Lapset kävelevät unissaan, narskuttavat hampaitaan ja saavat kauhukohtauksia.

Joka toisella 3–6-vuotiaalla on jokin uniongelma. Tavallisinta on kuorsaaminen ja unissaan puhuminen. Onko oudoista öistä syytä huolestua?

Voinko herättää unissaan kävelevän lapsen?

Unissakävely on alle kouluikäisillä lapsilla melko tavallista: tyypillisesti unissakävelijä havahtuu tunnin kahden kuluttua nukahtamisesta ja lähtee kuljeksimaan kömpelösti silmät avoinna, olematta silti valveilla.

Leikki-ikäisen unissakävely liittyy yleensä päivän aikaisiin tapahtumiin, jännitykseen ja psyykkiseen tai fyysiseen rasitukseen. Joskus kyse on vain siitä, että lapsi on nukkunut tavallista vähemmän tai hänellä on kuumetta. Taustalla on perinnöllistä taipumusta, ja usein unissakävelijän lähisuvusta löytyy joku toinenkin yöaikaan hiippaileva.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Voit yrittää herättää unissaan kävelevän lapsen, mutta tarpeen se ei ole. Usein yökävelijä hakeutuu itse takaisin sänkyynsä, mutta jää joskus paikalleen istumaan tai makaamaan muualle kuin sänkyyn. Katso, ettei haahuilija kompastu ja satuta itseään. Pysy rauhallisena ja taluta vaeltaja takaisin petiinsä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsen unissakävely on usein satunnaista, eikä siihen tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota. Taipumus pienenee iän myötä, kun syvän unen määrä vähenee. Kerro lääkärille, jos yölliset kävelyretket toistuvat usein ja jos unissakävely jatkuu vielä yli viisitoistavuotiaana.

Menevätkö hampaat pilalle narskuttelusta?

Narsk, narsk, kuuluu taas lapsen punkasta. Hampaiden öinen narskuttelu on tavallista: noin kymmenen prosenttia lapsista narskuttelee. Kirskuva ääni pitää muut samassa huoneessa nukkuvat hereillä.

Narskuttelu ei ole vaarallista, mutta jos se jatkuu pitkään, se aiheuttaa hampaiden kulumista ja kiillevaurioita. Narskuttaja voi kärsiä myös päänsärystä.

Narskuttelun taustalla voi olla purentavirhe, mutta usein selvää syytä ei löydy. Perintötekijät vaikuttavat – samassa perheessä voi olla monta narskuttelijaa. Psyykkiset syyt, kuten stressi, voivat lisätä narskuttelua. Joskus narskuttajalla on unenaikaisia hengityshäiriöitä kuten kuorsausta.

Jos narskuttelu on toistuvaa, vie lapsi hammaslääkärille, joka tarkistaa purennan ja hampaat. Isompi lapsi voi hyötyä purentakiskon käytöstä. Se teetetään hammaslääkärissä.

Juttua varten on haastateltu tutkimusprofessori Timo Partosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Lähde: Nämä villit yöt, Meidän Perhe 3/15

Sisältö jatkuu mainoksen alla