Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Kävin hypnoositerapiassa. Miksi? Miltä se tuntui?

Kävin hypnotisoitavana. Kuulostaa mystiseltä ja vähän parapsykologiselta, mutta oma kokemukseni oli yllättävän arkinen.

Makasin pehmeällä sohvalla, ja keski-iän ylittänyt suggestoterapeutti kehotti minua lempeällä huokoisella äänellä rentouttamaan aluksi kaikki kehonosani järjestyksessä. Sitten hän laski hitaasti kymmenestä yhteen.

Tein mielikuvaharjoituksia, joissa kuvittelin olevani mielipaikassani. Ajatuksissa makoilin mökillä laiturinnokassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Seuraavaksi minun piti siirtää itseni näköalapaikalle jyrkänteen reunalle. Mielikuvissani selässäni oli raskas reppu, ja repussa kivi, joka kuvasti turhia murheita ja huolia. Suggestoterapeutti kehotti heittämään kiven jyrkänteen reunan yli. Sinne lensivät huoleni, tai niin ainakin oli tarkoitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terapoitavana oleminen oli ihan miellyttävä ja rentouttava kokemus, mutta pakko myöntää, että missään vaiheessa en tuntenut olevani hypnoosissa. Se ei kai välttämättä ole tarkoituskaan: suggestoterapia voi toimia, vaikka terapoitava ei kokisikaan vaipuvansa puolitiedottomaan tilaan.

Olin silti hieman pettynyt ajaessani vastaanotolta kotiin. Olin kuvitellut etukäteen, miten menetän hypnoosissa kokonaan ajan ja paikan ja ehkä muunkin tajuni. Sen sijaan sain tehdä töitä, etten olisi miettinyt kesken terapian, muistaako mies antaa lapselle iltapalaksi Hedelmäpommi-jogurtin, koska se menee seuraavana päivänä vanhaksi.

En näköjään ole kovin herkästi suggeroitavaa tyyppiä tai sitten minun pitäisi kokeilla jotakin toista terapeuttia.

Myöhemminkään en kokenut, että hypnoosihoidolla olisi ollut erityisiä vaikutuksia. En silti halua lytätä hypnoosia täysin. Joillekin siitä on ollut paljon apua.

Innostuin menemään hypnoterapiaan siksi, että minulla on ongelma.

Olen kuullut, että monet ovat päässeet tupakoinnista eroon hypnoosin avulla. Viimeksi kokemuksistaan kertoi Radio Aallon Dynastia-ohjelman juontaja Kimmo Vehviläinen.

En tiedä, mitä Vehviläiselle kuuluu juuri nyt, mutta ainakin muutama päivä hypnoositerapian jälkeen hän oli vakaasti päättänyt pysyä tupakasta erossa loppuikänsä.

Tupakka ei ole minun ongelmani. Minä haluan eroon yöaikaisesta hampaiden kiristelystä.

En ole kiusani kanssa yksin: lievänä bruksismia esiintyy suurimmalla osalla etenkin nuorista aikuisista ja hankala-asteisena 5-10 prosentilla suomalaisista.

Hampaiden yhteen puremisesta ja narskuttelusta on ikäviä seurauksia. Jotkut saattavat purra hampaansa hajalle, ja kaikille siitä aiheutuu vähintäänkin pään alueen särkyjä.

Minä olen potenut bruksismia ainakin lukioajoista lähtien ja kokeillut vaivaan lähes kaikkia mahdollisia hoitokeinoja. Viimeksi hypnoosia.

Kerron muista hoitokokemuksista seuraavassa palstapostauksessa. Kerron myös pari keinoa, joista on oikeasti ollut edes vähän apua. Läheskään kaikista ei ole ollut.

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Testissä unen laatua mittaava kännykkäsovellus

Hallitsetko mielesi? Harjoittele, se kannattaa

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla