Lapset kävelevät unissaan, narskuttavat hampaitaan ja saavat kauhukohtauksia.

Joka toisella 3–6-vuotiaalla on jokin uniongelma. Tavallisinta on kuorsaaminen ja unissaan puhuminen. Onko oudoista öistä syytä huolestua?

Voinko herättää unissaan kävelevän lapsen?

Unissakävely on alle kouluikäisillä lapsilla melko tavallista: tyypillisesti unissakävelijä havahtuu tunnin kahden kuluttua nukahtamisesta ja lähtee kuljeksimaan kömpelösti silmät avoinna, olematta silti valveilla.

Leikki-ikäisen unissakävely liittyy yleensä päivän aikaisiin tapahtumiin, jännitykseen ja psyykkiseen tai fyysiseen rasitukseen. Joskus kyse on vain siitä, että lapsi on nukkunut tavallista vähemmän tai hänellä on kuumetta. Taustalla on perinnöllistä taipumusta, ja usein unissakävelijän lähisuvusta löytyy joku toinenkin yöaikaan hiippaileva.

Voit yrittää herättää unissaan kävelevän lapsen, mutta tarpeen se ei ole. Usein yökävelijä hakeutuu itse takaisin sänkyynsä, mutta jää joskus paikalleen istumaan tai makaamaan muualle kuin sänkyyn. Katso, ettei haahuilija kompastu ja satuta itseään. Pysy rauhallisena ja taluta vaeltaja takaisin petiinsä.

Lapsen unissakävely on usein satunnaista, eikä siihen tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota. Taipumus pienenee iän myötä, kun syvän unen määrä vähenee. Kerro lääkärille, jos yölliset kävelyretket toistuvat usein ja jos unissakävely jatkuu vielä yli viisitoistavuotiaana.

Menevätkö hampaat pilalle narskuttelusta?

Narsk, narsk, kuuluu taas lapsen punkasta. Hampaiden öinen narskuttelu on tavallista: noin kymmenen prosenttia lapsista narskuttelee. Kirskuva ääni pitää muut samassa huoneessa nukkuvat hereillä.

Narskuttelu ei ole vaarallista, mutta jos se jatkuu pitkään, se aiheuttaa hampaiden kulumista ja kiillevaurioita. Narskuttaja voi kärsiä myös päänsärystä.

Narskuttelun taustalla voi olla purentavirhe, mutta usein selvää syytä ei löydy. Perintötekijät vaikuttavat – samassa perheessä voi olla monta narskuttelijaa. Psyykkiset syyt, kuten stressi, voivat lisätä narskuttelua. Joskus narskuttajalla on unenaikaisia hengityshäiriöitä kuten kuorsausta.

Jos narskuttelu on toistuvaa, vie lapsi hammaslääkärille, joka tarkistaa purennan ja hampaat. Isompi lapsi voi hyötyä purentakiskon käytöstä. Se teetetään hammaslääkärissä.

Juttua varten on haastateltu tutkimusprofessori Timo Partosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Lähde: Nämä villit yöt, Meidän Perhe 3/15

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.