Tavoite on kannustaa pikkulasten vanhempia osa-aikatyöhön.

Vuoden alussa Kelasta alkoi saada joustavaa hoitorahaa.

Se on tarkoitettu alle 3-vuotiaiden vanhemmille, jotka lyhentävät työaikaansa hoitaakseen lastaan.

Tuki on porrastettu sen mukaan, paljonko työaikaa lyhentää. Tarkoitus on kannustaa vanhempia osa-aikatyöhön – ja pois hoitovapaalta.

Aiemmin töihinpaluu perhevapailta osa-aikatyön kautta on ollut vähäistä, toteaa Kelan uusi selvitys lasten kotihoidosta.

Ei sentään ryntäystä

Onko uusi tuki siis kiinnostanut vanhempia?

Kyllä, vähän. Huhtikuussa sitä maksettiin 6 860 lapsesta, kertoo Kelan kuukausitilasto.

Suurin osa tuen saajista tosin on alle 3-vuotiaiden vanhempia, jotka on siirretty osittaiselta hoitorahalta uuden tuen saajiksi.

Ryntäystä osa-aikatyöhön ei vielä näy, mutta aika onkin lyhyt. Nykyisten vauvaperheiden päätökset alkavat näkyä tukipäätöksissä hitaasti.

Eri tuki ekat kouluvuodet

Vanha osittainen hoitoraha on edelleen olemassa. Tukea saa ensimmäistä tai toista luokkaa käyvän lapsen vanhempi, jos hän lyhentää työaikaansa.

Tuki on kaikille sama, 97,67 euroa kuukaudessa.

Osittaista hoitorahaa saavien määrä on pudonnut nopeasti. Saajien määrän väheni 38 prosenttia, kun verrataan tämän ja viime vuoden huhtikuuta.

Osittaista hoitorahaa maksettiin tämän vuoden huhtikuussa 7 595 lapsesta. Se on 4 596 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tärkein syy pudotukseen on juuri uusi joustava hoitoraha, jonka saajiksi alle 3-vuotiaiden vanhemmat on siirretty.

Entäpä kotihoidontuki?

Mutta myös kotihoidontuen käyttö vähentyi. Huhtikuussa kotihoidontukea maksettiin 3 891 lapsesta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Syy voi olla vain lasten eri määrässä – tai siinä, että osa-aikatyö ja joustava hoitoraha olisivat alkaneet houkuttaa.

Kelan uusi selvitys kuitenkin arvioi, että muutokset perhevapaiden käytössä ja lastenhoidossa ovat hitaita.

Isoja muutoksia on kyllä tulossa, kun kotihoidontuki jaetaan puoliksi vanhemmille ja lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ensi vuonna rajataan.

Laskuharjoituksen tulos on yhtä kaikki: Lapsia hoidetaan Kelan tuella kotona vähän vähemmän kuin viime vuonna.

Lue lisää:

Yksinhuoltaja on muita useammin työtön

Paluu perhevapaalta ja heti potkut – pitäisikö tämä estää?

Kotihoidon hinta: helposti satanen pois eläkkeestä

 

Anna Ruohonen pyörittää nelihenkisen perheen raha-asioita ja on työskennellyt myös taloustoimittajana. Hänen paras sijoituksensa ovat olleet lasten me&i-velourhaalarit, jotka tuottivat vuoden käytön jälkeen voittoa 30 prosenttia.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.