iStockphoto
iStockphoto

Kotihoidontuen jakaminen vanhempien kesken ei tule toimimaan, lukijamme sanovat.

Kotihoidontuen jakaminen vanhempien kesken ei tule toimimaan, sanovat Meidän Perheen kyselyyn vastanneet. Näin he kommentoivat uutista.

Mies tienaa enemmän

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei parempipalkkaisen isän ole mitään järkeä jäädä kotiin.

Meillä miehen palkka on niin paljon parempi kuin oma hoitoalan palkkani, ettei olisi mitään järkeä edes yrittää moista. Eli yhä pienempiä lapsia laitetaan hoitoon.

Perheet ottavat takkiin, koska monissa perheissä miehen palkka on suurempi kuin naisen. Minusta olisi kiva saada olla tämän nuorimmaiseni kanssa kotona, kunnes täyttää kolme, mutta onhan tämä tälläkin tavalla poikkeuksellisen mukavaksi tehty.

Me emme pärjäisi minun tuloillani. Lapsi siis menisi hoitoon. Tai itse asiassa lapsi menisi hoitoon ja minä jäisin työttömäksi. Emme voisi ottaa sitä riskiä, että työttömänä saisin töitä ja hoitopaikka ilmestyisi jostain kaukaa. 

Mieheni tienaa kaksi kertaa enemmän kuin minä, joten on täysin mahdotonta isän jäädä kotiin.

Todella huono idea. Entäs jos isä on yrittäjä, joka tekee itse yrityksensä kaikki työt?

Tosin eräs lukija huomautti, ettei raha määrää kaikkea.

Meillä parempipalkkainen mies teki valinnan jäädä kaksi kertaa kotiin hoitovapaalle. Aikaa on kulunut jo yli 10 vuotta, mutta yhä hän muistelee, miten se oli hänen elämänsä hienoimpia ja opettavaisempia kokemuksia. Toki silloin teki taloudellisesti tiukkaa.
.

…tai ei halua jäädä kotiin.

Muutama lukija arveli, ettei uudistus innosta isiä jäämään kotiin sen enempää kuin nykyäänkään. Ja pärjääkö isä edes kotona lasten kanssa?

En missään nimessä usko, että miehet innostuvat hoitamaan lapsia kotona yhtään sen enempää kuin tähänkään asti. Miksi pakottaa isät kotiin ja äidit töihin, jos äiti on se, joka haluaa olla kotona? Lapset tässä kärsivät, kun joutuvat pienenä päiväkotiin.

Ainakaan meillä isän jäämisestä kotiin ei tulisi yhtään mitään. Koti olisi täydessä kaaoksessa, ja työpäivän lisäksi saisin tehdä kaikki kotityöt ja lasten seuraavan päivän aamupalat ja lounaat valmiiksi. Muuten lapset eläisivät einesruoalla. Parempi olisi olla päiväkodissa.

Entä jos äidillä ei ole työpaikkaa?

Aina äidillä ei ole työpaikkaa, johon palata, lukijat huomauttivat.

Faktat on nostamatta vielä pöydälle. Jos päätös tehdään näin, niin metsään mennään ja lujaa. Jos äidillä ei ole työpaikkaa, hän jatkaa kotona työttömyystuella, joka kh-tukea isompi, ja saa jopa viedä lapsen päiväkotiin osa-aikaisesti. Siinäpä sitten säästöä ja hyvinvointia kerrakseen!

Kun äidit ei voi mennä lakkoon, niin saadaan pakotettua takaisin työmarkkinoille. No entäs kun ei ole työpaikkaa, johon palata?

Ovatko äidit todella ongelman ydin?

Muutama vastaaja toi kärkevästi esille sen, että yhteiskunnassa on muitakin ihmisiä, joita voisi patistaa töihin äitien sijaan.

Kotona olevat isät ja äidit ovat syy Suomen taloudelliseen ahdinkoon? Paapotaan vain työttömiä, joista moni on vain liian laiska lähtemään töihin tai  liian nättinokkainen tekemään jotain sellaista hommaa, joka ei just nyt sovi mielikuviin. Tähän joukkoon kuuluu myös moni 'syrjäytynyt' nuori, joka ei vain jaksa hakea töitä, kun voi muutakin touhuta valtion rahoilla. Jokainen joka on ollut kotona lasten kanssa, tietää, että se on 24/7-työtä, pilkkahintaan. Ei ole vapaita, lomia, eikä muitakaan etuuksia kuten sairaslomia.

Mielenkiintoinen ajatus, että nyt äidit ovat niitä, jotka pelastavat maan työllisyysongelman. Että me ollaan se ongelma. Ihan kuin tässä maassa ei olisi muita työelämästä poissa olevia.

Kukaan ei kuuntele lapsia

Lapsia ei tunnu ajattelevan kukaan, pohti eräs lukija.

Tässä sorsitaan kaikkein eniten lasta itseään. Sellainen, joka ei vielä pysty itse päättämään asioista, jotka häntä koskee, on helppo uhri. Mielestäni on väärin, että valtio sanelee perheille ehdot, miten lasta tulee hoitaa. Vanha isoäitini totesi kerran, että lapsien tulisi saada olla lapsia niin pitkään kuin haluavat, ja päiväkotiympäristössä se on hankalaa. Vaikka päiväkoti olisi kuinka kodinomainen, siellä on kuitenkin omat sääntönsä ja lapset aikuistuu väkisinkin nopeammin. 

Kommentit on poimittu Meidän Perheen nettisivuilta ja Meidän Perheen ja Vauvan Facebook-sivuilta.

Vierailija

"Ei mitään järkeä"

mies jos jää kotihoidontuelle ja mä työttömäksi päästään toimeentulotuen piiriin joten pitäisköhän jo ihan protestiksi ilmottautua työttömäks ja laittaa lapset päiväkotiin.. onneks meillä niin iso perhe ja pienet tulot ettei hoitomaksuja tarvii maksaa. ja mulla niin mahdoton työmatka keskeltä korpea ettei ne voi tarjota just mitään koska kulkuyhteyksiä on todella vähän, duunia johon palata ei ole ja tuskin 6:n lapsen äiti on kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla. oishan se työttömyyskorvaus nytkin...
Lue kommentti
Vierailija

"Ei mitään järkeä"

Eiköhän tässä ole kotihoidon leikkaamisesta kyse, leikkaamatta virallisesti kotihoidontukea. Valitettavasti vain päättäjät ovat aika kaukana todellisesta elämästä, kotihoidontuen leikkaus vaikuttaa vain pienituloisiin, jotka palaavat töihin, niihin joiden lasten hoito maksaa enemmän kaupungille, kuin heidän nettopalkkansa on. Itselläni lasteni hoito maksaisi enemmän kuin bruttopalkkani, koska lapsia on kaksi. Ja tosiaan työtäni tekee nyt joku muu ja työttömänä siten on yksi vähemmän. Monesti...
Lue kommentti

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti