Saako lasten seurassa kilistellä? Näin lukijamme vastasivat.

Voiko kesäjuhlissa kilistellä, kun mukana on myös lapsia? Mitkä ovat kohtuukäytön rajat: voivatko äiti ja isä nauttia yhden lasillisen kuohuvaa vai kenties koko pullollisen?

Näin Meidän Perheen lukijat kertovat.

Alkoholia kohtuudella

Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että vanhemmat voivat nauttia alkoholia lasten seurassa, mutta kohtuudella. Sama sääntö pätee niin juhlaan kuin arkeen.

"No ei todellakaan pidä lasten takia jättää kokonaan pois, siitä tulee aivan vääristynyt suhtautuminen alkoholiin. Viini kuuluu ruoalle ja shamppanja onnittelumaljaan vaikka lapset ovatkin ympärillä!"

"Kun mennään kohtuuden rajoissa niin minun mielestä siinä ei ole mitään väärää. Juon sauna oluen/siiderin. Ja en varmasti jätä juomatta juhlissa sitä samppanjaa."

"Lasten seurassa voi ottaa oluen tai pari."

Kuinka paljon on sopivasti?

Mikä on alkoholin kohtuukäyttöä? Suurin osa vastaajista nauttii lasten seurassa 1–2 alkoholiannosta, jotkut enemmän. Kukaan ei kuitenkaan halunnut, että lapset näkevät vanhempansa humalassa.

"1–2 annosta siten, että ei näkyvästi humallu."

"No riippuu mitä kilistelemisellä tarkoitetaan. Varsinkin jos lapset nukkuvat eivätkä ole vauvaikäisiä enää (eivät herää yöllä), voi ottaa hyvin yhden tai (jopa) muutaman (alle 5) jos on esim. ystäviä kylässä."

Mitä vanhemmat edellä, sitä lapset perässä

Kun vanhemmat nauttivat muutaman lasillisen viiniä ruoan kanssa, he opettavat vastaajien mielestä lapsilleen luontevan tavan suhtautua alkoholiin.

"Kotoa opittu malli on se, mistä lapset ammentavat sitten aikuisena(...) Nykyään kun vanhemmat peittelevät kaiken lapsilta, on varmasti monien lasten ainoa käsitys alkoholista ostarilla notkuvat ammattialkoholistit."

"Näin Ranskassa asuvan näkökulmasta kysymys on täysin absurdi. Täällä alkoholiin suhtaudutaan luontevasti ja 'aperoita' eli lasillisia tarjotaan jopa päiväkodin tapahtumissa. Aikuiset juovat yhden lasillisen, lapset limpparia tai mehua, ja kaikilla on hauskaa. Eikä kukaan ole humalassa."

"Ei alkoholia lasten seurassa"

Osa kyselyyn vastanneista sanoo alkoholille tiukasti ei, kun paikalla on lapsia.

"Alkoholistin lapsena en halua juoda oman lapseni aikana."

 "Vaikka saisinkin tosikon leiman, niin ei alkoholia lasten seurassa."

Kieltäytyjät perustelivat ratkaisuaan muun muassa turvallisuustekijöillä.

"Mielestäni lapsilla pitää olla turvallinen olo eikä saa pelätä."

"Jos ei ole ajokunnossa, niin ei tietenkään ole sopivassa kunnossa lasten seuraan."

Lähes kaikki vastaajat olivat kuitenkin valmiita korkkaamaan prosentteja sisältävän juoman aikuisporukassa ilman lapsia.

"Aikuisten juhlat ovat asia erikseen, silloin lapsi on hoidossa ja itse voi ottaa lasillisen tai vaikkapa viisi."

"Jos on pakko (juoda), niin voi mennä johonkin muualle."

Lainaukset on poimittu keskustelusta Saako lasten seurassa kilistellä? Meidän Perheen verkkosivuilta ja Facebook-sivulta.

Vierailija

"Lasten seurassa voi ottaa pari olutta."

He, jotka juovat liikaa, eivät edes ymmärrä, mitä aiheuttavat lapsilleen ja muille kanssaihmisille. "Mitä nyt muutama olut sinne tänne". Ja sitten naureskellaan niille, jotka eivät enää hallitse ollenkaan alkoholinkäyttöä. "Omaa tyhmyyttään ne juovat puistossa". Itse olen nähnyt jo tarpeeksi vuosikymmenten aikana, lapsena ja aikuisena, mitä alkoholi saa aikaan. Ja tällä hetkelläkin olen vaikeuksissa juuri alkoholistin vuoksi. Naurakaa pois jos huvittaa, vaikka oluen ääressä. Ja opettakaa...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.