Niittyviidan perheen arki meni uusiksi, kun esikoistyttären pituuskasvu pysähtyi homeongelman vuoksi.

Olisipa edes yksi tavallinen päivä, toivoi Supermarjona tunnetuksi tullut yrittäjä Marjo Niittyviita tyttärensä Saran alakoulun viimeisinä vuosina. Sara oli sairas, mutta kukaan ei ymmärtänyt, miksi.

Hampaat muuttuivat keltaisiksi. Pituuskasvu pysähtyi vuodeksi, nivelet jäykistyivät, eikä maitolasi enää pysynyt kädessä.

Joka kuukausi ilmaantui uusia oireita. Poissaolopäiviä kertyi, lääkärissä rampattiin.

Saran ollessa viidennellä luokalla joku kehotti Marjoa tutustumaan Homepakolaiset-yhdistyksen nettisivuihin. Seuraavat yöt Marjo luki, sitten hän soitti koululle.

Kun koulua tutkittiin, sieltä löytyi niin vakavia terveyttä uhkaavia mikrobikasvustoja, että rakennus päätettiin purkaa. Oppilaat muuttivat parakkeihin. Altistuminen oli kuitenkin jo tapahtunut ja homepöly kulkeutui kirjojen mukana uusiin tiloihin.

Nyt riitti, Marjo päätti. Jos en muuten voi suojella homeelta, Sara opiskelkoon kotona.

Päätös piti. Kotikoulupäätöksen hetkellä Sara oli yksitoistavuotias. Seuraavan vuoden aikana hän kasvoi 17 senttiä.

Aina kotona äidin kanssa

Marjon pelot muuttivat muotoaan. Enää ei tarvinnut surra sitä, mikä lapsella on ja kuoleeko lapsi. Nyt piti murehtia, kuinka kotikoulu käytännössä järjestetään. Kukaan ei tuntunut tietävän oikeaa vastausta.

Miten aika riittää nuoremmille sisaruksille, Kevinille ja Rosalle? Kyse ei olisi vain parin viikon kokeilusta, vaan vuosia jatkuvasta elämänmuutoksesta.

Miten käy töiden? Omaa malli- ja ohjelmatoimistoyritystä pyörittäessä työajat ovat joustavat, mutta työt on tehtävä.

Onko kotona mahdollista opettaa Saralle tarpeeksi? Sara on aina ollut hyvä oppilas. Tylsistyykö hän, jos joutuu hankkimaan suuren osan tiedoista omin päin?

Ja: miltä Sarasta tuntuisi jättää kaverit ja viettää päivät kotona äidin kanssa?

Myös Sara muistaa alkuajan epävarmuuden. Silloin istuttiin äidin kanssa sohvalla ja itkettiin. Sitten lopetettiin itkeminen ja ajateltiin, että muuta vaihtoehtoa ei ole. Ystäviä voi pyytää kotiinkin.

Miksi pitäisi haistatella?

Vähitellen kotikoulu alkoi sujua. Koepäivän lähestyessä Marjo kuulustelee Saralta koealueen, jotta voi olla varma, että tyttö on yksin lukiessaan ymmärtänyt kaiken oikein. Vanhempien parisänkyyn mahtuu hyvin pötköttämään vierekkäin. Välillä syödään mandariini.

Muuten Sara vastaa opinnoistaan omin päin. Valmistautuu kokeisiin, tekee tehtävät, kirjoittaa 60-sivuiset tutkielmat.

Uudenlainen arki on vaatinut jokaiselta perheenjäseneltä joustamista.

– Tärkeintä kuitenkin on, että rakkaimmat ovat onnellisia, Marjo sanoo.

Kun Sara on opiskellut tarpeeksi, koko perhe lähtee yhdessä lenkille. Sara on nyt 14-vuotias, Rosa 11 ja Kevin 3.

– Joskus olen miettinyt, onko tytöiltä jäänyt joku kehitysvaihe välistä, kun he lähtevät mieluummin vanhempien kanssa ulkoilemaan kuin kaupungille rälläämään, Marjo sanoo.

– Miksei äidin kanssa voisi olla ystävä? Miksi hänelle pitäisi alkaa haistatella viimeistään murrosiässä? Sara kommentoi.

Lue lisää: Meidän Perhe 9/15

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.