Kuluttajatutkijat laskivat, millä summalla kuukaudessa perhe tulee toimeen. Katso, kuinka paljon teillä menee.

Tuntuuko, että perheen kuukausimenojen tasoa on vaikea arvioida? Tässä siihen yksi malli: Kuluttajatutkimuskeskus on selvityksessään laskenut, minkä verran rahaa tarvitaan riittävän hyvään elintasoon. Budjetit perustuvat kuluttajakeskusteluihin.

Tämän verran riittää selvityksen mukaan kohtuulliseen kulutukseen asumis- ja joukkoliikennemenojen jälkeen:

  • Yksinhuoltajaperhe (1 aikuinen, lapset 10 v ja 14 v): 1326 e/kk
  • Pikkulapsiperhe (2 aikuista, lapset 4 v ja 10 v): 2165 e/kk
  • 2-lapsinen perhe (2 aikuista, lapset 14 v ja 16 v): 2543 e/kk
  • 3-lapsinen perhe (2 aikuista, lapset 10 v, 15 v ja 17 v): 2882 e/kk

Summissa on mukana kodinkoneiden ja muiden kestotuotteiden hinta jaettuna tuotteen käyttöiälle. Summat ovat vuodelta 2013.

Yksilölliset erot ovat kulutuksessa suuria, projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta korostaa.

– Tavallista kuluttajaa ei oikeastaan ole. On monenlaisia tapoja elää eikä tämän ole tarkoitus antaa ohjetta, että näin pitäisi kuluttaa.

Riittävään elintasoon lasketaan esimerkiksi terveellinen ruoka, tarvittavat vaatteet, kunnollinen koti ja tietoliikenneyhteydet. Kahden aikuisen lapsiperheissä on mukana oma auto.

Lapset, tuo ihana kuluerä

Lasten osuus menoista on perheiden kulutuksessa suuri. Kun kuukausisummissa ei huomioida joukkoliikennettä ja asumista, alle 45-vuotias työssäkäyvä sinkku pärjää viitebudjetin mukaan noin 600 eurolla kuukaudessa. Kaksilapsinen kahden aikuisen perhe tarvitsisi jo yli 2000 euroa.

– Voi sanoa, että monet lapsiperheet ovat tiukilla. Erityisesti, jos on yksihuoltaja tai perheen toinen aikuinen on esimerkiksi kotihoidontuella. Pelkät juoksevat menot vievät kuukausittain paljon rahaa, Lehtinen sanoo.

Vauva-ajan hankintoja budjeteissa ei ole erikseen huomioitu. Summista puuttuvat myös päivähoito- ja iltapäivähoitomaksut.

Teinien suuremmissa kuluissa näkyvät ruokamenot.

– Varsinkin teinipojat tarvitsevat paljon energiaa. Jo 10-vuotiaan pojan ravinnontarve vastaa jo aikuista naista, Lehtinen vertaa.

Lapsille ja nuorille tärkeitä: vaatteet ja harrastukset

Viitebudjeteissa lastenvaatteisiin ja -kenkiin on varattu enemmän rahaa kuin aikuisille. Miksi? Lehtinen kertoo, että asia herätti kuluttajahaastatteluissa paljon keskustelua.

– Lastenvaatteiden käyttöikä on lyhempi ja niitä uusitaan useammin. Keskusteluissa selkeästi toivottiin, että lapselle voisi hankkia sellaiset vaatteet, ettei niiden takia poikkea joukosta. Lastenvaatteet olivat aikuisten mukaan tärkeämpi asia kuin aikuisten vaatteet.

Sama toistuu harrastuksissa: lasten harrastuksia pidettiin tärkeämpinä kuin aikuisten. Viitebudjettiin lapsille laskettiin yksi maksullinen harrastus, yli 7-vuotiaille 200 euroa vuodessa.

– Toki, sillä summalla se ei ole jalkapallo tai jääkiekko, Lehtinen tarkentaa.

Lasten ja nuorten kulutukseen on laskettu rahaa myös tietoliikenteeseen ja viihde-elektroniikkaan – tosin ei ehkä laitteista hienoimpiin.

Ruokaan menee iso osa kulutuksesta

Ei ihme, että perheet tuskailevat kauppalaskun kanssa. Viitebudjeteissa ruoka on kuukausittain toiseksi suurin kuluerä asumisen jälkeen. Perheiden kokonaisbudjetista ruokailu nielee neljäsosan.

Jos kuukausimenoista jättää pois asumisen ja joukkoliikenteen, ruokailun osuus on neljäkymmentä prosenttia kulutuksesta, samaa suuruusluokkaa kuin toimeentulotuessa.

Kotiäidin hyvään elämään kuuluu satunnainen kahvittelu kaupungilla.

Ruokamenoihin on laskettu myös muualla kuin kotona syöminen. Työssäkäyvälle on laskettu lounas työpaikkaruokailussa, kaikille muillekin pari pizzeria-aterian hintaista annosta kuukaudessa. Kotiäidin elämäänkin kuuluu satunnainen kahvittelu kaupungilla.

– Kun edes silloin tällöin pääsee syömään ulos muiden kanssa, ei jää paitsi ruokahetkien luomista sosiaalisista kontakteista, Lehtinen sanoo.

Muutenkin budjeteissa on huomioitu, että sosiaalisuus kuuluu hyvään elämään.

– Pitää olla esimerkiksi vaatteet, joissa voi kyläillä. Ja kodin pitää olla sellainen, että voi kutsua jonkun kylään.

Nelihenkisen, kahden aikuisen ja kahden lapsen perheen kuukausittaisiksi ruokakuluiksi on laskettu noin 850–1050 euroa: isompi summa perheelle, jossa on isompia lapsia. Pelkästään kotiruoan osuus on noin 600–800 euroa.

Osa perheistä voi käytännössä pärjätä paljon pienemmälläkin summalla.

– Ihmiset ovat hirvittävän kekseliäitä siinä, miten perheelle saa monipuolista ruokaa edullisesti, Lehtinen sanoo.

Kuluttajatutkimuskeskus: Viitebudjettien päivitys vuodelle 2013 – Mitä kohtuullinen eläminen maksaa?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: ProVisual
Kuva: ProVisual

Leikittiinkö sinun lapsuudessasi paperinukeilla vai elitkö muovilelujen huuman aikaa? 

 

Lelut on kuvattu Lelumuseo Hevosenkengässä Espoossa. Asiantuntijana jutussa on Lelumuseon johtaja Johanna Rassi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.