Pienissä ryhmissä aikuisen on helppo olla lähellä lasta, Hanna-Mari Ahvonen sanoo.

"Kiintymyssuhteen luominen päiväkodissa lapsen ja hoitajan välillä onnistuu, kun siihen paneudutaan kunnolla hoidon alkaessa. Oleellista on lempeä alku. Se vaatii yhteistyötä päiväkodilta ja vanhemmilta, sekä osaamista ja tilanneherkkyyttä henkilökunnalta.

Alku on sitä merkityksellisempi, mitä nuorempi ­lapsi on. On hienoa, että päivähoitokeskustelussa on ymmärretty myös pienten pedagogiikan merkitys.

Kun lapsi aloittaa päiväkodissamme, katsomme aluksi, osoittaako hän luontaista kiinnostusta johonkin hoitajista­. Jos näin tapahtuu, hoitajasta tulee hänen oma, tärkeä hoitajansa ja ihminen, johon hän voi kiintyä. Jotta lapsi voi kiintyä häntä hoitavaan aikuiseen pitää aikuisen ensin kiinnittyä lapseen.

Kun sanallista viestintää ei vielä ole, apuna ovat eleet ja ilmeet. Lapsen pitää saada olla sylissä ja nukahtaa vaikka kainaloon, jos siltä tuntuu. Kiire ei saa olla esteenä. Päiväkodissa työskentelevillä on mahdollisuus päättää, mihin hoitopäivän tunnit käytetään. Tiedon ja teorian lisäksi aikuisilta tarvitaan myös tunnetta ja taitoa heittäytyä hetkeen. Pienen kanssa pitää muistaa pysähtyä ja ihmetellä asioita, seurata vaikka muurahaisten kulkua pihalla.

On myös tärkeää, että lapsiryhmä jaetaan sopivan kokoisiin pienryhmiin. Pienillä neljä viisi lasta aikuista kohden on sopivasti, silloin kontaktien määrä pysyy lapselle kohtuullisena. Pienissä ryhmissä aikuisen on helppo olla lähellä lasta, ja lapsi tulee paremmin kuulluksi.

Vanhemmat voivat alussa auttaa lasta kotiutumaan hoitopaikkaan käymällä päiväkotipäivän vaiheet läpi lapsen kanssa kaksi kolme kertaa. Toiset tarvitsevat pehmeään laskuun kolme päivää, toiset kaksi viikkoa. Lapselle pitää antaa aikaa sopeutua uuteen elämäntilanteeseen, meillä ei ole kiire.

Hiljalleen vanhemmat voivat ottaa pientä etäisyyttä­, jolloin henkilökunta pääsee lähemmäs lasta ja luottamussuhde lapsen ja hoitajan välillä alkaa muodostua. Pehmeä lasku auttaa myös vanhempia, joita lapsen jättäminen vieraiden hoitoon voi pelottaa.

Pyydämme vanhempia tuomaan päiväkotiin lasten omia tavaroita ja leluja. Oma nokkamuki voi olla turvana ruokaillessa ja äidintuoksuinen huivi päiväunille mennessä.

Erityisen tärkeitä ovat valokuvat vanhemmista. Kaikilla ryhmämme lapsilla on perhekuvat seinällä ja toiset ruokapöydässä. Valokuvien avulla luodaan symbolinen side kodin ja päivähoidon välille, ja vanhemman kuva pysyy lapsen mielessä koko päivän.

Lähetämme myös vanhemmille kuvia ja viestejä lapsen päivästä. Meille saa soittaa tai kysyä tekstarilla kuulumisia. Kokouksessa istuvaa vanhempaa helpottaa tietää, että aamun ikävän jälkeen lapsen päivä onkin jatkunut iloisesti.

Kun lapsi on kiinnittynyt päivähoitoon ja kokee olonsa turvalliseksi, oman hoitajan mahdollinen poissaolokaan ei huojuta hänen hyvinvointiaan. Tähän voi mennä aikaa, vanhempien pitää olla kärsivällisiä.

Voi helposti kulua neljäkin kuukautta ennen kuin lapsi osaa olla hoidossa kokonaan vapautunut, ja ilo kuplii hänen leikeissään. Sitä päivää kannattaa kuitenkin odottaa."

Hanna-Mari Ahvonen, 28, on lastentarhanopettaja päiväkoti ­Eirassa Helsingissä.

Anne Rikama, Kiintymys kuuluu päivähoitoon, Meidän Perhe 8/2014

Vierailija

Asiantuntija: "Kiintymys kuuluu päivähoitoon"

Olen samaa mieltä, mitä yllä kirjoitettiin. Ihanne tuo tilanne on, mutta valitettavasti totuushan on monessa päiväkodissa ihan toinen. Päiväkodeissa toimii ns laskuri, jonne aamusta ilmoitetaan henkilökunta/lapsi tilanne. Jos henkilökuntaa puuttuu, niin koitetaan ensin paikata tilannetta oman päiväkodin sisältä käsin. Jos se ei onnistu, niin Jos jossain on liikaa henkilökuntaa ja jossain liian vähän, ni liikapäiväkodista lähtee joku sijaistamaan sinne missä henkilökuntaa on liian vähän, viis...
Lue kommentti
Vierailija

Asiantuntija: "Kiintymys kuuluu päivähoitoon"

vierailijalle 4.9 klo 8.25. En sanoisi noin, että päiväkodin henkilökunta olisi omalla negatiivisuudellaan vastaa kaikkeakehitystä. Jos jokin ryhmä on positiivinen, niin se on varhaiskasvatusalan ammattilaiset, jotka tekevät tuota työtä pienellä palkalla ja vähillä resursseilla. vaikeaa on luodapysyvää kiintymyssuhdetta lapsiin, jos ei saa pysyä omassa ryhmässä ja ei saada palkata sijaisia. Veljeni pikku poika aloitti nyt päivähoidon. Tutustumisviikolla työntekijöitä oli 2 ja alle kolme...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.