Työssäkäyvä äiti – lopeta itsesi syyllistäminen. Näytät lapsillesi arvokasta esimerkkiä ja varmistat tyttäresi menestyksen.

Työssäkäyvien äitien tyttäret pärjäävät työelämässä paremmin, saavat parempaa palkkaa ja etenevät todennäköisemmin esimiesasemaan kuin kotiäitien kasvattamat tyttäret. Tämä selviää Harvardin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin 24 maasta. Tutkimuksesta uutisoi CNNMoney.com.

Työssäkäyvien äitien pojat taas osallistuvat omissa perheissään useammin lastenhoitoon ja tekevät enemmän kotiaskareita kuin kotiäitien kasvattamat pojat.

Lapset, joiden äiti oli käynyt töissä, eivät itsekään pitäytyneet niin tiukasti perinteisissä sukupuolirooleissa, joiden mukaan mies tuo leivän taloon ja nainen hoitaa kodin.

– Työssäkäyvät äidit ovat lastensa roolimalleja ja lapset ottavat heistä oppia, tutkijat päättelevät.

Äidin työssäkäynti siivitti tyttärien työuria erityisesti maissa kuten Englanti ja Yhdysvallat, joissa naisten ansiotyöhön on perinteisesti suhtauduttu nihkeästi.

Maissa, joissa naisten ansiotyö on yleisempää, kuten Suomessa ja Tanskassa, ero ei ollut aivan yhtä suuri.

Ansiotyö lisää naisen itsenäisyyttä

– Erittäin mielenkiintoinen tulos, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen Helsingin yliopistosta kommentoi.

Kauppinen itse on päätynyt tutkimuksissaan Suomessa samaan johtopäätökseen: äidin työssäkäynti lisää naisen itsenäisyyttä ja tekee hänet tasavertaisemmaksi miehen kanssa perheen sisäisessä työnjaossa. Tämä taas heijastuu myönteisesti tyttärien työuraan ja tulevaisuuteen, aivan kuten amerikkalaistutkimuksessa todetaan.

Kauppisen tutkimusten mukaan yleisin syy suomalaisnaisten töihin paluuseen perhevapailta on raha: perheen elättämiseen tarvitaan kahden aikuisen palkka.

– Naisen paluu työelämään lisää tälläkin tavoin perheen hyvinvointia. Molempien palkoilla voidaan kustantaa lasten harrastukset ja maksaa lainoja.

– Muita naista työhön houkuttelevia asioita ovat ammattitaidon ylläpitäminen, ura ja työyhteisön sosiaaliset kontaktit.

Lue lisää

Tutkimus: Mitä useampi lapsi, sitä tehokkaampi nainen on työssään

Pienen lapsen äiti tuskailee: ”Miten pysytte järjissänne, kun olette lapsen kanssa kotona?”

Nainen, oletko sinäkin perheesi (väsynyt) projektipäällikkö?

Vierailija

Amerikkalaistutkimus: Työssäkäyvien äitien lapset pärjäävät paremmin

Tossahan siis menestymisen mittarina pidettiin kovinkin amerikkalaiseen tyyliin uskollisena työuralla etenemistä ja palkan kokoa. Otsikointi on sikäli huonoa, että pärjäämistä on paljon muutakin laatua, kuin pelkkä iso palkka ja hieno ura. Itse miellän pärjäämiseksi myös hyvän henkisen hyvinvoinnin, kyvyn soveltaa tietoa ja toimia yllättävissä tilanteissa, selviämis- ja ensiaputaidot, erätaidot jne. Että en nyt menisi itse sanomaan ison palkan ja hienon uran olevan tärkeintä elämässä. Vaikka...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Aihe vapaa on läpileikkaus suomalaiseen arkeen ja kansan rivejä puhuttaviin asioihin, Kalevauva.fin Kimmo Numminen sanoo.

Miltä näyttäisi Kalevala, jos sen aineisto oli kerätty 2010-luvulla? Esimerkiksi tältä:

missä ovat kaikki epätäydelliset ihmiset?
Meillä syödään sokerijugurttejakin
tulee välillä ahdistus siitä
kun en osaa / pysty / jaksa aina olla niin hyvä,
nyt voitte haukkua vapaasti

Kalevauvala on uusi kansalliseepos, jossa muun muassa maailman synty ja elämän kiertokulku esitetään sellaisina kuin Vauva.fin legendaaristen Aihe vapaa -keskustelujen kävijät ne näkevät.

Runoteoksen takana on tietysti Kalevauva.fi-yhtye, jonka trubaduurikaksikko Aapo Niininen ja Kimmo Numminen laulavat keskustelupalstan parhaimmistoa. Yhtyeen hittejä ovat esimerkiksi Vakavissaan, etupyllystä ja Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana?

Aihe vapaa on nykyajan todellista kansanrunoutta, Kimmo Numminen sanoo.

– Se on läpileikkaus suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan sekä kansan syviä rivejä puhuttaviin asioihin 2010-luvulla.

Kansanrunouteen kuuluu se, että tarinoiden lähteille ollaan uskollisia.

Kalevalassa ja Kalevauvalassa näkyvät ikiaikaiset viihteen muodot sekä suohon laulamisen kulttuuri.

– Kalevauvalan aineisto on aidolla copypaste-menetelmällä napattuja kansantarinoita. Osa teksteistä on ollut jo valmiiksi runollisella tyylillä kirjoitettuja. Osassa olemme hieman käyttäneet taiteellista vapautta ja luoneet runomaisuutta esimerkiksi rivijakojen avulla, Numminen kertoo.

Sekä Kalevalassa että Kalevauvalassa näkyvät ikiaikaiset viihteen muodot, Numminen pohtii: härskit jutut ja suohon laulamisen kulttuuri, jossa halutaan päteä omalla mielipiteellä.

– Muitakin yhtymäkohtia löytyy. Esimerkiksi Lemminkäinen on vähän jännämies, se joka hurmaa kaikki naiset.

Eikä tarinoissa ole niin väliä sillä, miten tosissaan kirjoittaja on ollut. Onko vuodettu sydänverta, vai onko kohtaus sittenkin vähän provoa, eli AV-kielellä Porvoosta.

Kalevauvala (Atena, 2018) ilmestyy elokuussa. Kirjan tuotosta osa lahjoitetaan Vauva.fin toimituksen ja Kalevauva.fin valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle, Ensi- ja turvakotien liitolle.
Kalevauvala (Atena, 2018) ilmestyy elokuussa. Kirjan tuotosta osa lahjoitetaan Vauva.fin toimituksen ja Kalevauva.fin valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle, Ensi- ja turvakotien liitolle.

Mutta saako miehet jättää keskenään mökille?

Vaikka Numminen korostaa copypasten merkitystä, on eepoksen synty vaatinut muutakin. Esimerkiksi luovaa hulluutta, ennakkoluulotonta näkemystä, aikaa sekä hyviä istumalihaksia.

Aihe vapaalla vietettyjä työtunteja kaksikko ei ole laskenut. Mutta paljon niitä on, Numminen nauraa. Kansanrunoilijan sielunmaisemaan sukeltaminen on vaatinut myös pari pidempää mökkiretriittiä.

Myös kansanrunouden tekijät ovat osallistuneet prosessiin. Kalevauva.fille vinkataan sopivia keskusteluja suoraan AV:lla, ja lisäksi tulee muita väyliä pitkin ehdotuksia keskusteluketjuista. Ihan kaikki ehdotukset eivät päädy kappaleiksi tai runoiksi.

– Esimerkiksi Munsalan kansallispuku -keskustelu on paras ihan vain palstalta luettuna, Numminen sanoo.

Entä mitä seuraavaksi? Kalevauvalaa voi kuulla runonlausuntakeikoilla esimerkiksi Taiteiden yössä Helsingissä torstaina 23.8. Niininen ja Numminen suunnittelevat myös seuraavia Kalevauva.fin musavideoita, joihin on tulossa ainakin yksi uusi kaupunkivideo – mikä, se selviää myöhemmin.

Eikä aineisto ole ihan heti loppumassa.

– Tänä kesänä on ehdotettu monta kertaa Voiko kaksi miestä 43v ja 46v ollaa keskenään pari tuntia mökillä -ketjua. Vielä emme ole ehtineet sitä tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4