Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Joulu täytti kaapit ja lelulaatikot. Olisiko aika luopua?

Joulu täytti kaapit ja lelulaatikot. Olisiko aika luopua?

Jos sukulaiset ja tuttavat eivät tarvitse leluja tai pieniksi jääneitä lastenvaatteita, niille löytyy kyllä tarvitseva koti. Tarjoa hyväkuntoisia leluja ja vaatteita näihin:

Päiväkodit, leikkipuistot ja asukastalot, joissa on leikkihuone. Kovassa käytössä lelut kuluvat nopeasti ja uusia tarvitaan.

Neuvola, odotustilaa varten. Lisäksi joissakin neuvoloissa on asiakkaille kierrätyslaatikko, johon esimerkiksi vaatteita voi tuoda.

Ensikodit. Hyväkuntoiset rattaat, vaunut, sitterit, liinat ja vaatteet voivat löytää käyttäjän ensikodista. Kaikkien ensikotien yhteystiedot löydät täältä.

Terveyskeskukset ja lääkäriasemat ottavat usein vastaan lastenkirjoja odotustiloihinsa, joissa pienet potilaat odottavat vuoroaan.

Hope-yhdistys toimii neljällätoista paikkakunnalla ja ottaa vastaan hyväkuntoisia leluja, vaatteita, kenkiä ja urheilutarvikkeita. Hope antaa tavarat vähävaraisille tai äkillisiä kriisejä kohdanneille lapsiperheille ja huostaanotetuille lapsille. Ohjeet lahjoittamiseen ja paikalliset osoitteet täällä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri pitää Helsingissä kirpputori Marskin muksuja. Kirpputorille voi lahjoittaa lastentavaraa ja -vaatteita, ja varat yhdistys käyttää toimintaan lapsiperheiden hyväksi. Lue lisää täältä.

Baltic Sea Lionsien keräykset usella paikkakunnalla keräävät apua Laatokan Karjalaan. Lisätietoa täältä.

Suomen Punaisen Ristin Kontti-myymälöihin voi lahjoittaa myös lastentavaroita. Ohjeet täällä.

Vie kirppikselle – jos et jaksa itse mennä myymään, kysy onko kirpputorilla lahjoituspöytää. Jotkin lastentarvikekirppikset pitävät pöytää, johon lahjoitettujen tuotteiden myynti menee esimerkiksi uuden Lastensairaalan hyväksi. Ehdota samaa myös oman alueesi kirppisyrittäjälle.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa on usein pulaa lastenvaatteista ja leluista. Tulijoilla ei välttämättä ole lapselle esimerkiksi talvivaatteita. Ota yhteyttä ja tarjoa apua.

Myös Vaaka-yhdistys kerää Karjalan, Viron ja kotimaan lapsille vauvakasseja syksyllä ennen joulua. Jos jaksat säästää tavaroita siihen asti, katso ohjeet järjestön sivuilta.

Facebookissa on useita ryhmiä, joissa voi lahjoittaa tavaraa eteenpäin. Hae sanalla ”annetaan” tai ”kierrätys”. Annetaan-palstoilla hyväkuntoiset lastentavarat kiertävät hyvin.

Tuleeko mieleesi muu hyvä kohde? Kirjoita se kommentteihin myös muiden tiedoksi!

Vierailija

Liikaa vaatteita ja leluja? Anna ne pois.

431Ja muistattehan rakkaat ihmiset, että huonokuntoisilla ja likaisilla vaatteilla ja leluilla ei hyväntekeväisyydessäkään tehdä mitään - ne vain haittaavat keräyksiä! Vaikka vaate olisi periaatteessa lämmin ja käyttökelpoinen, ei esim. kamalan nukkaisia mihinkään toimiteta. Ei voi ajatella että "köyhille pitäis kelvata, kiitollisia vaan saavat olla" - ajattele mieluummin millaisia itse voisit vielä käyttää. Kannattaa todella kriittisellä silmällä katsoa tavaroiden kuntoa: omassa...
Lue kommentti

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?