Oma ilta-aika on pienten lasten vanhemmille rakas. Silti parempi vaihtoehto olisi mennä nukkumaan.

Iltamyöhällä asiat ovat äitien ja isien maailmassa toisin. Silloin kukaan ei keskeytä eikä mikään ole hetkeen tärkeämpää kuin tosi-tv, karkkipussi ja some – tai ihan täydellinen pino viikattuja pyykkejä. Pää tyhjenee niin, että kohina käy.

Hetki on ihana, ja siksi sitä tekee mieli venyttää – liikaa. Meidän Perheen kyselyyn vastanneista vanhemmista useampi kuin yksi viidestä valvoo yli puolenyön melkein joka ilta. Ei ihme, jos aamulla väsyttää.

Ja väsyttääkin: lähes puolet on melkein joka aamu herätessään tosi väsynyt.

Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että vaikka oma aika tulee tarpeeseen, oikeastaan valvomisessa ei ole mitään järkeä. Aivotutkija Minna Huotilainen vahvistaa saman. Pään tyhjennystä tarvitaan, mutta unista sitä ei kannattaisi nipistää.

Huotilaisen mukaan pulmana on, että äidit ja isät yrittävät pitää kiinni samasta iltarituaalista, joka heillä oli ennen lapsia.

–  Lasten kanssa yritetään päästä samaan fiilikseen, mutta tullaan koko ajan keskeytetyiksi. Sitten vapautta yritetään ottaa, kun lapset nukkuvat, Huotilainen sanoo.

Pikkulapsivaihe on aivoille maraton, niin kuormittava se on.

Pikkulapsivaihe on aivoille työläs maraton. Arki on kuormittavaa, ja lepohetkiä on niukasti. Edes viikonloppuihin ja lomiin ei saa enää samanlaista vapaan tunnelmaa. Pitää olla vähän valmiudessa koko ajan.

Kun sitten vielä tulee valvottua liikaa, aivot alkavat oireilla. Väsyttää entistä enemmän, muisti pätkii ja on vaikea keskittyä. Silloin on korkea aika opetella uusia tapoja.

– Ihannetilanteessa palautumista tapahtuu pitkin päivää. Siksi päivällä pitäisi ehtiä syödä lounas ja pitää taukoja. Myös työmatka voi toimia aivolepona. Tehokkainta lepoa on oikeastaan pieni puuhastelu, vaikka tiskikoneen täyttäminen, koiran ulkoiluttaminen tai neulominen, Huotilainen sanoo.

Entä jos jaksaa illasta toiseen vain vanua sohvalla ja hereillä pysyy vähän väkisin?

–  Silloin voisi tosiaan mennä nukkumaan. Unta voi ajatella luksuksena, johon kaikilla on varaa. Ja sen sinäkin ansaitset.

Epäilijöille Huotilaisella on vielä yksi neuvo: Kokeile unipäiväkirjaa. Merkitse ylös, mihin aikaan menit nukkumaan, mihin aikaan heräsit ja miltä vireystaso päivällä tuntui – huomaat pian, miksi nukkuminen kannattaa.

Lukijat kertovat: illan ohjelmassa tänäänkin

Meidän Perheen lukijoiden suosikkipuuhaa illalla on telkkarin katsominen ja somen tai netin selailu. Aika moni tekee myös kotitöitä: siivoaa, viikkaa, järjestelee ja remontoi.

”Taaperon nukkuessa on viimein aikaa levittää kankaat ja kaavalehdet.”

”Puolison kanssa molemmat katsotaan omaa ohjelmaa puhelimella tai televisiosta. Harvoin samaa. Istutaan sohvalla jalat sylikkäin eikä välttämättä puhuta.”

”Keittiön pitää olla puhdas. Valmistelen aamupalan: puurohiutaleet veteen, pöytä katettu. Vaatteet valmiiksi. Ei somettamista!”

”Teen käsitöitä, virkkaan tai teen koruja. Voin myös jumpata rauhassa ilman keskeytyksiä.”

”No en todellakaan ainakaan jumppaa. Suihkussa käyn, kun saan vihdoinkin olla siellä rauhassa.

”Sarjoja katson. Leipää syön. Facessa pörrään.”

”Keskustelemme puolison kanssa aikuisten asioita, joita ei voi puhua lasten kuullen. Hoidamme myös mahdolliset riitaa aiheuttavat aiheet.”

”Haluaisin lukea kirjaa tai edes lehteä tai katsoa joskus jotain omaa ohjelmaa, mutta päivän päätteeksi ei enää jaksa keskittyä. Välillä harmittaa, että oma aika on mennyt somessa roikkuessa.”

”Jumpat ja kotityöt jäi iltarutiinista hoitovapaan jälkeen. Ei vaan jaksa.”

Lähde: Kysely vauva.fissä, 417 vastaajaa.

Meidän Perhe 12/2016

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Alina käy Hoksaus-kerhossa kerran viikossa. Kuva: Milka Alanen

Siellä on tutkimustakki ja aineita kokeita varten, Alina kertoo.

”Tiedekerhossa kaikkein kivointa on tutkiminen, koska siinä tapahtuu kaikkea, joka tulee koko maailmasta.

Minulla on siellä tutkimustakki ja aineita kokeita varten.

Viimeksi me laitettiin tötteröön niitä aineita. Sitten laitettiin tötteröön ilmapallo ja sitten se ilmapallo muuttui isoksi.

Seuraavaksi haluan tehdä toisia kokeita.”

Alina, 3

Meidän Perhe 11/2017

Antibiootteja ei aina tarvita, ja hoitoonkin voi mennä, jos kunto sen sallii, kertoo lasten infektiotautien erikoislääkäri.

Lapsella on korvatulehdus. Milloin lähdemme lääkäriin?

Korvatulehdus paranee usein itsestään eikä välttämättä vaadi lääkärikäyntiä.

Lääkäriin pitää lähteä, jos potilas on vauva, korkea kuume ei laske kuumelääkkeellä, jos lapsi on lääkkeestä huolimatta kivulias ja ärtyisä tai jos hänen yleistilansa on muuten selvästi tavallisesta poikkeava.

Joskus tärykalvo voi puhjeta, jolloin korvasta tulee märkää vuotoa. Se on rajun tulehduksen merkki ja syy käydä lääkärissä, mutta siitä ei jää lapselle pysyvää haittaa.

Tarvitseeko lapsi kipulääkettä?

Kipulääkettä kuten parasetamolia pitää antaa aina, jos vanhemmat epäilevät, että lapsi on kivulias.

Jos lapsen vointi muuttuu lääkkeen antamisen jälkeen noin tunnissa, kyse ei todennäköisesti ole mistään korvatulehdusta vakavammasta. Lääkäri toivoo, että lapsi on saanut kipulääkettä kotona ennen vastaanotolle tuloa. Vakavat sairaudet kyllä näkyvät kipulääkkeen läpi.

Kipulääkettä kannattaa antaa yhden tai kahden vuorokauden ajan. Parasetamolin lisäksi voi antaa ibuprofeiinia tai reseptillä saatavaa naprokseenia. Kipuun auttavat myös ilman reseptiä saatavat puudutetipat, joita pitää annostella runsaasti, jotta ne löytävät tiensä tärykalvolle.

Milloin tarvitaan antibiootteja?

Antibiootteja tarvitaan, jos oireet ovat voimakkaat, tai jos ne eivät helpota yhden kahden päivän kipulääkityksen jälkeen.

Korvatulehdus voi kuitenkin parantua ilman antibiootteja miltei yhtä nopeasti kuin antibioottien kanssa.

Kuuri ei edesauta eritteen häviämistä korvista alle 2-vuotiailla pikkulapsilla, eikä se suojaa takuuvarmasti korvien puhkeamiseltakaan.

Mitä lievemmin lapsi oireilee, sitä vähemmän hyötyä antibiooteista on. Kuuri on parin päivän lykkäämisen jälkeen yhtä tehokas kuin heti aloitettuna.

Lapsen korvatulehdukseen antibiootit eivät tuo nopeaa ”ihmeparantumista” kuten esimerkiksi naisten virtsatietulehdukseen. Tämä johtuu siitä, että antibiootit purevat vain bakteereihin, ja korvatulehduksen aiheuttavat yleensä bakteerit ja flunssavirukset yhdessä.

Jos jäämme kipulääkelinjalle, täytyykö lääkäriin mennä uudestaan?

Käytäntöjä on monia. Lääkäri voi kirjoittaa reseptin, jolla vanhemmat voivat käydä hakemassa apteekista antibioottikuurin, jos oireilu jatkuu. Lapsen voinnin seuraamiseksi vanhemmat voivat myös sopia soittoajan lääkärille.

Varmuuden vuoksi -käyntejä ei tarvita. Jos lapsen vointi alkaa parantua, myös korvatulehdus alkaa rauhoittua. Jos yleisvointi heikkenee, on mentävä heti päivystykseen.

Voiko lapsi mennä hoitoon?

Korvatulehdus ei sinänsä ole syy jäädä kotiin. Jos tulehdus on todettu maanantaina, hoitoon voi mennä jo tiistaina, jos yö on sujunut hyvin ja lapsen yleisvointi on hyvä.

Yksi kuumeeton päivä on hyvä sääntö. Toisaalta väsynyt ja itkuherkkä lapsi tarvitsee kotihoitoa, vaikka kuumetta ei olisi ja korvat olisivat terveet.

Asiantuntija: Lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri, dosentti Aino Ruohola, TYKS, Turun yliopisto

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.