Jos puhaltaa pallon liian täyteen, saattaa se räjähtää puhaltajan kasvoille ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa silmävamman. Kuva: iStockphoto.
Jos puhaltaa pallon liian täyteen, saattaa se räjähtää puhaltajan kasvoille ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa silmävamman. Kuva: iStockphoto.

Ei niin iloista juhlaa, ettei ole syytä muistuttaa juhlinnan turvallisista tavoista.

Vapun juhlinta ilmapalloin, serpentiinein ja muine härpäkkeineen on lasten mielestä mahtavan hauskaa. Jotta ilonpito olisi myös turvallista, vanhempien on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin mukaan syytä muistaa muutama juttu.

Riski voi liittyä niinkin viattomaan asiaan kuin ilmapallojen puhaltamiseen. Liian täyteen puhallettu ilmapallo voi räjähtäessään vahingoittaa silmiä.

Turvavinkit ilmapallojen täyttöön

•    Ilmapallon puhaltaminen kuulostaa vaarattomalta, mutta siihen sisältyy pieni riski. Jos puhaltaa pallon liian täyteen, saattaa se räjähtää puhaltajan kasvoille ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa silmävamman. Älä siis puhalla, tai anna lapsen puhaltaa, palloa piripinkeäksi. Erityisesti tavallisesta poikkeavan muotoisten, kuten sydämenmallisten, ilmapallojen täyttämisessä kannattaa olla varovainen.

•    Turvallisin tapa täyttää ilmapallo on käyttää ilmapallopumppua. Noudata pakkauksen ohjeita pallon maksimikoosta.

•    Säilytä täyttämättömät ilmapallot pikkulasten ulottumattomissa. Lapset voivat laittaa mukavasti venyvän esineen suuhunsa, jolloin se aiheuttaa tukehtumisvaaran. Älä jätä myöskään rikkinäisiä palloja lojumaan lasten saataville.

•    Luonnonkumille allergiset voivat saada allergisia oireita tästä materiaalista valmistetuista ilmapalloista. Luonnonkumista valmistettujen pallojen pakkauksissa tulee olla merkintä "valmistettu luonnonkumista".

Muista paukkuserpentiinien käytöstä:

•    Paukahtaen purkautuva paukkuserpentiini on monen pikkunassikan suosikki. Paukkuserpentiinien käytössä pienten lasten seurassa on oltava kuitenkin tarkkana. Paukkuserpentiinit luokitellaan Euroopassa nykyisin ilotulitteiksi ja niiden käyttö on kielletty alle 18-vuotiailta.
•    Kun paukkuserpentiinit purkautuvat, niistä lähtee huomattavan kova ääni ja niistä irtoaa pieniä osia, jotka voivat olla vaarallisia pienille lapsille.
• Lue käyttöohjeet pakkauksesta ja noudata niitä.

Paukkuserpentiinien käyttö on kielletty alle 18-vuotiailta.

Tarkkana myös piknikillä:

•    Kertakäyttögrillin käytössä on vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen samat säännöt kuin avotulen teossa. Grillin käyttöön pitää olla maanomistajan lupa. Kaupunkien ja kuntien mailla kertakäyttögrillien käyttö on myös kielletty ilman lupaa.

Älä käytä grilliä missään sisätiloissa.


•    Älä käytä grilliä missään sisätiloissa. Siihen liittyy tulipalon ja häkämyrkytyksen vaara.
•    Käytä kertakäyttögrilliä vain palamattomalla alustalla. Grillin pohja kuumenee ja aiheuttaa palovaaran.
•    Käytä aina grillin mukana tulevaa jalustaa ohjeiden mukaisesti. Grillin pohjan on oltava irti alustasta useita senttimetrejä.
•    Sammuta grilli kaatamalla sen päälle niin paljon vettä, että grillihiilet peittyvät kokonaan.
•    Valvo grilliä niin kauan, että se on kunnolla jäähtynyt. Jäähtyminen kestää useita tunteja.
•    Heitä vasta täysin jäähtynyt grilli roskiin.

Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.