Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kannattaako aikuisen kehua pienen tytön ulkonäköä? Kannattaa! Ja myös pienen pojan.

40 prosenttia naisista on tyytymätön vartaloonsa, kertoo Dove-tuotemerkin TNS Gallupilla teettämä kyselytutkimus. Saman tutkimuksen mukaan 40 prosenttia naisista ei saa koskaan tai saa vain harvoin positiivista palautetta ulkonäöstään perheeltään.

Hmm, ovatkohan yhtenevät luvut vain sattumaa, vai piileekö tässä syy-seuraussuhde?

Saman tutkimuksen mukaan peräti 93 prosenttia naisista on tyytymätön johonkin seikkaan ulkonäössään. Aika iso osuus, mutta en yhtään epäile.

Facebookissa pyöri jokin aika sitten artikkeli, jossa kirjoittaja kritisoi sitä, että pieniä tyttöjä tavatessamme kehumme herkästi ensimmäisenä heidän söpöyttään, siis ulkonäköään. Kirjoittajan mukaan se saa tytöt ja nuoret naiset kiinnittämään aivan turhan paljon huomiota siihen, miltä he näyttävät.

Periaatteessa olen samaa mieltä. Ulkonäkö ei ole maailman tärkein asia, ja pieniä tyttöjä voi kehua monesta muustakin seikasta kuin heidän söpöydestään.

Mutta toisaalta olen aivan päinvastaista mieltä: pieniä tyttöjä – ja huom! myös pieniä poikia – pitää ehdottomasti kehua heidän söpöydestään. Olen aivan vakuuttunut siitä, että pienten tyttöjen ja poikien ihastelemisesta söpöiksi ja suloisiksi ei voi olla haittaa.

Kunhan muistaa kiittää heitä myös muista syistä: siitä, kun he tervehtivät, pesevät hampaansa ilman kiukkua, askartelevat maitopurkista ja piippurassista komean robotin, vievät roskapussin ja ovat olemassa.

Vanhemmilta saadut kehut suojaavat lasta myös ympäristön asettamilta ulkonäköpaineilta. Kun lapsuudessa muodostunut kuva omasta viehättävyydestä on hyvä ja tasapainoinen, ihminen on vanhempanakin sinut oman olemuksensa kanssa.

Kauneus ei ole vähäpätöinen asia: kauneus tekee maailmasta paremman paikan. Kunhan vain muistamme, että kauneutta on kaikkialla. Kertokaamme se myös pienille tytöille ja pojille.

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin. Lue lisää palstan juttuja.

Vierailija

Lapsen ulkonäköä on lupa kehua

Mitä arvon kirjoittaja kehottaa sanomaan niille lapsille jotka eivät ole "aivan niin söpöjä" tai joilla saattaa olla vaikka jokin vamma? Tuliko otettua huomioon, että lasten luontaisen erilaisuuden korostaminen millä tahansa tavalla on sekä epäviisasta, että myös korostajan oman typeryyden osoittamista. Eikö asiayhteys jutussa mainittuun "40% ei ole tyytyväisiä vartalaloonsa" ole sanomattakin selvää.
Lue kommentti
Vierailija

Lapsen ulkonäköä on lupa kehua

Just. Sitten on 30 vuoden päästä psykiatrilla hiki hatussa, kun "kaunis lapsi" ei olekaan enää kaunis silikoneista, rasva-imusta ja kymmenistä implanteista huolimatta. Miten tuollaista hevonpeetä voi kirjoittaa "perhe"-lehdessä? Olisiko taustalla supernerokas äiti, joka on kirjoittajaa kehunut lapsena, kun "sä oot sitten niiiiiin kaunis, kun sulla ei sitten oo yhtään mustat silmät"
Lue kommentti

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?