Jos lapsi alkaa pulskistua, on aika tarkistaa koko perheen syömis- ja liikuntatavat.

Lapsen kasvu vaihtelee, ja lapsi voi välillä olla hoikempi, välillä vähän pyöreämpi. Lapsen paino voi nousta myös siksi, että hän kasvaa pituutta tai hänelle tulee lisää lihasta.

Ylipainoa on usein vaikea arvioida silmämääräisesti. Jos lapsi näyttää sinusta pulskistuneen ja asia huolestuttaa, voit varata kontrollikäynnin neuvolaan tai kouluterveydenhoitajan luokse. Siellä mitataan lapsen pituus ja paino ja laitetaan kasvukäyrä ajan tasalle. Jos lapsen kasvu etenee ­tasaisesti juuri hänelle tyypillisellä tavalla, kaikki on hyvin.

Jos lapselle on alkanut kertyä ylipainoa, asiaan kannattaa puuttua. Pienenä pullea on todennäköisesti lihava aikuisena, ja lihavuus on terveysriski.

Pituuskasvu korjaa kasvavalla ­lapsella yleensä pulskistumisen, kun elintapoja muuttaa terveellisempään suuntaan. Kun paino pysyy samana, mutta pituutta tulee lisää, lapsi hoikistuu.

Millaisella ruoalla lapsen painoon voi vaikuttaa?

Lihominen on puhdasta matematiikkaa: lapsi saa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Jos perheessä syödään energiatiheää ruokaa – rasvaisia tai makeita herkkuja ja juomia – ei auta, vaikka lapsi liikkuisi aktiivisesti. Mieti, millaisia välipaloja lapsi syö ja mitä hän juo. Valitse vähärasvaisempia ja -sokerisempia vaihtoehtoja, lisää kasviksia ja hedelmiä.

Jos korjausliike on tarpeen, tee jokapäiväiseen ruokavalioon jokin pysyvä laadullinen muutos: vaihda kevytmaito rasvattomaan, juusto kevytjuustoon tai makkara kokolihaleikkeeseen. Tee myös pysyvä määrällinen muutos: tarjoa lapselle aterialla yksi peruna tai leipäviipale vähemmän tai osta karkkipäivänä pienempi karkkipussi. Pienilläkin muutoksilla saa paljon aikaan.

Vanhemman rooli on ratkaiseva. Hän päättää, mitä ruokaa kotoa löytyy. Lapsi ottaa mallia niin hyvässä kuin pahassakin. Tärkeää olisi, että koko perhe söisi yhdessä täysipainoista ruokaa säännöllisessä rytmissä.

Millä muilla keinoilla lapsen painoa voi hallita?

Tehkää ja maistelkaa terveellisiä ruokia yhdessä. Lapset ovat  uteliaita ja innostuvat helpommin, kun aikuinen on mukana.

Innosta ja kannusta lasta liikkumaan ja tarjoa hänelle erilaisia vaihtoehtoja. Potkikaa palloa, käykää uimassa, pyöräilkää kauppaan. Kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia joka päivä.

Rajoita ruudun töllöttäminen enintään kahteen tuntiin päivässä ja huolehdi, että lapsi nukkuu tarpeeksi. Jatkuva, riittämätön yöunen määrä vaikeuttaa painonhallintaa ja voi altistaa sokeriaineenvaihdunnan häiriöil­le. Lapset tarvitsevat unta 9–10 tuntia, ja nuoretkin vähintään kahdeksan tuntia.

Voit jutella lapselle terveellisistä valinnoista, mutta älä tee painosta lapselle ongelmaa. Jos lapsi kuitenkin on itse huolestunut painostaan ja ottaa sen puheeksi, puhu asioista niiden oikeilla nimillä.

Juttua varten on haastateltu lastenendokrinologian dosentti Marja-Terttu Sahaa.

Pirkko Tuominen, Meidän palleroko pullukka?, Meidän Perhe 8/2014