Pienissä ryhmissä aikuisen on helppo olla lähellä lasta, Hanna-Mari Ahvonen sanoo.

"Kiintymyssuhteen luominen päiväkodissa lapsen ja hoitajan välillä onnistuu, kun siihen paneudutaan kunnolla hoidon alkaessa. Oleellista on lempeä alku. Se vaatii yhteistyötä päiväkodilta ja vanhemmilta, sekä osaamista ja tilanneherkkyyttä henkilökunnalta.

Alku on sitä merkityksellisempi, mitä nuorempi ­lapsi on. On hienoa, että päivähoitokeskustelussa on ymmärretty myös pienten pedagogiikan merkitys.

Kun lapsi aloittaa päiväkodissamme, katsomme aluksi, osoittaako hän luontaista kiinnostusta johonkin hoitajista­. Jos näin tapahtuu, hoitajasta tulee hänen oma, tärkeä hoitajansa ja ihminen, johon hän voi kiintyä. Jotta lapsi voi kiintyä häntä hoitavaan aikuiseen pitää aikuisen ensin kiinnittyä lapseen.

Kun sanallista viestintää ei vielä ole, apuna ovat eleet ja ilmeet. Lapsen pitää saada olla sylissä ja nukahtaa vaikka kainaloon, jos siltä tuntuu. Kiire ei saa olla esteenä. Päiväkodissa työskentelevillä on mahdollisuus päättää, mihin hoitopäivän tunnit käytetään. Tiedon ja teorian lisäksi aikuisilta tarvitaan myös tunnetta ja taitoa heittäytyä hetkeen. Pienen kanssa pitää muistaa pysähtyä ja ihmetellä asioita, seurata vaikka muurahaisten kulkua pihalla.

On myös tärkeää, että lapsiryhmä jaetaan sopivan kokoisiin pienryhmiin. Pienillä neljä viisi lasta aikuista kohden on sopivasti, silloin kontaktien määrä pysyy lapselle kohtuullisena. Pienissä ryhmissä aikuisen on helppo olla lähellä lasta, ja lapsi tulee paremmin kuulluksi.

Vanhemmat voivat alussa auttaa lasta kotiutumaan hoitopaikkaan käymällä päiväkotipäivän vaiheet läpi lapsen kanssa kaksi kolme kertaa. Toiset tarvitsevat pehmeään laskuun kolme päivää, toiset kaksi viikkoa. Lapselle pitää antaa aikaa sopeutua uuteen elämäntilanteeseen, meillä ei ole kiire.

Hiljalleen vanhemmat voivat ottaa pientä etäisyyttä­, jolloin henkilökunta pääsee lähemmäs lasta ja luottamussuhde lapsen ja hoitajan välillä alkaa muodostua. Pehmeä lasku auttaa myös vanhempia, joita lapsen jättäminen vieraiden hoitoon voi pelottaa.

Pyydämme vanhempia tuomaan päiväkotiin lasten omia tavaroita ja leluja. Oma nokkamuki voi olla turvana ruokaillessa ja äidintuoksuinen huivi päiväunille mennessä.

Erityisen tärkeitä ovat valokuvat vanhemmista. Kaikilla ryhmämme lapsilla on perhekuvat seinällä ja toiset ruokapöydässä. Valokuvien avulla luodaan symbolinen side kodin ja päivähoidon välille, ja vanhemman kuva pysyy lapsen mielessä koko päivän.

Lähetämme myös vanhemmille kuvia ja viestejä lapsen päivästä. Meille saa soittaa tai kysyä tekstarilla kuulumisia. Kokouksessa istuvaa vanhempaa helpottaa tietää, että aamun ikävän jälkeen lapsen päivä onkin jatkunut iloisesti.

Kun lapsi on kiinnittynyt päivähoitoon ja kokee olonsa turvalliseksi, oman hoitajan mahdollinen poissaolokaan ei huojuta hänen hyvinvointiaan. Tähän voi mennä aikaa, vanhempien pitää olla kärsivällisiä.

Voi helposti kulua neljäkin kuukautta ennen kuin lapsi osaa olla hoidossa kokonaan vapautunut, ja ilo kuplii hänen leikeissään. Sitä päivää kannattaa kuitenkin odottaa."

Hanna-Mari Ahvonen, 28, on lastentarhanopettaja päiväkoti ­Eirassa Helsingissä.

Anne Rikama, Kiintymys kuuluu päivähoitoon, Meidän Perhe 8/2014

Vierailija

Asiantuntija: "Kiintymys kuuluu päivähoitoon"

Olen samaa mieltä, mitä yllä kirjoitettiin. Ihanne tuo tilanne on, mutta valitettavasti totuushan on monessa päiväkodissa ihan toinen. Päiväkodeissa toimii ns laskuri, jonne aamusta ilmoitetaan henkilökunta/lapsi tilanne. Jos henkilökuntaa puuttuu, niin koitetaan ensin paikata tilannetta oman päiväkodin sisältä käsin. Jos se ei onnistu, niin Jos jossain on liikaa henkilökuntaa ja jossain liian vähän, ni liikapäiväkodista lähtee joku sijaistamaan sinne missä henkilökuntaa on liian vähän, viis...
Lue kommentti
Vierailija

Asiantuntija: "Kiintymys kuuluu päivähoitoon"

vierailijalle 4.9 klo 8.25. En sanoisi noin, että päiväkodin henkilökunta olisi omalla negatiivisuudellaan vastaa kaikkeakehitystä. Jos jokin ryhmä on positiivinen, niin se on varhaiskasvatusalan ammattilaiset, jotka tekevät tuota työtä pienellä palkalla ja vähillä resursseilla. vaikeaa on luodapysyvää kiintymyssuhdetta lapsiin, jos ei saa pysyä omassa ryhmässä ja ei saada palkata sijaisia. Veljeni pikku poika aloitti nyt päivähoidon. Tutustumisviikolla työntekijöitä oli 2 ja alle kolme...
Lue kommentti

Telttailu metsässä on lapselle mahtava seikkailu. Näillä ohjeilla koko perheen retki onnistuu.

Kirpeä syyssää ei haittaa, kun varusteet on valittu oikein. Valitse patikkareitti nuorimman kulkijan jaksamisen mukaan, jotta kaikille jäisi reissusta mukavat muistot. Jälkikasvua on turha yrittää houkutella metsään toistamiseen, jos heidän mielestään retki oli rämpimistä ikävässä maastossa itku silmässä.

1. Pakkaa oikein

Useimmiten aloittelijat pakkaavat liikaa tavaraa. Maisemat eivät jaksa kiinnostaa, jos kaikki energia hupenee ylipakattua reppua raahatessa. Ota mukaan vain ne asiat, joita oikeasti uskot tarvitsevasi. Pakkaa mukaan vaihtovaatteet kastumisen varalta ja muista, että pimeän tullen on aina kylmä.

2. Kerrospukeudu

Satsaamalla siihen, mitä puet päälle, voit pienentää vaihtovaatteiden kuormaa. Ihoa vasten tuleva vaatekerros on tärkeä, sillä se siirtää kosteutta ja pitää sinut lämpimänä. Kuorikerroksen taas olisi hyvä pitää kosteus ulkopuolella. Valitse ihoa vasten esimerkiksi merinovillaa. Kantorepussa tai -rinkassa matkustava vauva pärjää syyskelissä toppahaalarissa, joka toimii hyvin myös makuupussina päiväuniaikaan.

3. Uudelleen suljettavat muovipussit = paras ystäväsi

Pakkaa kaikki tavarat suljettaviin Minigrip-pusseihin. Jos sataa, reppu putoaa lampeen tai maitotetra menee rikki patikoinnin aikana, koko repun sisältö tulitikkuja myöten ei tuhoudu käyttökelvottomaksi. Lisäksi vaatteet on helppo pakata pusseissa ilmatiiviisti pieneen tilaan.

4. Varaudu kunnon eväillä

Ulkona ruoka maistuu. Pakkaa matkaevääksi keksejä ja pähkinöitä. Kauppojen valmiit smoothie- ja puuropussit ovat käteviä välipaloja. Grillimakkarapaketti pysyy viileänä, kun pakkaat sen jäähdytetyn vesipullon kanssa samaan pussiin. Vesi tietysti juodaan taukopaikalla.

Retkieväitä kannattaa maistattaa ensin kotioloissa. Etenkin retkeilykaupoissa myytävät veteen sekoitettavat pussiruuat saattavat olla lapsesta aluksi epäilyttäviä – ja kotimatka tyhjällä mahalla yhtä tuskaa.

5. Yksi kuppi per nenä riittää

Unohda kertakäyttöastiat ja muu hienostelu! Retkellä kaikki ruokailu tapahtuu kuupasta, josta juodaan kahvit ja maidot sekä syödään retkikeittimellä tai nuotiolla valmistetut mössöt ja makkarat. Muista, että kaikki, mitä viette luontoon, tulee myös mukananne takaisin. Yhden puukon ja parin mukin huuhtominen on huomattavasti helpompaa kuin roskasäkin roudaaminen.

6. Muista otsalamppu

Syksyllä hämärä hiipii leiripaikalle jo alkuillasta, ja kesäyössäkin on kurja suoriutua unisen lapsen puskapissattamisesta pelkän kuun valossa. Majoita retken pituus aina niin, että leiri on pystytetty ennen pimeää. Varaa myös lapsille omat valot – heistä on hauska tutkia kantoja ja koloja omilla lampuilla.

7. Panosta makuualustoihin

Teltan ja makuupussien lisäksi yöpymismukavuuteen vaikuttavat kunnolliset makuualustat. Lasten (ja itsesi) takia sijoita ilmatäytteiseen alustaan, joka on paksumpi ja mukavampi kuin perinteiset solumuovilärpäkkeet. Teltassa nukkuminen on lapsista muutenkin vähän epämukavaa, eikä kannata ottaa sitä riskiä, että kivi patjan alla pilaa koko porukan unet.

8. Huolehdi hygieniasta

Mukana kannettavaa vettä ei tuhlata käsien pesuun. Pakkaa mukaan käsidesi sekä kunnon tukko kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa sekä kädet, naamat että peput tarvittaessa.

9. Jätä lelut kotiin

Jätä rinkasta pois lelut sekä varsinkin pelikoneet. Lapset ymmärtävät kohtalaisen mukavasti, että keskellä metsää ei ole wifiä – etenkin jos maltat jättää myös oman kännykkäsi reppuun. Kaikenikäiset lapset löytävät tekemistä luonnosta, kunhan he saavat ensin hetken marista, ettei täällä ole mitään tekemistä.

10. Varaa aikaa

Aikuisten retkeä varten on kohtalaisen helppoa laskea, kuinka pitkä matka päivän aikana taittuu tai kauanko leiriytymiseen menee aikaa. Pienten lasten kanssa aika kannattaa tuplata. Metsäpolun varrelta löytyy kiinnostavaa tutkittavaa tai pissalle pitää päästä hieman useammin, mikä metsässä on sekin oma operaationsa. Kiire ei kuulu rentouttavalle retkelle, joten valitse mieluummin lyhyempi reitti ja väljempi aikataulu.

+ Harjoittele telttailua

Jos aiotte yöpyä teltassa, sitä kannattaa harjoitella lasten kanssa etukäteen vaikkapa omalla pihalla tai olohuoneessa. Teltassa nukkuminen on vähän jännää, joten konseptiin kannattaa tutustua lähellä omaa sänkyä. Yöllä kaikki äänet kuulostavat telttakankaan läpi aivan erilaisilta kuin päivällä, eikä metsässä ole koskaan täysin hiljaista. Herkimmille lapsille saattaa olla hyvä idea ottaa mukaan kuulosuojaimet yöunien turvaamiseksi.

Aikuisten kannattaa treenata teltan pystytystä niin, että se tulee selkärangasta. Siinä vaiheessa, kun sadekuuro on kastellut koko porukan ja ilta alkaa hämärtyä, et halua enää tuhlata sekuntiakaan tappelemalla tukivaarnojen ja telttaköysien kanssa.

Puolet suomalaisista ei pese käsiään tarpeeksi hyvin flunssakautena. Kannattaisi, sillä käsienpesu on tehokkain keino ehkäistä tartuntoja.

Vain joka viides suomalainen pesee kätensä niistämisen jälkeen. Loput 80 prosenttia siis levittävät käsissään flunssapöpöjä eteenpäin.

Luvut käyvät ilmi lääkäriasema Mehiläisen ja IROResearchin kyselytutkimuksesta. Sen mukaan yli puolet suomalaisista ei kiinnitä flunssakaudella riittävästi huomiota käsihygieniaan. Kannattaisi, sillä flunssien leviäminen aiheuttaa paljon riesaa. Pikkulapset saattavat sairastaa jopa kymmenen flunssaa vuodessa.

Kädet pitäisi pestä huolellisesti aina niistämisen ja vessassa käymisen jälkeen sekä ennen ruokailua.

Muistisääntö: Tuiki tuiki tähtönen

Mikä tahansa nopea huljautus ei riitä. Kunnolliseen käsienpesuun kuluu noin 20 sekuntia aikaa. Laula samalla kierros Aakkoslaulua, niin tiedät pesseesi tarpeeksi pitkään. Joululaulukaudella voit laulaa samalla sävelellä Tuiki tuiki tähtösen.

Tässä vielä tarkemmat ohjeet:

  1. Huuhtele kädet.
  2. Saippui kunnolla nestesaippualla.
  3. Hiero saippuaa sormien väleihin ja sormenpäihin, jotta myös kynsien aluset puhdistuvat. Muista myös kädenselät ja ranteet.
  4. Huuhtele huolellisesti. Jos olet tehnyt kaiken kunnolla, olet Aakkoslaulussa jo loppuvärssyissä.
  5. Kuivaa kädet puhtaaseen pyyhkeeseen.