Jopas olet kasvanut, saa moni lapsi kuulla kasvupyrähdyksen jälkeen.

Meidän Perhe selvitti vastaukset neljään yleiseen lapsen kasvua koskevaan kysymykseen. Kysymyksiin vastaa lastenlääkäri Jarmo Salo.

1. Mitä ja millaisia ovat lasten kasvupyrähdykset?

Kasvupyrähdyksellä tarkoitetaan yleensä murrosikään liittyvää pituuskasvun kiihtymistä. Lasten kasvu ei ole tasaista, vaan siinä on nopeampia ja hitaampia vaiheita. Erityistä syytä ilmiölle ei tunneta.

Kasvunopeuden muutosten ajatellaan liittyvän normaaliin biologiseen vaihteluun.

2. Miksi kasvukäyrän seuraaminen on tärkeää?

Kasvunseurannan tarkoitus on todeta kasvuun vaikuttavat sairaudet, ongelmat ja häiriöt ennen kuin ne aiheuttavat haittoja ja oireita lapselle. Mikä tahansa krooninen sairaus voi vaikuttaa kasvuun, ja monet muutkin ongelmat voivat haitata sitä.

Nykyään yksi kasvunseurannan tärkeimmistä tavoitteista on löytää lapset, jotka altistuvat ylipainoon liittyville terveyshaitoille. Käytännössä ylipainoseuloilla pyritään poimimaan ne lapset, jotka tulevat kahdeksantoista vuoden iässä olemaan ylipainoisia (painoindeksi yli 25 kg/m2) tai lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m2), jos painonkehitys jatkuu ennallaan.

Lievästi seularajan rikkovat eivät ole ylipainoisen oloisia eikä heille ole painosta mitään haittaa, mutta jos asiaan ei puututa, ongelmia on tulossa. Katse on siis aikuisiässä.

3. Mitä odotuspituus kertoo?

Vanhempien pituuksien perusteella voidaan määrittää lapsen odotuspituus. Se tarkoittaa suhteellista perhekohtaista pituutta eli kyseisten vanhempien saamien lasten keskimääräistä pituutta.

Koska samassa perheessä voi olla hyvinkin erimittaisia lapsia, suhteellisen perhekohtaisten pituuden perusteella ei voi ennustaa yksittäisen lapsen aikuispituutta. Toki on niin, että pitkät vanhemmat saavat todennäköisesti keskimääräistä pidempiä lapsia jne.

Lapsen aikuispituutta ei voi ennustaa katsomalla kasvukäyrältä, mihin pituuteen tullaan, jos lapsi kasvaa tasaisesti. Loppupituutta ei voi arvioida karkeastikaan, koska siihen vaikuttaa vahvasti myös kasvun aikataulu. Jos lapsi esimerkiksi kypsyy varhain, murrosiän kasvupyrähdys alkaa aikaisin. Silloin lapsi voi olla ikätovereitaan päätä pitempi, mutta koska kasvukausi myös loppuu muita aiemmin, loppupituus voi jäädä selvästi keskimääräistä pienemmäksikin.

Lääketieteellisistä syistä aikuispituusennustetta tarvitaan harvoin – lähinnä silloin, jos lapsen loppupituus uhkaa muodostua selvästi poikkeavaksi. Tällaisissa tilanteissa ennuste tehdään erikoissairaanhoidossa.

4. Ovatko lapset nykyään isompia kuin ennen?

Kyllä. Suomalaisten lasten loppupituus on nousussa. Viime vuosikymmeninä muutos on ollut 1–2 senttimetrin luokkaa.

Lisäksi kasvun aikaistumisen seurauksena lapset ovat murrosiän alussa hyvinkin paljon pidempiä kuin muutama vuosikymmen sitten. Esimerkiksi 1980–1990-luvuilla syntyneet pojat ovat kolmentoista vuoden iässä yli viisi senttiä pidempiä kuin 1960–1970-luvuilla syntyneet samassa vaiheessa.

Vielä nopeammin on pahentunut ylipaino-ongelma. Esimerkiksi kutsuntatarkastuksissa pojat olivat vuonna 2006 yli kuusi kiloa painavampia kuin vuonna 1996. Nykyään 18-vuotiaista, muuten terveistä tytöistä yli 10 prosenttia on ylipainoisia, pojista jopa 20 prosenttia.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?