Myös tytöillä on pallosilmää ja pojilla rytmitajua, liikuntatieteilijä Marja Kokkonen sanoo.

"Liikuntatuntien pitäisi olla yhteisiä tytöille ja pojille – myös yläkoulussa. Yhteisessä opetuksessa sekä tytöt että pojat oppivat paljon paremmin vuorovaikutusta.

Suomi on ainoita länsimaita, joissa liikunnanopetus on alakoulun viimeisiltä luokilta alkaen järjestetty yleensä erikseen. Mikään laki ei siihen velvoita, mutta yhteisiä tunteja on silti harvoissa kouluissa.

Perusteena on ollut, että erillinen opetus huomioi paremmin sukupuolen mukaiset ”synnynnäiset” kiinnostukset. Pahimmillaan ajatus on, että kaikille tytöille käy voimistelu ja kaikille pojille paini ja jääkiekko.

Erillinen liikunnanopetus tukee vanhanaikaisia käsityksiä naisellisista ja miehekkäistä lajeista tai tavoista heittää ja juosta. Myös tytöillä on pallo-
silmää ja pojilla rytmitajua, ja muunlaiset uskomukset pitää hälventää.

Jako rajoittaa kaikkia niitä tyttöjä ja poikia, joiden kiinnostukset eivät vastaa stereotypioita. Se voi ohjata valitsemaan liikuntaharrastuksen muulla kuin sillä perusteella, mikä omassa kropassa ja mielessä tuntuu hyvältä – tai valitsemaan liikkumattomuuden.

Mustavalkoisesta jaosta kärsivät myös ne lapset ja nuoret, jotka ovat sukupuoli-identiteetiltään jotakin muuta.

Yläkoulu on herkkää aikaa. On vaara, että huomio kiinnittyy silloin liikaakin tyttöjen ja poikien oletettuihin eroihin. Erojen korostamisen sijaan on hyvä tukea yhdessäoloa ja painottaa sitä, mikä meissä ihmisissä on samaa.

Tyttöjen ja poikien keskinäinen suhtautuminen säilyy luontevana ja arkipäiväisenä, jos tunnit jatkuvat yhteisinä ensimmäisiltä luokilta alkaen. Epäluontevuus tulee vasta siitä, kun heidät jossakin vaiheessa erotetaan toisistaan.

Yhteistuntien vastustajat ovat perustelleet, että tytöt saattavat joutua fyysisesti alakynteen ja kiusatuiksi. Se on tekosyy. Turvallisuusnäkökulma koskee yhtä lailla poikaryhmiä: koko- ja voimaerot yläkoululaisten poikien välillä ovat jopa suurempia kuin tyttöjen ja poikien välillä.

Myös harrastuneisuudessa ja taidoissa on isoja eroja. Opettaja joutuu joka tapauksessa miettimään, miten tunnit motivoivat kaikkia. Tytöt hyötyisivät yhteisistä tunneista, sillä he saisivat enemmän reipasta liikuntaa: fyysisen aktiivisuuden määrä on yhteistunneilla suurempi kuin tyttöryhmissä.

Aluksi olisi ehkä ylimenokausi, jolloin pojat ja tytöt eivät syöttelisi toisilleen yhtä paljon, mutta se on muutettavissa  taitavalla liikunnanopetuksella.

Vuonna 2016 käyttöön tulevassa opetussuunnitelmassa liikunta muuttuu radikaalisti: motoriset perustaidot painottuvat ja lajikohtaiset taitotavoitteet poistuvat. Tämä olisi hyvä sauma pyöräyttää ympäri myös sukupuolijaottelu.

Opettajien koulutus on tässä keskeistä. Opettajien täytyy osata puuttua lieveilmiöihin sekä tarkastella myös omia ennakkoluulojaan, jotta opetus ja vuorovaikutus olisi tasapuolista."

Marja Kokkonen on psykologian tohtori ja liikuntatieteilijä, joka työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Meidän Perhe 1/2015

Lue lisää

Liikkuvat lapset kestävät paremmin stressiä

Tällä yksinkertaisella keinoilla saat koululaisen liikkumaan enemmän

Tämä on nuorelle sopiva määrä liikuntaa

WraithTodd
Seuraa 
Liittynyt7.9.2015

Liikuntatieteilijä: "Tyttöjen ja poikien ryhmät rajoittavat liikuntaa"

Minä en näe ongelmaa siinä, että edelleen tytöt ja pojat ovat omissa ryhmissään. Ongelma on se, että edelleen tytöt voimistelevat, pojat pelaavat. Talvella pojat pelaavat jääkiekkoa, tytöt harjoittelevat piruetteja. Eli liikunta on edelleen hyvin stereotyyppistä. Juuri juttelin erään tuttavani kanssa, jolla yläkouluikäinen tyttö. Tuo nuori on tosi turhautunut siihen, että pojat tekevät kaikkea hauskaa kun heille jää se voimistelu tms. Pallopelit yms. ovat kuulemma harvinaista herkkua. Muistan...
Lue kommentti

"You are more like Wraith than you know."
"I'm not sure I like the sound of that."
"There is much about Wraith that you do not know, Sheppard."

käyttäjä7032
Seuraa 
Liittynyt12.8.2016

Liikuntatieteilijä: "Tyttöjen ja poikien ryhmät rajoittavat liikuntaa"

WraithTodd kirjoitti: Minä en näe ongelmaa siinä, että edelleen tytöt ja pojat ovat omissa ryhmissään. Ongelma on se, että edelleen tytöt voimistelevat, pojat pelaavat. Talvella pojat pelaavat jääkiekkoa, tytöt harjoittelevat piruetteja. Eli liikunta on edelleen hyvin stereotyyppistä. Juuri juttelin erään tuttavani kanssa, jolla yläkouluikäinen tyttö. Tuo nuori on tosi turhautunut siihen, että pojat tekevät kaikkea hauskaa kun heille jää se voimistelu tms. Pallopelit yms. ovat kuulemma...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.