Auttaako bruksismiin botox, voice massage vai purentakiskot?

Kerroin edellisellä kerralla käynnistäni hypnoterapeutilla. Kokeilin terapiaa, koska toivoin siitä olevan apua potemaani bruksismiin eli hampaiden narskutteluun.

No valitettavasti ei ollut: hypnoosi ei joko tehoa vaivaan tai sitten en vain kyennyt vaipumaan meditatiiviseen tilaan. Epäilen enemmän jälkimmäistä.

Bruksismi todettiin minulla lukioiässä. Kävin silloin erikoishammaslääkärillä hiotuttamassa purentani kuntoon, ja hoidon päätteeksi minulle teetettiin purentakiskot.

Kiskot tehdään kovasta akryylimuovista, ja ne on valettu ylähampaiden muotoon. Niitä pidetään suussa nukkuessa. Kiskojen tarkoitus on suojata hampaita ja hillitä narskuttelua rentouttamalla leukalihaksia.

Joitakin narskuttelijoita kiskot auttavat. Joitakin ne taas innostavat jyystämään entistä enemmän.

Minulla on nyt menossa kolmannet kiskoni. Välillä olen ollut vuosikausiakin ilman, sillä jännitän leukojani kiskoista huolimatta. Tällä hetkellä kiskot ovat käytössä, koska ainakin ne suojaavat hampaita ja estävät minua jyystämästä poskia ja kieltä.

Bruksismin perimmäistä syytä ei tiedetä. Aiemmin epäiltiin sen johtuvan pääasiassa epätasaisesta purennasta, mutta nykyään pääsyyn arvellaan olevan keskushermostoperäisen. Siitä kertoo sekin, että useimpien narskuttelijoiden vaivat pahentuvat, kun stressi pukkaa päälle.

Koska bruksismi on niin yleistä, sillä on arveltu olevan myös elimistön toimintoja suojaava vaikutus. Hampaiden yhteen pureminen saattaa suojella esimerkiksi uniapnealta tai refluksitaudilta.

Koska täsmällinen syy ei ole tiedossa, hoitokin on vähän herrassa. Jotakuta voivat auttaa eri konstit kuin jotakuta toista.

Minä olen kokeillut hampaiden hionnan ja purentakiskojen lisäksi aikamoisen paljon erilaisia keinoja, aika heikolla menestyksellä.

Olen syönyt suuria määriä kalaöljykapseleita, sillä aivothan pitävä omega3:sta. Ja jos narskuttelu on kerran keskushermostoperäistä. Jossakin vaiheessa olin jo siinä uskossa, että kalaöljykapseleista on apua ja narskuttelu olisi vähän vähentynyt. Mutta muutaman kuukauden kuluttua huomasin pureskelevani taas yhtä lailla.

Olen käynyt hoidattamassa leukavaivojani voice massagessa. Kyse on pään alueen lihasten hieronnasta, jonka tarkoitus on rentouttaa leukalihakset. Hieronta keskittyy myös suun sisäpuolisiin lihaksiin. Voin kertoa, että leukalihasten venyttäminen suun sisäpuolelta on kaikkea muuta kuin mukavaa.

Joillekin voice massagesta on ollut paljon apua. Minulle ei.

Sitten olen kokeillut myös botoxia. Kyllä, botoxia. Päädyin hoitoon oman hammaslääkärini kautta. Hän suositteli minulle pääkaupunkiseudun parhaaksi kehumaansa bruksismiin erikoistunutta hammasspesialistia. Hammaslääkärini arveli, että hän tekisi minulle Suomen parhaat hammaskiskot.

En ehtinyt kuin astua nyt jo eläkkeelle jääneen hammaslääkärin vastaanottohuoneeseen, kun hän leukojani vilkaistuaan sanoi, että ei tuohon auta kiskot, tuohon auttaa vain botox.

Sulattelin sanomaa joitakin päiviä, kunnes varasin ajan botoxin saloihin perehtyneen leukakirurgin vastaanotolle. Voitte uskoa, että olin hieman hermostunut astuessani apteekkiin botox-resepti käsissäni ja käveltyäni sen jälkeen vastaanotolle ampulli kourassani.

Toimenpide onnistui kait melko hyvin, vaikka mikään miellyttävä tilaisuus se ei ollut. Toisin kuin kauneustoimenpiteissä, purulihaksiin pistettäessä lihakset pitää jännittää tiukoiksi, jotta pistäjä löytää juuri ne oikeat kohdat. Ei tunnu kivalta.

Toivoin, että botoxin vaikutusaikana oppisin kokonaan eroon yöaikaisesta bruksaamisesta, eikä minun tarvitsisi enää jatkossa ottaa kuin korkeintaan toinen botox-kierros leukoihini.

No, niin ei käynyt. Muutaman päivän kuluessa ne kohdat, joihin ainetta oli pistetty, kyllä rentoutuivat aivan selvästi. Lihakset pehmenivät ja vaikutuksen huomasi ihan silmissä, kun leukaperät kaventuivat.

Haittapuoli oli se, että löysin kasvoistani aivan uusia lihaksia. Ne alkoivat toimia ekstrateholla, kun ympärillä olevat lihakset laiskottelivat. Nämä pienet lihaskimput kipeytyivät tietenkin vuorostaan.

Muutaman kuukauden kuluttua otin vielä toisen käsittelyn botoxia, mutta en enää kolmatta.

Kerran olen saanut työterveyslääkäriltä myös kolmiolääkereseptin. Lääkkeen tarkoitus oli rentouttaa lihaksia, mutta siitä sain pelkästään pöhnäisen olon seuraavaksi päiväksi.

Olen nyt listannut koko joukon hoitoja, joilla ei ole ollut sanottavaa tehoa. Olenko löytänyt narskutteluuni siis mitään helpotusta?

Olen, vaikkakin helpotus on ollut satunnaista.

Yksi on tahdonvoima.

Ennen jännitin hampaita myös päivisin, sitten päätin, että päiväaikainen pureminen saa riittää, siihen pystyn sentään vaikuttamaan. Jankutin itselleni aktiivisesti koko ajan: rentouta leukasi, rentouta leukasi.

Lopetin purukumin pureskelun ja siirryin xylitolipastilleihin.

Suoristin ryhtini heti kun huomasin pään työntymisen eteen. Kokeile vaikka itse, kun pää on ryhdissä ja leuka alhaalla, hampaita ei tule purtua läheskään niin helposti kuin jos ryhti on lysy ja leuka työntynyt eteen.

Hankin kunnon patjan ja hyvän tyynyn, ne auttoivat jonkin verran. Ainakin nukkuessani muilla tyynyillä, päätäni särkee seuraavana päivänä. Suosittelen muotoiltua Tempur-tyynyä, joka tukee hyvin niskaa.

Ja vaikka kuulostaa hullulta, usein auttaa, kun illalla katsoo itseään peilistä ja hokee tarpeeksi monta kertaa: minulla ei ole mitään syytä purra hampaita yöllä, minulla ei ole mitään syytä purra hampaita yöllä. Muistan joskus lukeneeni, että tällaisen itsesuggestion tehoa on tutkittukin.

Ihmisen on todettu narskuttelevan eniten ollessaan aivan unen ja valveen rajamailla. Jos siis nukun huonosti, myös narskuttelen enemmän. Siksikin stressin käsittelyyn ja hyvään unihygieniaan on kiinnitettävä ekstrapaljon huomiota.

Kun illalla olen hokenut itselleni hammasmantraani, tiedostan sen hyvässä lykyssä myös puoliunessa ja ymmärrän rentouttaa leukani.

Mitään poppakonstia minulla ei siis ole bruksismiin tarjota. Kaikkea voi kokeilla, oman harkinnan mukaan. Kokemukseni perusteella parhaiten auttaa, kun mieli on tyyni ja levollinen. Huomaan, että kesälomalla leuat vaivaavat usein paljon normaalia vähemmän. Tapahtuisikohan näin myös joululomalla?

Rentoa joulunaikaa!

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Testissä unen laatua mittaava kännykkäsovellus

Onko ryhti hukassa? Näin se löytyy

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Vierailija

Kokemuksia hampaiden narskuttelun hoidosta

Täällä toinen narsku, joka on saanut kolot tuohon akryylimuovikiskoon... En ole varsinaista apua löytänyt, mutta ihana hierojani kertoi oivan konstin rentouttaa ja venyttää kireitä leukalihaksia: ota viinipullon korkki tms. sopivan kokoinen "palikka", avaa suu, rentouta leuka ja laita korkki pystysuuntaan etuhampaiden väliin. Pidä ensimmäisellä kerralla minuutti ja kasvata aikaa minuutti / päivä aina 10 minuuttiin saakka. Katso, ettet pure korkkia, vaan annat lihasten venyä ja rentoutua...
Lue kommentti

Nappaa muksu kainaloon ja houkuttele katsomaan leffa, joka kolahti äitiin tai isään viime vuosituhannella. Nämä elokuvat toimivat yhä.

Valitsimme viisi hittileffaa 90-luvulta, jotka kelpaa katsoa nykylastenkin kanssa. Aloita vaikka kolmosesta, joka sopii perheen pienemmillekin. Kaikki leffat löytyvät Netflixistä.

1. Teinin kanssa: Clueless (1995)

Vieläkö muistatte Alicia Silverstonen, hetken 90-luvun kirkkaimpana teini-idolina säihkyneen näyttelijä- ja mallitähden? Silverstone jatkaa näyttelijänuraansa edelleen, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan yhä parhaiten elokuvasta Clueless. Leffa oli 90-luvulla ilmiö jo varhaisteinien keskuudessa.

Clueless kertoo high schoolin suosituimmasta tytöstä Cherylistä, jonka pinnallinen elämä täyttyy shoppailusta, Nokia-kännykkään lörpöttelystä ja pojista. Kun kouluun tulee uusi ja vähän outo tyttö, keksii Cheryl muovata hänestä suositun, hänellä kun sitä näkemystä asiaan riittää.

Clueless on pinnalta aika tavallinen, hiukan höpsö teinileffa, mutta alta paljastuu ajan hengelle virnuilevaa satiiria. Sivuosissa nähdään nuoret Brittany Murphy ja Paul Rudd – sekä viimeistä huutoa oleva Nokia 232 -kännykkä.

2. Varhaisteinin kanssa: My Girl – Tyttöni mun (1991)

Yksin kotona -leffoista maineeseen ponkaissut lapsitähti Macaulay Culkin teki 90-luvulla koko perheen elokuvia liukuhihnalta. Yksi rakastetuimmista oli varhaisteini-ikää kolkuttelevista ystävyksistä kertova My Girl – Tyttöni mun.

Elokuvassa Culkin näyttelee kaikelle mahdolliselle allergista poikaa, jonka ainoa ystävä on yksinhuoltajaisänsä kanssa asuva tomera Vada-tyttö. He ovat kuin paita ja peppu, mutta pari he eivät ole. Vai olisivatko ehkä sittenkin? My Girl – Tyttöni mun vie katsojan suorinta tietä elämän kevääseen: on ihastumista, taianomainen ensisuudelma, murrosiän ihmeelliset oireet, vaikea vanhempisuhde ja traaginen kuolema.

3. Koko perheen naurutakuu: Mrs. Doubtfire (1994)

Muutama vuosi sitten kuollut näyttelijä Robin Williams jätti jälkeensä valtavan leffaperinnön, josta voi kaivella sopivaa katseltavaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja mielentiloihin.  

Varsinkin 90-luvulla Williams teki hyvin menestyneitä koko perheen elokuvia, joiden parhaimmistoa edustaa Mrs. Doubtfire. Se on komedia isästä, joka näkee avioeron vuoksi lapsiaan vain harvoin. Mies päättää tavalla tai toisella päästä takaisin lastensa elämään. Niinpä hän pestautuu vaimonsa kotiapulaiseksi – herttaiseksi  täti-ihmiseksi naamioituneena, totta kai.

Mrs. Doubtfire käsittelee avioeroa ja sukupuolirooleja fiksusti ja lämmöllä – ja on kaiken lisäksi vielä hillittömän hauska!

4. Nostalgista fantasiaa: Jumanji (1995)

Kaipaatko aikaa, jolloin seikkailuelokuvat eivät olleet vielä pelkkää aivot turruttavaa tietokoneanimaatiotykitystä? Siinä tapauksessa Jumanji on sinun elokuvasi.

Fantasiaseikkailu kertoo salaperäisestä Jumanji-lautapelistä, jonka pelaamisessa on omat riskinsä. Elokuvan alussa nuori Alan-poika tulee imaistuksi pelin sisään ja jää sen vangiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin peliä pelaavat sisarukset vapauttavat vahingossa aikuiseksi varttuneen Alanin (Robin Williams), mutta pääsevät samalla irti toinen toistaan hirmuisemmat viidakon pedot.

Jumanjissa on mukana jo jonkin verran tietokoneella tehtyjä tehosteita, mutta ne eivät ole varastaneet vielä koko show'ta. Pääosassa on ennen kaikkea jännittävä seikkailu. Williamsin rinnalla näyttelee nuori Hillary Duff.

5. Nyyhkyiltaan: Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)

Yksi tunnetuimmista ihmisen ja eläimen ystävyydestä kertovista elokuvista on Free Willy – Pelastakaa Willy. Elokuva kertoo ongelmanuoresta Jessestä, joka jotuu sovittamaan graffitiharrastuksellaan yhteiskunnalle aiheuttamansa mielipahan yhdyskuntapalveluna vesipuistossa. Kaikkien yllätykseksi hankala poika ystävystyy tuittuilevan Willy-miekkavalaan kanssa. Jesse päättää tehdä kaikkensa vapauttaakseen ihmisten vangitseman Willyn.

Todellisuudessa Willyä esittänyt Keiko-valas koki masentavamman kohtalon, vaikka pääsikin maistamaan vapautta vuosien vesipuistoelämän jälkeen. Elokuvan suosion myötä paineet Keikon vapauttamiseksi kasvoivat. Ongelmana tosin oli, että pari vuosikymmentä vankeudessa elänyt valas oli jo ehtinyt unohtaa luontaiset vaistonsa ja saalistustaitonsa. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa Keikoa valmisteltiin kuitenkin uuteen elämään vapaana valaana, ja lopulta se todella vapautettiin. Vuonna 2003 Keiko ajautui Norjan rannikolle kuolleena. Se oli kärsinyt aliravitsemuksesta ja ilmeisesti menehtynyt keuhkokuumeeseen.

Kun Lintsi ja Korkeasaari on koettu, paljon on vielä jäljellä! Kokosimme kivat ja edulliset kohteet syyslomapäivien ohjelmaksi.

Ulkona on hyvä seikkailla – eväät mukaan!

1. Keskustassa ehdoton kävelylenkki kulkee Baanaa pitkin. Näe pyörälähetit ja tubettajien ja instaajien suosimat maisemat ja ota #baanapose Love Helsinki -veistoksen luona. 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä kulkee entisessä ratakuilussa. Päätepisteet Kiasman ja Musiikkitalon välissä sekä Ruoholahdessa. Kun jatkatte lenkkiä Ruoholahdesta Jätkäsaareen, näette pissaavan pojan eli Bad Bad Boy -patsaan.

2. Lasten liikennepuistossa vietetään 16.–20.10. kaikille avoimia perhepäiviä. Puisto on avoinna kello 9–15, ja puistosta voi lainata polkuauton liikennepuistossa ajelua varten. Vapaa pääsy. Auroranportti 2, Helsinki, liikennekaupunki.munstadi.fi.

3. Junabongarin lempipaikka on hienoista maisemista tunnettu Linnunlaulun silta, joka vie rautatiekiskojen yli Eläintarhantieltä Tokoinrannasta Linnunlauluntielle Töölönlahteen. Töölönlahden puolella sijaitsevat myös vanhat Linnunlaulun huvilat.

Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!
Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!

4. Suomenlinnan historiallisiin ja jylhiin maisemiin pääsee seikkailemaan syksylläkin säännöllisesti kulkevalla lauttayhteydellä Kauppatorin rannasta. Lauttamatka maksaa joukkoliikenteen lipun hinnan, aikataulut HSL:n sivuilla

5. Lammassaareen kuljetaan pitkospuita Vanhankaupunginkoskelta. Jo puinen polku saareen on elämys! Perillä odottavat suojeltu ulkoilu- ja mökkialue ja upeat merimaisemat ihan kaupungin vieressä. Saaressa saa liikkua vain yleisillä poluilla.

6. Kauempana idässä Vuosaaren kupeessa on Uutela, Itä-Helsingin laajin ulkoilualue ja hieno kohde luontoretkelle. Alueelta löytyy kaksi opastettua luontopolkua, joiden pituudet ovat 2,5 ja 1,5 kilometriä. Jylhiä silokallioita ja upeita merimaisemia, rantaniittyjä, soita ja metsiä sekä vanhaa huvila-asutusta ja Skatan tila laidunalueineen. Huom: pyöräily luontopoluilla on kielletty. Lisätietoja vuosaari.fi

7. Pulahda uima-altaaseen Helsingin keskustassa! Allas Sea Poolissa on kaksi lämmitettyä uima-allasta, joista toinen on matala lastenallas. Vähän hyisempää kyytiä tarjoaa merivesiallas. Yli 12-vuotiaat 12 euroa, 2–12-vuotiaat 6 euroa, alle 2 vuotiaat ilmaiseksi. Katajanokanlaituri 2a, allasseapool.fi

Ihan ilmaista sisätiloissa!

8. Lasten kaupunki on leikki-ikäisten suosikkimuseo Senaatintorin laidalla Sederholmin talossa. Hyppää hevoskärryihin, ohjaa vanhaa laivaa, piipahda 1970-luvun mummolassa tai kokeile 1930-luvun kouluelämää. Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Lasten kaupunki kertoo historiasta lapsille sopivalla tavalla. Kaikkeen saa koskea. Vapaa pääsy! Aleksanterinkatu 16, helsinginkaupunginmuseo.fi/lastenkaupunki.

Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!
Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!

9. Talvipuutarha on sympaattinen, vihreä ja lämmin keidas keskellä kaupunkia. Ihastele eksoottisia kasveja, seuraa lammissa uiskentelevia karppeja ja istahda penkeille piirtelemään tai syömään eväitä. Vapaa pääsy! Hammarskjöldintie 1 A. Katso aukioloajat Helsingin kaupungin sivuilta.

10. Piipahda haahuilemaan kirjastoon. Rikhardinkadun kirjasto Helsingin keskustassa on kiehtova ja suuri kirjastotalo, josta löytyy paljon tutkittavaa. Se on myös taiteen ystävän helppo kohde: kirjaston tiloissa sijaitsee Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamo. 23. ja 30.10 sekä 6.11. kirjastossa järjestetään myös Pulmaario: Keksi ja koodaa -työpajoja lapsille. Rikhardinkatu 3. Katso myös muut kirjastot ja niiden syyslomaohjelma helmet.fi

11. Annantaloon koottu Unikudelmia-näyttelymaailma tutustuttaa suomalaisten kirjojen tarinoihin. Pääpaino ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjojen maailmojen pohjalta on koottu elämyksellinen näyttely, jonka jokainen esine viittaa taustalla olevaan tarinaan. Vapaa pääsy! Annankatu 30, annantalo.fi

Vai mennäänkö museoon?

12. Ateneumin taidemuseossa pääsee ihailemaan Ankallisgallerian taideaarteita eli Ankkalinnan kokoelman omia versioita tunnetuista taideteoksista. Samalla lipulla pääsee toki näkemään myös teosten innoittajat Ateneumin kokoelmanäyttelyssä. Lapset ilmaiseksi, aikuiset 15 euroa. Kaivokatu 2, ateneum.fi.

13. Dinosaurusfanin suosikkipäivään kuuluu vierailu Luonnontieteellisessä museossa Etu-Töölössä. 17.–20. lokakuuta järjestetään dinosaurusaiheisia opastuksia kello 11 ja 14. Noin 20 minuuttia kestävä opastuskierros sopii kaikenikäisille ja kuuluu lipun hintaan.  Aikuiset 13 euroa, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi, 7–17-vuotiaat 6 euroa. Pohjoinen Rautatiekatu 13, luomus.fi.

14. Tekniikan museo Vanhankaupunginkoskella kertoo tekniikan ja vempainten vaikutuksesta arkeen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 17.–22.10. museossa pidetään Optiikkaa oppimassa -työpajoja alakoululaisille lapsille. Pajassa erilaisiin optisiin laitteisiin: linsseihin, peileihin ja prismoihin sekä rakennetaan oma kaleidoskooppi. Aikuiset 8 euroa, lapset 2/0 euroa, työpajamaksu 5 euroa. Viikintie 1, tekniikanmuseo.fi