Kahden lapsen isä päätti näyttää, miten yritys toimii. Ideasta kasvoi koululaisten kerho.

Mikä on yritys? Sen selittäminen pienelle lapselle ei ole ihan helppoa.

Perheen rahat -palsta löysi isän, joka on keksinyt hauskan keinon. Tätä voimme kokeilla kotona!

Kahden lapsen isä, yrittäjä ja toimitusjohtaja Mikko Nurminen päätti näyttää lapsilleen leikin kautta, mitä tarkoittaa yritys ja mitä on yrittäjyys.

Nurminen perusti lastensa kanssa leikisti yrityksen, joka valmisti pilttipurkkeihin omenahilloa, brändäsi sen Omenaherkuksi, suunnitteli herkulle tuotemerkin ja kotisivut ja myi sitä perheen kotipihalla.

Lapsista se oli hauskaa. Ja he oppivat, mitä isä tarkoitti.

Kerho koululaisille, mikä ettei?

Parin muun kokeilun jälkeen Nurminen tajusi, että samaa voisi tehdä lasten kanssa enemmänkin: opettaa leikin kautta, mikä on yritys ja millaista yrittäjyys.

Hän aloitti hankkeen Pikkuyrittäjät yhdessä Nuori yrittäjyys -yhdistyksen kanssa. Espoolaisten Kalajärven ja Laajalahden koulujen 4- ja 5-luokkalaiset harjoittelevat yrittäjyyttä iltapäiväkerhossa.

Kerhoista voit lukea lisää esimerkiksi Pikkuyrittäjien Facebook-sivulta.

Graffiteja, koruja, retkiä...

Kerhossa koululaiset keksivät ryhmissä omat yritysideat ja tuotteet, ja kerholaiset harjoittelevat kotisivujen tekemistä ja myymistä.

Mitä lasten yritykset sitten tekevät? Ainakin koruja, graffiteja, kransseja, leipomotuotteita, suklaata ja seikkailuretkiä lähipuistoon.

Kerho vei lapset myös mainostoimisto Zeelandiin, jossa he suunnittelivat yrityksilleen logot mainostoimiston ammattilaisen avulla. Kerho huipentuu Nuori yrittäjyys -järjestön tilaisuuteen, jonka yhteydessä kerholaiset myyvät yritystensä tuotteita.

Vielä teemapäivä?

Nurminen on ollut yrittäjä 18-vuotiaasta. Hän on toinen Ideakone-yhtiön perustajista, ja myi yrityksensä Fonectalle vuosi sitten.

– En tuputa lapsilleni yrittäjyyttä. Mutta leikin kautta voi opetella, mitä on yrittäjyys, työelämä ja mitä yritys tarkoittaa, 6- ja 8-vuotiaiden lasten isä sanoo.

Nurmisella on vielä haave – tai kaksikin. Että Pikkuyrittäjien toiminta leviää myös muualle Suomeen. Ja että samaan tapaan kuin pidetään Siivouspäiviä ja Ravintolapäiviä, pidettäisiin Pikkuyrittäjän päivää – siis teemapäivää, jolloin lapset pitäisivät omaa yritystään.

Näin maailma toimii

Mitä olet halunnut lapsille opettaa?

– Että kannattaa tehdä asioita, ryhtyä toimeen, tehdä töitä. Että isotkin yritykset on joku joskus perustanut, Nurminen sanoo.

– Ja samalla sitä, miten yhteiskunta toimii: yritykset palkkaavat työntekijöitä ja maksavat veroja, joilla saadaan monenlaista yhteistä hyvää.


Anna Ruohonen pyörittää nelihenkisen perheen raha-asioita ja on työskennellyt myös taloustoimittajana. Hänen paras sijoituksensa ovat olleet lasten me&i-velourhaalarit, jotka tuottivat vuoden käytön jälkeen voittoa 30 prosenttia.

Soitimme Yliopiston almanakkatoimistoon ja selvitimme.

Halloweenia on vietetty Suomessa vuodesta 1950 lähtien. Kuitenkin tämä kaikkien vanhempien rakastama (köh, köh) karkkien ja kepposten juhla aiheuttaa joka vuosi saman sekaannuksen: koska halloweenia olisi oikeasti tarkoitus juhlia?

Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen kertoo, että virallisesti halloweenin ajankohdasta ei ole tehty päätöksiä. Päivää ei ole myöskään esitetty almanakkaan kirjattavaksi juhlapäiväksi vaikkapa vapun tapaan.

– Ulkomailla halloweenia vietetään usein pyhäinpäivän aattona, eli 31. lokakuuta. Jos virallista päivää haluaa hakea, niin se olisi silloin tuo, Palviainen toteaa. 

Halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Suomessa pyhäinpäivän vietto vaihtelee kalenterivuosittain. Esimerkiksi tänä vuonna pyhäinpäivä osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Palviaisen mukaan meillä halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Mitä tästä voimme päätellä? Että tilaisuuksia halloweenin vietolle on yhtä monta, kuin halloweeniin sopivia pukujakin. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nappaa muksu kainaloon ja houkuttele katsomaan leffa, joka kolahti äitiin tai isään viime vuosituhannella. Nämä elokuvat toimivat yhä.

Valitsimme viisi hittileffaa 90-luvulta, jotka kelpaa katsoa nykylastenkin kanssa. Aloita vaikka kolmosesta, joka sopii perheen pienemmillekin. Kaikki leffat löytyvät Netflixistä.

1. Teinin kanssa: Clueless (1995)

Vieläkö muistatte Alicia Silverstonen, hetken 90-luvun kirkkaimpana teini-idolina säihkyneen näyttelijä- ja mallitähden? Silverstone jatkaa näyttelijänuraansa edelleen, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan yhä parhaiten elokuvasta Clueless. Leffa oli 90-luvulla ilmiö jo varhaisteinien keskuudessa.

Clueless kertoo high schoolin suosituimmasta tytöstä Cherylistä, jonka pinnallinen elämä täyttyy shoppailusta, Nokia-kännykkään lörpöttelystä ja pojista. Kun kouluun tulee uusi ja vähän outo tyttö, keksii Cheryl muovata hänestä suositun, hänellä kun sitä näkemystä asiaan riittää.

Clueless on pinnalta aika tavallinen, hiukan höpsö teinileffa, mutta alta paljastuu ajan hengelle virnuilevaa satiiria. Sivuosissa nähdään nuoret Brittany Murphy ja Paul Rudd – sekä viimeistä huutoa oleva Nokia 232 -kännykkä.

2. Varhaisteinin kanssa: My Girl – Tyttöni mun (1991)

Yksin kotona -leffoista maineeseen ponkaissut lapsitähti Macaulay Culkin teki 90-luvulla koko perheen elokuvia liukuhihnalta. Yksi rakastetuimmista oli varhaisteini-ikää kolkuttelevista ystävyksistä kertova My Girl – Tyttöni mun.

Elokuvassa Culkin näyttelee kaikelle mahdolliselle allergista poikaa, jonka ainoa ystävä on yksinhuoltajaisänsä kanssa asuva tomera Vada-tyttö. He ovat kuin paita ja peppu, mutta pari he eivät ole. Vai olisivatko ehkä sittenkin? My Girl – Tyttöni mun vie katsojan suorinta tietä elämän kevääseen: on ihastumista, taianomainen ensisuudelma, murrosiän ihmeelliset oireet, vaikea vanhempisuhde ja traaginen kuolema.

3. Koko perheen naurutakuu: Mrs. Doubtfire (1994)

Muutama vuosi sitten kuollut näyttelijä Robin Williams jätti jälkeensä valtavan leffaperinnön, josta voi kaivella sopivaa katseltavaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja mielentiloihin.  

Varsinkin 90-luvulla Williams teki hyvin menestyneitä koko perheen elokuvia, joiden parhaimmistoa edustaa Mrs. Doubtfire. Se on komedia isästä, joka näkee avioeron vuoksi lapsiaan vain harvoin. Mies päättää tavalla tai toisella päästä takaisin lastensa elämään. Niinpä hän pestautuu vaimonsa kotiapulaiseksi – herttaiseksi  täti-ihmiseksi naamioituneena, totta kai.

Mrs. Doubtfire käsittelee avioeroa ja sukupuolirooleja fiksusti ja lämmöllä – ja on kaiken lisäksi vielä hillittömän hauska!

4. Nostalgista fantasiaa: Jumanji (1995)

Kaipaatko aikaa, jolloin seikkailuelokuvat eivät olleet vielä pelkkää aivot turruttavaa tietokoneanimaatiotykitystä? Siinä tapauksessa Jumanji on sinun elokuvasi.

Fantasiaseikkailu kertoo salaperäisestä Jumanji-lautapelistä, jonka pelaamisessa on omat riskinsä. Elokuvan alussa nuori Alan-poika tulee imaistuksi pelin sisään ja jää sen vangiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin peliä pelaavat sisarukset vapauttavat vahingossa aikuiseksi varttuneen Alanin (Robin Williams), mutta pääsevät samalla irti toinen toistaan hirmuisemmat viidakon pedot.

Jumanjissa on mukana jo jonkin verran tietokoneella tehtyjä tehosteita, mutta ne eivät ole varastaneet vielä koko show'ta. Pääosassa on ennen kaikkea jännittävä seikkailu. Williamsin rinnalla näyttelee nuori Hillary Duff.

5. Nyyhkyiltaan: Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)

Yksi tunnetuimmista ihmisen ja eläimen ystävyydestä kertovista elokuvista on Free Willy – Pelastakaa Willy. Elokuva kertoo ongelmanuoresta Jessestä, joka jotuu sovittamaan graffitiharrastuksellaan yhteiskunnalle aiheuttamansa mielipahan yhdyskuntapalveluna vesipuistossa. Kaikkien yllätykseksi hankala poika ystävystyy tuittuilevan Willy-miekkavalaan kanssa. Jesse päättää tehdä kaikkensa vapauttaakseen ihmisten vangitseman Willyn.

Todellisuudessa Willyä esittänyt Keiko-valas koki masentavamman kohtalon, vaikka pääsikin maistamaan vapautta vuosien vesipuistoelämän jälkeen. Elokuvan suosion myötä paineet Keikon vapauttamiseksi kasvoivat. Ongelmana tosin oli, että pari vuosikymmentä vankeudessa elänyt valas oli jo ehtinyt unohtaa luontaiset vaistonsa ja saalistustaitonsa. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa Keikoa valmisteltiin kuitenkin uuteen elämään vapaana valaana, ja lopulta se todella vapautettiin. Vuonna 2003 Keiko ajautui Norjan rannikolle kuolleena. Se oli kärsinyt aliravitsemuksesta ja ilmeisesti menehtynyt keuhkokuumeeseen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.