Kaikki lapset eivät saa tarvitsemaansa apua, toteaa Maria Kaisa Aula.

Suurin osa lapsista voi hyvin ja elää tyytyväisenä ja turvassa. Mutta noin joka kymmenes lapsi ei.

Lapsiasiavaltuutettuna työnsä lopettava Maria Kaisa Aula julkisti vuosittaisen lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan. Kirja on laaja katsaus suomalaislasten hyvinvointiin.

Lapset eriarvoistuvat, Aula toteaa. Osa lapsista kärsii sekä taloudellisesta köyhyydestä että liian vähästä hoivasta.

– Pääosalla lapsista asiat ovat hyvin, mutta palveluissa ei ole kyetty vastaamaan ongelmiin niissä perheissä, joissa tuen tarvetta on, raportti toteaa.

Raportti listaa, missä asioissa lapsilla menee hyvin ja missä huonosti.

Näissä asioissa menee huonosti:

Yhdeksän prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä.

Lapsista kahdeksan prosenttia kuuluu perheeseen, jonka aikuiset eivät käy töissä.

Pitkään toimeentulotukea saavien perheiden osuus on kasvanut.

Koulukiusaamisen vähentäminen ei ole onnistunut. Koulun aikuiset eivät puutu kiusaamiseen.

Tappeluun joutuvien poikien osuus on kasvanut.

Pojat tekevät yhä kansainvälisesti vertailtuna paljon itsemurhia.

Joka viides yläkouluikäinen tyttö kokee masentuneisuutta.

Entistä useampi nuori kokeilee huumeita.

Pojista entistä useampi on ylipainoinen.

Alakouluissa on paljon liian suuria opetusryhmiä.

Yli puolet nuorista ei syö yhdessä perheen kanssa arki-iltaisin.

Joka kymmenennellä yläkoululaisella pojalla ei ole ystävää.

Koululääkärin vastaanotolle on vaikea saada aikaa.

Kunnan kotipalvelua saavien perheiden määrä on romahtanut.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden, huostaan otettujen lasten, toistuvasti sijoitettujen lasten ja pitkään laitoshuollossa olevien lasten määrä on kasvanut rajusti.

Lapsilisän reaalinen arvo on kymmenessä vuodessa laskenut 16 euroa.

Näissä asioissa menee entistä paremmin:

Lasten kurittaminen on vähentynyt.

Lasten kuolemantapausten määrä on puolittunut 1980-luvun alusta.

Vauvat ovat terveitä.

Entistä harvempi nuori tupakoi.

Nuoret juovat vähemmän alkoholia.

Yhä useampi 15-vuotias pitää koulusta.

Lapset sanovat luottavansa vanhempien apuun kouluun liittyvissä ongelmissa.

Suurin osa nuorista sanoo pystyvänsä keskustelemaan asioistaan vanhempiensa kanssa.

Lähes kaikilla lapsilla on harrastus.

Lisää tilastoista näiden takana voi lukea vuosikirjan taustalla olevasta raportista Lasten hyvinvoinnin tila.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Lisätä varhaista tukea, taloudellista tukea pienituloisimmille ja suojella lapsia nykyistä tehokkaammin väkivallalta, lapsiasiavaltuutettu tiivistää.

Maria Kaisa Aulan jälkeen lapsiasiavaltuutettuna aloittaa Tuomas Kurttila.

Lue lisää:

Miten Suomi olisi lapsille parempi paikka?

"Eihän se (köyhyys) kivaa ole, mutta jotenkin siihen on tottunut"

Telttailu metsässä on lapselle mahtava seikkailu. Näillä ohjeilla koko perheen retki onnistuu.

Kirpeä syyssää ei haittaa, kun varusteet on valittu oikein. Valitse patikkareitti nuorimman kulkijan jaksamisen mukaan, jotta kaikille jäisi reissusta mukavat muistot. Jälkikasvua on turha yrittää houkutella metsään toistamiseen, jos heidän mielestään retki oli rämpimistä ikävässä maastossa itku silmässä.

1. Pakkaa oikein

Useimmiten aloittelijat pakkaavat liikaa tavaraa. Maisemat eivät jaksa kiinnostaa, jos kaikki energia hupenee ylipakattua reppua raahatessa. Ota mukaan vain ne asiat, joita oikeasti uskot tarvitsevasi. Pakkaa mukaan vaihtovaatteet kastumisen varalta ja muista, että pimeän tullen on aina kylmä.

2. Kerrospukeudu

Satsaamalla siihen, mitä puet päälle, voit pienentää vaihtovaatteiden kuormaa. Ihoa vasten tuleva vaatekerros on tärkeä, sillä se siirtää kosteutta ja pitää sinut lämpimänä. Kuorikerroksen taas olisi hyvä pitää kosteus ulkopuolella. Valitse ihoa vasten esimerkiksi merinovillaa. Kantorepussa tai -rinkassa matkustava vauva pärjää syyskelissä toppahaalarissa, joka toimii hyvin myös makuupussina päiväuniaikaan.

3. Uudelleen suljettavat muovipussit = paras ystäväsi

Pakkaa kaikki tavarat suljettaviin Minigrip-pusseihin. Jos sataa, reppu putoaa lampeen tai maitotetra menee rikki patikoinnin aikana, koko repun sisältö tulitikkuja myöten ei tuhoudu käyttökelvottomaksi. Lisäksi vaatteet on helppo pakata pusseissa ilmatiiviisti pieneen tilaan.

4. Varaudu kunnon eväillä

Ulkona ruoka maistuu. Pakkaa matkaevääksi keksejä ja pähkinöitä. Kauppojen valmiit smoothie- ja puuropussit ovat käteviä välipaloja. Grillimakkarapaketti pysyy viileänä, kun pakkaat sen jäähdytetyn vesipullon kanssa samaan pussiin. Vesi tietysti juodaan taukopaikalla.

Retkieväitä kannattaa maistattaa ensin kotioloissa. Etenkin retkeilykaupoissa myytävät veteen sekoitettavat pussiruuat saattavat olla lapsesta aluksi epäilyttäviä – ja kotimatka tyhjällä mahalla yhtä tuskaa.

5. Yksi kuppi per nenä riittää

Unohda kertakäyttöastiat ja muu hienostelu! Retkellä kaikki ruokailu tapahtuu kuupasta, josta juodaan kahvit ja maidot sekä syödään retkikeittimellä tai nuotiolla valmistetut mössöt ja makkarat. Muista, että kaikki, mitä viette luontoon, tulee myös mukananne takaisin. Yhden puukon ja parin mukin huuhtominen on huomattavasti helpompaa kuin roskasäkin roudaaminen.

6. Muista otsalamppu

Syksyllä hämärä hiipii leiripaikalle jo alkuillasta, ja kesäyössäkin on kurja suoriutua unisen lapsen puskapissattamisesta pelkän kuun valossa. Majoita retken pituus aina niin, että leiri on pystytetty ennen pimeää. Varaa myös lapsille omat valot – heistä on hauska tutkia kantoja ja koloja omilla lampuilla.

7. Panosta makuualustoihin

Teltan ja makuupussien lisäksi yöpymismukavuuteen vaikuttavat kunnolliset makuualustat. Lasten (ja itsesi) takia sijoita ilmatäytteiseen alustaan, joka on paksumpi ja mukavampi kuin perinteiset solumuovilärpäkkeet. Teltassa nukkuminen on lapsista muutenkin vähän epämukavaa, eikä kannata ottaa sitä riskiä, että kivi patjan alla pilaa koko porukan unet.

8. Huolehdi hygieniasta

Mukana kannettavaa vettä ei tuhlata käsien pesuun. Pakkaa mukaan käsidesi sekä kunnon tukko kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa sekä kädet, naamat että peput tarvittaessa.

9. Jätä lelut kotiin

Jätä rinkasta pois lelut sekä varsinkin pelikoneet. Lapset ymmärtävät kohtalaisen mukavasti, että keskellä metsää ei ole wifiä – etenkin jos maltat jättää myös oman kännykkäsi reppuun. Kaikenikäiset lapset löytävät tekemistä luonnosta, kunhan he saavat ensin hetken marista, ettei täällä ole mitään tekemistä.

10. Varaa aikaa

Aikuisten retkeä varten on kohtalaisen helppoa laskea, kuinka pitkä matka päivän aikana taittuu tai kauanko leiriytymiseen menee aikaa. Pienten lasten kanssa aika kannattaa tuplata. Metsäpolun varrelta löytyy kiinnostavaa tutkittavaa tai pissalle pitää päästä hieman useammin, mikä metsässä on sekin oma operaationsa. Kiire ei kuulu rentouttavalle retkelle, joten valitse mieluummin lyhyempi reitti ja väljempi aikataulu.

+ Harjoittele telttailua

Jos aiotte yöpyä teltassa, sitä kannattaa harjoitella lasten kanssa etukäteen vaikkapa omalla pihalla tai olohuoneessa. Teltassa nukkuminen on vähän jännää, joten konseptiin kannattaa tutustua lähellä omaa sänkyä. Yöllä kaikki äänet kuulostavat telttakankaan läpi aivan erilaisilta kuin päivällä, eikä metsässä ole koskaan täysin hiljaista. Herkimmille lapsille saattaa olla hyvä idea ottaa mukaan kuulosuojaimet yöunien turvaamiseksi.

Aikuisten kannattaa treenata teltan pystytystä niin, että se tulee selkärangasta. Siinä vaiheessa, kun sadekuuro on kastellut koko porukan ja ilta alkaa hämärtyä, et halua enää tuhlata sekuntiakaan tappelemalla tukivaarnojen ja telttaköysien kanssa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Puolet suomalaisista ei pese käsiään tarpeeksi hyvin flunssakautena. Kannattaisi, sillä käsienpesu on tehokkain keino ehkäistä tartuntoja.

Vain joka viides suomalainen pesee kätensä niistämisen jälkeen. Loput 80 prosenttia siis levittävät käsissään flunssapöpöjä eteenpäin.

Luvut käyvät ilmi lääkäriasema Mehiläisen ja IROResearchin kyselytutkimuksesta. Sen mukaan yli puolet suomalaisista ei kiinnitä flunssakaudella riittävästi huomiota käsihygieniaan. Kannattaisi, sillä flunssien leviäminen aiheuttaa paljon riesaa. Pikkulapset saattavat sairastaa jopa kymmenen flunssaa vuodessa.

Kädet pitäisi pestä huolellisesti aina niistämisen ja vessassa käymisen jälkeen sekä ennen ruokailua.

Muistisääntö: Tuiki tuiki tähtönen

Mikä tahansa nopea huljautus ei riitä. Kunnolliseen käsienpesuun kuluu noin 20 sekuntia aikaa. Laula samalla kierros Aakkoslaulua, niin tiedät pesseesi tarpeeksi pitkään. Joululaulukaudella voit laulaa samalla sävelellä Tuiki tuiki tähtösen.

Tässä vielä tarkemmat ohjeet:

  1. Huuhtele kädet.
  2. Saippui kunnolla nestesaippualla.
  3. Hiero saippuaa sormien väleihin ja sormenpäihin, jotta myös kynsien aluset puhdistuvat. Muista myös kädenselät ja ranteet.
  4. Huuhtele huolellisesti. Jos olet tehnyt kaiken kunnolla, olet Aakkoslaulussa jo loppuvärssyissä.
  5. Kuivaa kädet puhtaaseen pyyhkeeseen.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.