Riitoja lapsen huoltajuudesta sovitellaan yhä useammin.

Käräjäoikeuksiin tulee vuosittain vireille noin 2000 uutta lasten huoltoa ja tapaamista koskevaa riitaa.

– Tuomioistuimeen erotilanteessa huoltoriitansa vievien vanhempien joukko on suhteellisen pieni, vain muutama prosentti kaikista erovanhemmista, ma. hovioikeudenneuvos Anna-Kaisa Aaltonen Helsingin hovioikeudesta sanoo.

Anna-Kaisa Aaltosen selvityksen mukaan ero- ja huoltoriitojen määrä tuomioistuimissa on pysynyt kutakuinkin samana vuoden 2006 jälkeen.

– Pientä heilahtelua tapahtuu vuosittain, mutta se on luonnollista.

Aaltonen kertoo nämä tiedot juuri ilmestyneessä Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa -kirjassaan.

Hänen mukaansa huoltoriitojen määrää paisutellaan usein varsinkin mediassa.

– Tämä johtunee siitä, että niitä koskevasta tilastointijärjestelmästä ei ole saatavissa tarkkoja tietoja kiistojen lukumäärästä.

Kiistojen sovittelusta hyviä tuloksia

Huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu laajeni toukokuussa 2014 valtakunnalliseksi. Anna-Kaisa Aaltonen veti huoltoriitojen sovittelua koskenutta lähes nelivuotista kokeilua.

Oikeusministeriön työryhmä tekee parhaillaan seurantaa sovittelun tuloksista. Tuomioistuimiin sovittelusta tullut palaute on myönteistä, Aaltonen sanoo.

– Sovittelu koetaan hyvänä vaihtoehtona ja siitä on saatu rohkaisevia tuloksia.

Huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu on tarkoitettu niille vanhemmille, jotka eivät ole saaneet erimielisyyksiään ratkaistuksi kunnallisissa eropalveluissa.

Tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena

Anna-Kaisa Aaltosen mukaan ei tiedetä tarkkaan, miksi sovittelu toisinaan onnistuu vasta tuomioistuimessa.

– Tuomioistuimilla saattaa olla jäljellä arvovaltaa, joka saa vanhemmat hakemaan ratkaisua kiistaansa vakavasti. Vanhemmat myös tietävät, että ellei sovittelu meillä onnistu, heitä odottaa pitkä ja raskas oikeudenkäynti.

Huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa sovittelija eli käräjätuomari sekä avustava asiantuntija, psykologi tai sosiaalityöntekijä, yrittävät yhdessä auttaa erovanhempia löytämään erimielisyyksiin sovinnollisen ratkaisun.

– Keskeinen syy erokiistojen ratkeamiseen tuomioistuinsovittelussa on varmasti ammatilliset rajat ylittävä yhteistyö. Voimme käsitellä asiaa kokonaisuutena ottaen huomioon sekä oikeudelliset että psykologiset kysymykset.

Lue lisää

Erovanhemman muistilista: Mieti aina ja kaikessa lapsen etua

Onnistunut ero? Näin teette sen

Eroa hakeneet Joona ja Linda: ”Rakkaus roihahti yhtäkkiä uudelleen”

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.