A-merkki kertoo ravintolaruoan allergeeneista, mutta Allergia- ja astmaliiton mukaan merkintöjä pitäisi selkiyttää.

Ravintolan ruoka-annos näyttää houkuttelevalta, mutta onkohan siinä pähkinää?

Kotona itse tehdystä ruoasta tietää mitä se sisältää, mutta ravintolassa on toisin. Vakavasti allergiset voivat saada annoksen ainesosista hankaliakin reaktioita.

Nyt on vaarallisten tilanteiden välttäminen entistä helpompaa, sillä uuden asetuksen mukaan ravintoloiden on ilmoitettava asiakkailleen ruoan sisältämistä yleisistä allergeeneistä A-merkinnällä.

Se on hyvä uutinen allergioista kärsiville, mutta ravintolaruoalla mielellään herkutteleville perheille.

Allergiamerkintöjä pitäisi selkiyttää

Allergia- ja astmaliiton mukaan allergisten eduksi tarkoitettu merkintä on herättänyt myös hämmennystä. Ainakin osa kahviloista tai ravintoloista on hoitanut allergeeneihin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden siten, että ruoan yhteydessä on A-merkintä ja pyyntö tiedustella asiasta tarkemmin henkilökunnalta.

Allergia- ja astmaliitto toivoo, että ravintolaruoan allergiamerkintöjä edelleen selkiytettäisiin.

– Allergisen asiakkaan kannalta olisi todella hyvä, jos yleisesti allergiaa aiheuttavasta ainesosasta olisi tieto ruoan yhteydessä. Pelkkä A-merkintä on riittämätön erityisesti silloin, jos henkilö on vakavasti allerginen, sanoo allergianeuvoja Marjo Tähtinen Allergia- ja astmaliitosta.

A-merkintä voi viitata moneen eri allergeeniin, esimerkiksi äyriäisiin, kananmunaan tai gluteenia sisältäviin viljatuotteisiin.Lisätietojen selvittely henkilökunnalta voi tuntua harmilliselta, varsinkin jos itsellä on kiire ja ravintola on ruuhkainen.

– Aremmille asiakkaille erikseen kysely voi tuntua jopa kiusalliselta. Esimerkiksi nuorilla voi olla kynnys alkaa kysyä ruokien sisällöistä, Marjo Tähtinen pohtii.

A-merkintä on askel parempaan

Allergia- ja astmaliitto painottaa kuitenkin olevansa tyytyväinen siihen, että pakkaamattomien elintarvikkeiden allergiaa ja intoleransseja aiheuttavat ainesosat pitää kertoa asiakkaille. Asetuksen mukaan tiedot voi antaa asiakkaalle kirjallisesti tai suullisesti.

– Yleinen allergiamerkintä ja kehotus tiedustella tarkemmin henkilökunnalta on askel parempaan suuntaan. Monet kahvilat ja ravintolat myös ylittävät asetuksen vaatimukset ja ilmoittavat yksittäisistä allergiaa aiheuttavista ainesosista kirjallisesti ruoan yhteydessä. Sitä toivomme malliksi kaikille, Marjo Tähtinen sanoo.

Näistä ruoka-aineista ravintoloiden tulee ilmoittaa:

Allergisoivia ruoka-aineita ja tuotteita, joista kuluttajalle on ilmoitettava, ovat gluteenia sisältävät viljat, äyriäiset, munat, kalat, maapähkinät, soijapavut, maito, pähkinät ja mantelit, selleri, sinappi, seesaminsiemenet, rikkidioksidi ja sulfiitit, lupiinit sekä nilviäiset.

Samoista yliherkkyyksiä aiheuttavista ruoka-aineista on ilmoitettava myös elintarvikepakkauksissa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille tuli voimaan huhtikuun alussa.

Lue myös: Lasten ruoka-allergioiden hoito sai uudet, viralliset ohjeet

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.