Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Pitäisikö lapsille ottaa vesirokkorokotus vai peräti hakea tauti tuttavaperheestä? Tätä moni vanhempi pohtii ennen vesirokkokauden alkamista.

Vesirokkoa pidetään usein harmittomana lastentautina, joka nyt kuuluu vain sairastaa. Jotkut pienten lasten vanhemmat suorastaan etsivät kyläpaikkoja, ”vesirokkobileitä”, joista tartunnan voi mennä hakemaan.

Useimmat vanhemmista ovat itse lapsena sairastaneet tämän varicella zoster -viruksen aiheuttaman infektion, parantuneet ja selvinneet hengissä.

Vesirokko ei kuitenkaan ole leikin asia. Vuosittain vesirokon vuoksi joutuu sairaalaan parisataa lasta, ja osa heistä kärsii pahoista infektioista, sanoo lasten infektiolääkäri, professori Harri Saxén.

Vesirokon sairastaa Suomessa yli 57 000 ihmistä joka vuosi.

Aika monta kutisevaa rakkulaa!

Vesirokko on hyvin tarttuva, joskus hankala

Vesirokkoa esiintyy Suomessa ympäri vuoden, mutta eniten virusta liikkuu talvisin ja keväällä.

Noin 80 prosenttia lapsista sairastaa vesirokon ennen kuusivuotissynttäreitä, sillä tauti on erittäin tarttuva. Jos joku perheenjäsen saa vesirokon, sen saa todennäköisesti joku toinenkin ennen sairastamaton. Alle 5-vuotiaana sairastettu tauti on lievempi kuin vanhempana sairastettu.

Kutisevat rakkulat iholla ja limakalvoilla ovat ikäviä, ja tavallisin haitta lapsilla on raapimisesta johtuva bakteeritulehdus. Sitä vakavampia ovat keuhkokuume ja enkefaliitti eli aivokuume. Vesirokon vaara piilee erityisesti harvinaisissa, mutta vaikeissa jälkitaudeissa.

Vesirokon riskiryhmään kuuluvat alle vuoden ikäiset vauvat, yli 15-vuotiaaksi sairastumatta selvinneet sekä immuunipuuttoiset, heikentyneestä puolustuskyvystä kärsivät ihmiset.

Erityisen vaikea vesirokko on raskauden aikana. Vastasyntyneelle tauti on hengenvaarallinen.

Vesirokkorokote yli yksivuotiaalle

Vesirokon sairastaminen ei ole välttämätöntä, sillä sitä vastaan – vaihtoehtona vesirokkokutsuille – on olemassa rokote. Rokotteen voi antaa vuoden ikäisille lapsille, ja sen voi ostaa reseptillä apteekista. Yhden rokotteen hinta on noin 75 euroa.

Vanhemmilla onkin mietittävänä, kuinka järkevää on hankkia lapselleen tauti, joka voidaan ehkäistä rokottamalla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoi.

Rokotuksella pystytään ehkäisemään 95 prosenttia vesirokkotapauksista. Jollakin aikavälillä tauti olisi rokotusten avulla mahdollista hävittää lähes kokonaan.

Vesirokko on kallis tauti

Vesirokko kestää yleensä noin viikon, ja lapsen tulisi suositusten mukaan olla poissa päivähoidosta tai koulusta viisi päivää. Jos perheessä on useita sairastajia, voi se merkitä vanhemmille jopa viikkojen poissaoloa töistä.

THL, sosiaali- ja terveysministeriö sekä kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä esittivät jo muutama vuosi sitten vesirokkorokotteen lisäämistä lasten kansalliseen rokotusohjelmaan.

Asia ei ole toistaiseksi edennyt rahoituksen puuttuessa, sillä rokottaminenkin maksaa, yhteiskunnalle arviolta neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Säästöjä kertyisi asiantuntijoiden mukaan silti liki kymmenkertaisesti.

Mitä mieltä olet vesirokkorokotteesta? Onko teidän perheessänne kokemuksia siitä? Vai oletteko ehkä hakeneet vesirokon tuttavaperheestä? Kerro kommenteissa!

Lue lisää Meidänperhe.fi

Vesirokko vai rokotus?

Vierailija

Kannattaako lapselle ottaa vesirokkorokotus?

Meidän perheessä mies sai yllättäen vyöruusuviruksen (sama virus kuin vesirokossa) kurkkuunsa. Harvinaisuutensa vuoksi lääkäri ei tätä tunnistanut ennen kuin virus meni korvaan ja vei siitä kuulon ja kävelykyvyn (korvassa tasapainoelin). Kuulo meni, mutta tasapaino palasi. Kävelykyvy palasi myös fysioterapiassa. Itse aion lapselle ottaa vesirokkorokotteen.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.