Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

Lapsi valittaa päänsärkyä – olisiko migreeniä?

Valittaako lapsi, että taas särkee päätä, valo sattuu silmiin ja oksettaa? Hajut tai äänetkin ärsyttävät?

Jos oireet täsmäävät, kyseessä on usein migreeni, kohtauksittain iskevä päänsärky, josta kärsii viisi prosenttia koulunsa aloittavista lapsista.

Yli 12-vuotiaista tytöistä jo 20 prosentilla ja saman ikäisistä pojista kymmenellä prosentilla on sama viheliäinen vaiva. Migreeni on lapsilla siis melko yleistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mistä tunnistaa lapsen migreenin?

Migreenissä hermosoluissa ja verisuonistossa tapahtuu kipua aiheuttavia, ohimeneviä kemiallisia ja sähköisiä muutoksia. Taipumus migreeniin on periytyvää, vaivaa on suvussa usein muillakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhemmat eivät aina osaa tunnistaa lapsensa päänsärkyä migreeniksi. Toistuvat päänsärkykohtaukset on kuitenkin melko helppo erottaa normaalista päänsärystä, sanoo neurologian dosentti Mikko Kallela HYKS:istä.

− Migreeniin liittyy päänsäryn ohella lisäoireita kuten näköhäiriöitä, pahoinvointia sekä mahdollisesti puutumista ja sanojen sekaantumista. Särky on usein niin kova, että on mentävä vuoteeseen lepäämään.

Jännitys voi laukaista migreenikohtauksen

Osa lapsista kertoo oudoista näköhavainnoista ennen kohtauksen alkamista, välkkyvistä valoista tai näön heikkenemisestä. Kyseessä on migreenin esioire eli aura.

Jännitys, myös jonkin mukavan asian kuten lomamatkan odottaminen, voi aiheuttaa lapselle migreenikohtauksen.

Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa liian vähäinen uni, verensokerin vaihtelut tai nälkä, voimakkaat juustot ja kofeiinipitoiset juomat, vahvat hajut ja kirkkaat valot.

Joskus altistava tekijä on ilmeinen, mutta selvää yhteyttä ei aina löydy. Murrosiästä alkaen hormonaaliset syyt voivat olla taustalla.

Miten lapsen migreeniä hoidetaan?

Päänsärkyistä lasta kannattaa rauhoitella ja ohjata lepäämään, mielellään hämärässä. Kylmä kääre ohimoilla voi auttaa, ja kipu saattaa lakata, varsinkin jos lapsi nukahtaa.

Lääkehoito on usein kuitenkin välttämätöntä. Tulehduskipu- tai särkylääkettä kannattaa antaa lapselle mahdollisimman pian kohtauksen alkaessa ja riittävän suuri annos, jotta se tehoaa.

Jos migreenikohtaukset ovat toistuvia ja rajuja, lapsi on hyvä viedä lääkäriin. Käsikauppatavarana myytävät särkylääkkeet eivät aina auta migreeniin vaan tarvitaan tehokkaampaa hoitoa.

Vanhemmat usein arkailevat lapsensa lääkitsemistä, mutta myös nuorille migreenipotilaille on nykyisin sopivia ja turvallisia lääkkeitä, kuten helppokäyttöinen nenäsumute.

− Nuoremmilla lapsilla käytetään parasetamoli- ja tulehduskipulääkkeitä. Yli 12-vuotiailla on saatu hyviä kokemuksia nopeasti tehoavasta triptaaninenäsumutteesta, Kallela kertoo.

Migreenikohtauksen varalta lääkkeet kannattaa pakata lapselle mukaan ja neuvoa huolella niiden käytössä.

Voiko lapsen migreeniä ehkäistä?

Kyky rentoutua, hyvä fyysinen kunto ja säännöllinen elämä ovat niin nuorelle kuin varttuneemmallekin migreenipotilaalle eduksi.

Jos altistavat tekijät ovat tiedossa, niitä välttämällä osa kohtauksista voidaan ehkä ehkäistä. Päänsärkypäiväkirja voi olla tässä avuksi.

Jos kohtauksia tulee todella tiuhaan, ne haittaavat normaalia elämää tai lääkehoito ei auta, lääkäri voi ehdottaa lapsellekin estolääkitystä.

Mikko Kallela varoittaa vanhempia tekemästä lapsen migreenistä kuitenkaan liian isoa asiaa. 

− Kärpäsestä ei pidä tehdä härkästä, eikä tavallista päänsärkyä ylilääkitä. Mutta jos migreenidiagnoosi on tehty ja siihen saatu asianmukaiset lääkkeet, kannattaa niitä käyttää.

Lisää tietoa lasten päänsärystä Terveyskirjastosta ja Käypä hoito -sivuilta hoitosuosituksista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla