Viisi väittämää hampaiden puhdistuksesta, ja asiantuntijan ohjeet.

Hampaiden harjaaminen on tekniikkalaji. Hammastahnaa ei tarvita, ja pesun jälkeen suuta ei huuhdella.Totta vai tarua?

Oralin suuhygienisti Reetta Tuomola oikoo suuhygieniaan liittyviä väittämiä.

1. Hammastahna on turhaa hampaiden pesussa.

Totta ja tarua. On totta, että hampaat saa puhdistettua pelkällä harjaamisella. Hammastahnasta on kuitenkin hyötyä: se vahvistaa hampaiden pintaa ja hammastahnan vaahto vie fluoria myös muualle suuhun. Hammastahna lisäksi tehostaa harjausta.

Jotkut pelkäävät hammastahnan fluoria, mutta turhaan. Pelkästä hammastahnasta ei voi saada fluoria riskirajat ylittävää määrää. Liikaa fluoria voi saada esimerkiksi juomavedestä, jonka fluorimäärää ei ole selvitetty.

2. Hampaat harjataan kahdesti päivässä: aamuisin muita varten ja iltaisin itseä varten.

Totta. Hampaiden pesu on tärkeää kaksi kertaa päivässä. Illalla ennen nukkumaan menoa hampaat kannattaa pestä, jotta kuivassa suussa bakteerit eivät pääsisi reikiinnyttämään hampaita.

Myös aamupesu on tärkeä. Hampaiden on hyvä saada heti aamusta fluoria, joka suojaa niitä päivän happohyökkäyksiltä.

Aamupesu on myös kohtelias tapa muita ihmisiä kohtaan. Yön aikana bakteerikanta suussa kasvaa. Hengityksen hajusta sen huomaa.

3. Suuvesi korvaa hammaslangan.

Tarua. Hammasvälien puhdistaminen hammaslangalla tai -lankaimella muutaman kerran viikossa estää reikiintymistä varmemmin. Hammasvälien puhdistaminen estää myös ientulehduksia ja vähentää hammaskiven muodostumista.

Parasta hampaille olisi puhdistaa hammasvälit päivittäin. Muutama kerta viikossa on hyvä, jos päivittäinen langoittaminen tuntuu liian työläältä.

On sama, käytätkö hammaslankaa, -lankainta vai hammasväliharjaa, ja puhdistatko välit ennen vai jälkeen hampaiden pesun. Pääasia, että muistat puhdistaa ne.

Jotta tavallinen fluoripitoinen suuvesi ehkäisisi reikiintymistä, käytä suuvettä muulloin kuin hampaiden pesun yhteydessä. Kun suuvettä purskuttaa esimerkiksi lounaan tai illallisen jälkeen, fluorista saadaan paras hyöty.

4. Ksylitolipurkkaa ei tarvitse syödä aina ruokailun jälkeen.

Totta ja tarua. Ksylitolipurkkaa tai -pastilleja suositellaan syötäväksi jokaisen ruokailun jälkeen. Ksylitoli ehkäisee bakteerien aiheuttamia happohyökkäyksiä. Ne nakertavat hampaan kiillettä ja aiheuttavat reikiä.

Käytännössä ksylitoli on samanlainen lisä suunhoidossa kuin suuvesi. Hampaat kestävät kyllä, jos purkkaa tai pastillia ei nappaa jokaisen aterian jälkeen.

5. Hampaiden harjaaminen on tekniikkaa.

Totta. Vaikka välineet olisivat kuinka hyvät, lopputulos voi olla huono, jos tekniikka on pielessä.

Sähköhammasharja on monelle hyvä, kone tekee varsinaisen puhdistustyön. Mutta yhtä puhtaat hampaat voi saada tavallisella hammasharjalla.

Pehmeä hammasharja ja helläkätisyys ovat hampaiden harjaamisessa tärkeintä. Liian kova harja tai voima voi aiheuttaa ikeniin kudosvaurioita. Silloin ikenet voivat vetäytyä tai hampaisiin ilmestyä koloja.

Paras pesutulos syntyy, kun pidät hammasharjaa kuin kynää 45 asteen kulmassa hampaan pinnalla ja liikuttelet harjaa edestakaisin, jotta jokainen hammas puhdistuu.

Lopuksi purskuttele tahnaseosta suussa ja sylkäise pois, mutta älä enää huuhtele suuta.

Harjaa hampaita vähintään kaksi minuuttia. Pääasia on, että hampaiden pesun jälkeen itselle jää olo, että nyt on tuli puhdasta jälkeä.

Lue lisää

Oikomishoidon voi aloittaa jo kuusivuotiaana

Kokemuksia hampaiden narskuttelun hoidosta

Hampaat harvassa – pitääkö huolestua?

Vierailija

"Hammastahna on turhaa" – mikä on totta ja tarua hampaiden hoidossa?

Pesu vedellä ja harjalla riittää. Syömäsi ravinto vaikuttaa myös suun bakteereihin, limakalvoihin sekä ennenkaikkea hammasluuhun. Fluoria ei tartte eikä vaahtoavaa ainetta (natriumlauryyli-sulfaatti eli sodium lauryl sulfate eli SLS) eikä muitakaan haitallisia aineita, joita tahnat on täynnä. Ne kaikki kemikaalit joutuu myös vesistöihimme, joten vältä turhaa kemikaalikuormaa. Huolehdi luustostasi, niin samalla huolehdit hampaistasi. http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm Fluori. Aine,...
Lue kommentti

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?