Suomalaislapsista 15 prosenttia elää köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa.

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat lähes 27 miljoonaa lasta Euroopassa. Tämä selvisi Pelastakaa lapset -järjestön raportista, jonka lähteenä ovat EU:n tilastot.

Köyhyydessä eläviä lapsia on kaikkialla Euroopassa, myös Pohjoismaissa ja Suomessa. Esimerkiksi Romaniassa ja Bulgariassa yli puolet (52 prosenttia) ja Kreikassa ja Latviassa 35–41 prosenttia lapsista elää köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa. Vastaava luku Suomessa on noin 15 prosenttia.

Mitä köyhyys Suomessa on?

Köyhyys ja syrjäytyminen voi näkyä EU-maissa esimerkiksi puutteina asumisessa: kodin katto vuotaa, lattiat ovat kosteat ja ikkunanpuitteet homeessa.

Suomessa asumisolot ovat lähes kaikilla kunnossa, mutta köyhyys tulee esiin muilla tavoin.

– Köyhyys on meillä mahdollisuuksien puutetta. Vanhemmilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta tukea lasten hyvinvointia edistäviä asioita, kuten harrastuksia, kansalaistoiminnan päällikkö Riitta Kauppinen Pelastakaa lapset ry:stä sanoo.

Ei uusia vaatteita eikä lomamatkoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lapsiperhekyselyn mukaan köyhyys voi näkyä Suomessa myös näin: Enemmistöllä suomalaisista perheistä on varaa syödä lihaa ja kalaa päivittäin ja ostaa uusia vaatteita, osalla ei.

Kodinkoneiden hankinta ja huollattaminen aiheuttaa ongelmia osalle perheistä. Osa perheistä voi tehdä lomamatkoja vuosittain, osa ei koskaan, edes kotimaassa.

Pelastakaa lapset ry:n Eväitä elämälle -ohjelmassa lapset kertoivat, miltä perheen köyhyys tuntuu:

"Eihän se kivaa ole, mutta jotenkin siihen on tottunut."
"Pitää miettiä aina, kehtaako pyytää äidiltä jotain mitä haluaisi."
"Jos minulta puuttuu jotain, esim. takki, farkut, kengät, hanskat, kaikkea ei voi ostaa kerralla."
"Ulkomailla en ole ikinä päässyt käymään, mutta hartaasti toivon, että isompana omin tienaamilla rahoilla pääsen käymään :)!!"

Näin köyhyyttä voisi ehkäistä

Pelastakaa lapset ry:n raportista selvisi, että lasten köyhyyttä pystytään kaikkein tehokkaimmin vähentämään vanhempien hyvällä työllisyystilanteella ja oikeanlaisilla tulonsiirroilla.

– Lapset, joiden vanhemmat ovat vajaatyöllistettyjä, ovat yli puolet suuremmassa köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa kuin paljon töitä tekevien lapset, vaikuttamistyön neuvonantaja Sanna Vesikansa Pelastakaa lapset ry:stä sanoo.

Köyhyyden kierteen katkaisemisessa on tärkeää, että lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja ilmaiseen, laadukkaaseen koulutukseen.

Viimeaikaiset poliittiset päätökset, kuten lapsilisien leikkaukset ja päivähoito-oikeuden rajaaminen, ovat selkeässä ristiriidassa raportin suositusten kanssa.

– Suomen suunta on nyt täysin erilainen kuin muun Euroopan. Siellä nähdään, että esimerkiksi varhaiskasvatus on investointi, jota pitäisi kehittää, Vesikansa toteaa.

Lue lisää

Pelastakaa lapset ry: Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat lähes 27 miljoona lasta Euroopassa
Pelastakaa lapset ry: Eväitä elämälle -ohjelma
THL: Lapsiperhekysely

Onko teidän perheessänne kokemuksia siitä, etteivät rahat riitä? Millaisia? Vastaa alla olevaa gallupiin ja kerro kokemuksistanne tarkemmin Kommentoi-kentässä.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.