Liisa-Maija ja Tomi uskovat, että jos tytöt oppivat  pitämään huolta tavaroistaan jo pienenä, se sujuu luontevasti aikuisenakin. Kuva: Lauri Rotko
Liisa-Maija ja Tomi uskovat, että jos tytöt oppivat pitämään huolta tavaroistaan jo pienenä, se sujuu luontevasti aikuisenakin. Kuva: Lauri Rotko

3-vuotias osaa viedä pyykkejä, 5-vuotias opettelee pesukoneen täyttöä. Tässä perheessä opastetaan lapsia kotitöihin lisäämällä vastuuta vähitellen.

Kolmevuotias Armi kantaa sylillisen puhtaita vaatteita huoneeseensa. Kuormasta putoaa sukka, jonka tyttö kumartuu puhisten nostamaan lattialta.

– Armi alkaa jo olla hyvin omatoiminen, perheen äiti Liisa-Maija sanoo kannustavasti.

Pesukoneen täyttäminen ja tyhjentäminen sekä märän pyykin punkeminen kuivausrumpuun ovat isosisko Aliisan suosikkikotitöitä.

– Isojen tyttöjen juttuja. Olen kohta viisi.

Pyykkiä piisaa, sillä isommat tytöt peuhaavat mielellään pihalla perheen koirien Sirun ja Retun kanssa ja keväällä vuoden täyttävä Amanda-vauva harjoittelee kiinteiden syömistä.

Lasten käytössä olevat kaapit ja laatikot ovat matalalla ja kevyitä avata.

Liisa-Maijalle ja Tomille on itsestään selvää, että lapset otetaan pienestä pitäen mukaan kotitöihin.

– En halua lapsistani vetelyksiä, jotka olettaisivat vanhempien siivoavan heidän jälkensä vielä teini-ikäisinäkin, näin rumasti sanottuna, Liisa-Maija sanoo ja naurahtaa.

Lasten näkökulma ja mahdollisuus osallistua arkipuuhiin on otettu huomioon myös sisustuksessa.

– Lasten käytössä olevat kaapit ja laatikot ovat matalalla ja kevyitä avata, Liisa-Maija sanoo.

Pienet lähetit

Aliisa ja Armi auttavat mielellään myös keittiössä. He vievät lautaset ja mukit syömisen jälkeen tiskialtaaseen, mutta vanhemmat vielä toistaiseksi huolehtivat astioiden pakkaamisesta koneeseen.

– Kauppakassien purkamisintoa saa toisinaan jopa hieman hillitä, Tomi virnistää.

Tytöt toimittavat myös pieniä lähettitehtäviä, tuovat ja vievät Amandan vaippoja ja juoksuttavat avaimia ja puhelimia toiselta puolelta taloa.

Kotitöistä tulee perheessä harvoin eripuraa. Mitä nyt joskus haalareiden punteista.

– Minusta on tärkeää, että ulkovaatteita ei jätetä myttynä kodinhoitohuoneeseen ja eteiseen. Muistutan harva se päivä lapsia kääntämään puntit ja hihat oikein päin. Tomi ei aina ole yhtä tarkka, kun hän tulee lasten kanssa sisälle. Sen sijaan hän on minua säntillisempi, mitä tulee lattialla lojuviin leluihin, Liisa-Maija sanoo.

Liisa-Maijan ja Tomin 3 periaatetta

1. Linjamme kotitöistä on syntynyt luontevasti. Molemmille on selvää, että lapset osallistuvat kotitöihin ikätason ja osaamisen mukaan. Vanhempien esimerkki on paras kannustaja.

2. Palkitseminen ei kuulu tapoihimme. Kotityöt ovat koko perheen arkisia asioita. Kannustamme ja sanomme, että on kivaa tehdä yhdessä ja on tärkeää auttaa toinen toisiamme. Tyttöjen kasvaessa otamme käyttöön viikkorahan. Ehkä silloin aktiivisesta osallistumisesta kotitöihin saa vähän ekstraa.

3. Joustamme säännöistä tarvittaessa. Jos olemme illalla myöhään kyläilemässä ja lelut ovat jääneet lähtökiireessä hujan hajan, siivoamme ne yhdessä vasta aamulla.

Perhe

Liisa-Maija Snellman, 27, Tomi Turkia, 26, sekä lapset Aliisa, 4, Armi, 3, ja Amanda-vauva asuvat Haminassa. Liisa-Maija aloitti juuri työt perhepäivähoitajana, Tomi on kirvesmies. Perheeseen kuuluvat myös koirat Siru ja Retu.

Suvi Koivusalo haluaa auttaa ihmisiä, jotka kokevat olevansa muille kuin ilmaa. Siksi hän järjestää ilmaisen työpajan, jossa jokainen tulee nähdyksi.

Kaipuu tulla kunnolla nähdyksi. Sen tunteen Suvi Koivusalo tunnisti ja muisti, kun hän luki Meidän Perheen jutun näkymättömistä ihmisistä

Jutussa sadat suomalaiset kertovat, miltä tuntuu olla muille kuin ilmaa:

”Vetäydyn sosiaalisista tilanteista jo valmiiksi, koska en enää kestä sitä nöyryytystä.”

”Kuin ylläni olisi aura, että karttakaa tätä.”

Jutun luettuaan Suvi Koivusalo päätti järjestää ilmaisen improvisaatiotyöpajan auttaakseen näkymättömyyden tunteiden kanssa kamppailevia.

– Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi. Improvisaatio on omalta osaltaan auttanut tässä valtavasti. Sen takia haluan jakaa sitä kokemusta ja osaamista eteenpäin, näyttelijänä työskentelevä Koivusalo sanoo.

Työpajan ideana on saada ihmiset näkyviksi toistensa edessä, rakentaa luottamusta ja rohkeutta.

”Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi.”

– Toivon, että se antaisi lisävarmuutta ja avaimia muiden ihmisten ja uusien tilanteiden kohtaamiseen. Vaikka en voi luvata, että työpaja olisi tae jostain todella suuresta muutoksesta, voin kuitenkin luvata, että jokainen paikallaolija tulee nähdyksi ja kuulluksi, Koivusalo sanoo.

Työpaja järjestetään Helsingissä sunnuntaina 8.7. klo 13–16. Mukaan mahtuu 16 nopeimmin ilmoittautunutta.

Ilmoittaudu työpajaan tästä linkistä.

 

Vesirokkopotilaalla on ehdoton lentokielto, mutta miten toimia, jos lapsella on korvatulehdus? Lastenlääkäri Mari Hero vastaa. 

Kuume

Olemme huomenna lähdössä lentokoneella lomamatkalle, ja tänään lapselle nousi 38 asteen kuume. Voimmeko lentää kuumeisen lapsen kanssa?

”Jos lapsi voi hyvin ja hän jaksaa lentomatkan, voi lennolle lähteä huoletta. Jos kuumelääkkeet eivät auta tai yleiskunto on huono, on parempi jäädä kotiin. Aina, jos lapsen terveydentilaa on itse vaikea arvioida, on paras kääntyä ammattilaisen puoleen.

Yleensä tavallinen flunssa ei estä lentämistä, mutta jos lapselle ilmestyy vaikkapa näppylöitä, on tilanne tarkistettava. Vesirokossa on ehdoton lentokielto, eikä lasta saa viedä lentokoneeseen.

Lentoyhtiöillä voi olla erilaisia sääntöjä flunssaisena lentämiseen. Esimerkiksi pahimpana lintuinfluenssakautena henkilökunta saattoi mitata matkustajien lämmön varmuudeksi lähtöportilla, jotta koneeseen ei varmasti päässyt ketään, joka tartuttaisi koneellisen ihmisiä.”

Vatsatauti

Lapsi oksensi aamulla, ja illalla pitäisi lentää. Voimmeko lähteä oksentamisesta huolimatta matkalle?

”Monet lentoyhtiöt eivät ymmärrettävästi ota oksentavaa lasta kyytiin, sillä oksennustauti tarttuu erittäin herkästi. Kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti, voiko lennolle lähteä.

Isommalla lapsella oksentaminen voi liittyä matkajännitykseen.

Erityisesti jos oksennuspotilas on ihan pieni vauva, suosittelisin miettimään lähtöä muutamaan otteeseen. Se ei palvele ketään, jos kohdemaassa joutuukin suoraan lentokentältä etsimään sairaalan, jotta nestetasapaino saadaan kuntoon.

Jos kyseessä on vaikka isompi lapsi, joka oksentaa kerran, on mahdollista, että oksennus liittyy matkajännitykseen. 

Jos kuitenkin lentää oksentavan lapsen kanssa, on erittäin tärkeää muistaa nesteytys.”

Korvatulehdus

Lapsella todettiin tänään korvatulehdus, ja hän sai siihen lääkkeet. Voiko lapsi lentää huomenna, vai voivatko korvat vaurioitua?

”Korvatulehduspotilas voi lentää, mutta nousut ja laskut saattavat sattua korviin normaalia enemmän. Joissain tapauksissa korvatulehdusta sairastava voi tarvita matkalle lääkärin kirjoittaman lentoluvan. Espanjassa korvatulehduksesta kärsivä ei saa lentää ollenkaan. 

Pahimmassa tapauksessa tärykalvo voi  puhjeta lentokoneen painevaihtelun vuoksi. Voikin olla hyvä, että korvien tilannetta seuraa muutaman päivän ennen lennolle lähtöä ja katsoo, pureeko lääkekuuri. Korvatulehdus ei kuitenkaan itsessään ole este lentämiselle.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.