on ratkaistava paljon, vaikka itse uudistus on linjattu.

On tilanteita, joissa on tehtävä poikkeus. Sellainen voi olla esimerkiksi se, että toinen vanhemmista on sairas, eikä voi hoitaa lasta.

Myös perhepäivähoitajien kohdalla on ratkaistava, miten muutos toteutetaan. Hehän hoitavat omaa lastaan samalla, kun tekevät työtään.

Tarkoitus on tehdä hyvää lainsäädäntöä ja selvittää tällaiset asiat ennakkoon.”

Miten käy yksinhuoltajien?

”Hallituksen sisällä on laaja tuki sille, että yksinhuoltaja saa pitää koko kotihoidontuen siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme. Lapset eivät voi olla keskenään eriarvoisessa asemassa.”

Vanhempien arkikokemus on, että hoitovapaalta palattaisiin aikaisemmin, jos päivähoitoryhmät olisivat pienempiä ja hoitopaikkoja paremmin tarjolla. Eikö päivähoidon parempi laatu olisi ratkaisu kotihoidon lyhentämiseen?

”Hallitus uudistaa myös varhaiskasvatusta. Kotihoidontuen kiintiöt lisäävät jonkin verran painetta kunnalliseen päivähoitoon.

Opetusministeriölle valmistelee uutta varhaiskasvatuslakia, jossa subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan.”

Onko uudistus mielestäsi hyvä lasten kannalta?

”Uskon niin. Olen ollut työni takia paljon poissa perheeni luota ja kokemukseni on, että lapsen kannalta on äärimmäisen tärkeää että hänellä on hyvä suhde sekä äitiin että isään. Hoivavastuun tasaisempi jakaminen on lapsen etu.”

Minkä ikäisiä lapsesi olivat, kun veit heidät päivähoitoon?

”Kumpikin meni päiväkotiin puolitoistavuotiaana. Vanhempi lapseni on nyt koululainen, nuorempi kunnallisessa päivähoidossa. Minä ja lapseni olemme päivähoitoon erittäin tyytyväisiä.”

Lue aiemmat jutut kotihoidontuen uudistuksesta täältä.

Vierailija

Ministeri Susanna Huovinen: Yksinhuoltajille koko kotihoidontuki

"Kotihoidontuen kiintiöt lisäävät jonkin verran painetta?kunnalliseen päivähoitoon. Opetusministeriölle valmistelee uutta varhaiskasvatuslakia, jossa subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan." Tämähän on hienosti suunniteltu! :D Säästöä tulee, että kohisee, kun rajataan sopivasti lapsiperheeltä kaikki vaihtoehdot pois. Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa! http://kotona.munfoorumi.com/index.php
Lue kommentti

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?