Vaikeissa vältetään, lievissä kokeillaan.

Nyt se on sitten virallisesti niin kuten allergologit ovat viime vuosina tähdentäneet: uusi Käypä hoito -suositus lasten ruoka-allergioista suosittaa välttämistä vain vaikeissa allergioissa, mutta lievissä tapauksissa ruoka-ainetta kehotetaan kokeilemaan pieniä määriä.

Uusien diagnosointimenetelmien avulla voidaan jo ennustaa vaikeiden oireiden ilmaantumista.

Imettäjälle ei suositella välttämisruokavaliota

Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan on erityisen tärkeää erottaa toisistaan lievät ja vaikeat ruoka-allergiat. Määräaikainen välttämisruokavalio tulisi kohdentaa erityisesti vaikeisiin allergioihin.

– Lieväoireisissa tapauksissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa allergiasta toipumista, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori ja vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä.

Imettävälle äidille ei samoin lähtökohtaisesti suositella välttämisruokavaliota, koska äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä.

Vain vaikeat allergiat todetaan altistuksella

Vaikeat ruoka-allergiat, samoin kuin keskeiset maito- ja vilja-allergiat, todetaan altistuskokeella. Muissa tapauksissa riittää kotona tehtävä kokeilu.

– Näytön mukaan lähes puolet maitoallergisiksi epäillyistä lapsista, joiden oireet olivat helpottuneet välttämisruokavalion avulla, eivät lopulta saaneet mitään oireita altistuskokeessa, Mäkelä sanoo.

Välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta onkin arvioitava neuvolassa ja varmistettava uusinta-altistusten tai kotikokeilujen toteutuminen suunnitelman mukaisesti.

Lasten allergiaoireet helpottuvat muutamassa vuodessa

Ruoka-allergioita on 3–9 prosentilla lapsista, iästä riippuen.Tavallisimpia Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergiat. Suurella osalla lapsista ne häviävät ennen kouluikää.

Ruoka-aineiden anafylaktiset reaktiot ovat lapsilla harvinaisia. Tavallisimmin allergia aiheuttaa iho- tai suolisto-oireita.

Suurelta osalta pikkulapsia ruoka-allergiat häviävät vuoden, kahden kuluessa, mutta pienellä osalla oireilua voi jatkua kouluikään tai pidempään.

Kiinteiden lykkääminen ei ehkäise allergioita

Imeväisikäisillä allergisoinut ruoka-aine altistetaan 6–12 kuukauden välein, sillä valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 ikävuoteen mennessä. Esimerkiksi lähes puolet maitoallergiapotilaista toipuu viimeistään kahteen ikävuoteen mennessä.

Sietokyky näyttää syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Aloituksen lykkääminen ei ehkäise allergioita.

Imetystä suositellaan jatkettavan lisäruoan ohella yhteen ikävuoteen saakka.

Allergiariskiperheissä ei ole tarpeen poiketa terveen lapsen ravitsemussuosituksista.Tavoitteena on lapsen mahdollisimman monipuolinen ruokavalio allergiasta huolimatta.

Katso uusi Käypä hoito -suositus kokonaisuudessaan täältä. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.