Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Meidän Perhe selvitti, keiden avulla perhearki rullaa.

Ketkä tätä arkirumbaa oikein pyörittävät? Äidit ja isät, tietysti. Mutta myös mummot, papat, naapurit, kaverit, sedät ja tädit.

Meidän Perheen lukijakyselystä selvisi, että kaksi kolmasosaa lapsiperheistä saa apua perheen äidin vanhemmilta. Perheen isän vanhemmilta apua saadaan toiseksi eniten, heidät mainitsi lähes puolet vastaajista.

Omilta tai puolison sisaruksilta apua saa neljäsosa perheistä, ystäviltä yhtä moni.


Lastenhoitoapua saadaan eniten. Seuraavaksi mainituimmat avun muodot ovat lohtu ja tuki vaikeissa tilanteissa sekä seuranpito ja ilahduttaminen.

Melkein joka toinen saa rahallista apua

Noin puolet perheistä saa myös rahallista apua. Kyllä vain: heistä 68 prosenttia saa rahaa perheen äidin vanhemmilta. Perheen isän vanhemmilta rahaa saa huomattavasti pienempi osa, 18 prosenttia.

Saadut summat ovat enimmäkseen muutaman kympin tai korkeintaan parin sadan euron suuruusluokkaa kerrallaan. Kuudesosa rahallista apua saaneista kertoo kuitenkin saaneensa kerrallaan tuhatkin euroa tai yli.

Moni vastaajista kuvailee, että rahan saaminen tuntuu välillä kurjalta. Avusta ollaan kuitenkin myös kiitollisia.

”Haluaisin olla täysin riippumaton rahallisesti, mutta kolmen pienen kanssa hankintoja on paljon, joten apu on tarpeen.”

”Vanhemmilta on tylsä lainata rahaa, mutta olen yksin ja työtön nelivuotiaan kanssa, joten ei avun saanti hävetä.”

Moni kokee vanhemmilta tulevan avun myös vastavuoroiseksi, joten kiitollisuudenvelkaa ei synny.

”Ei hävetä, kun se (apu) tulee omilta vanhemmiltani. Me autamme myös paljon heitä.”


Ämpärillinen jauhelihakeittoa – tämä apu jäi mieleen

Näin lukijat kertovat tilanteesta, jossa apu on tuntunut erityisen merkittävältä:

”Miehen isä auttoi meitä isossa remontissa. Säästimme näin rahaa ja aikaa.”

”Synnytyslaitokselta kun tultiin kotiin, niin äitini oli tehnyt 10 litraa jauhelihakeittoa ja 2 makaronilaatikkoa, että saatiin pakkaseenkin ruokaa.”

”Puran äidille joka päivä tilanteita, joita kotona sattuu. Konkreettisesti hän ei voi olla läsnä, mutta tsemppaa minua jaksamaan ja luo toivoa väsymyksen ja epätoivon hetkiin. Ilman en jaksaisi.”

Toisaalta isokin avustus voi mennä hukkaan, jos antajalla ja saajalla on tarpeesta eri käsitys.

”Isä osti minulle auton, vaikka sanoin etten halua autoa, voin sen ostaa itsekin jos haluan. Kaupungissa sillä on vähän käyttöä ja kulurakenne on kallis.”

Lähde: Meidän Perheen kysely, 145 vastaajaa.

Lue lisää

Onko yksi lapsenlapsi isovanhempien suosikki? Syy voi olla tämä

Tunnetko megamummot ja vagabondmummot?

Näistä vanhemmat ja isovanhemmat riitelevät

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?