Toisen tukena oleva tarvitsee usein itsekin tukea.

1. Mikä sulla on?

Potkut, läheisen kuolema, keski-iän kriisi tai vakava sairastuminen. Kun kumppanillasi on elämässään vaikeuk­sia, hän kaipaa tukeasi. On tärkeää ymmärtää, että jokainen kohtaa ongelmat tavallaan. Minkä yksi hanskaa, voi romahduttaa toisen.

– Tietyt asiat suojaavat ihmistä vaikeuksissa. Muun muassa elämänhistoria, persoonallisuus ja sen hetkinen ympäristö vaikuttavat siihen, miten kukin reagoi, sanoo SOS-kriisikeskuksen päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen.

Joskus ongelma hiipii elämään salakavalasti, kun vaikkapa työstressi pitkittyy. Pahimmillaan tilanne kärjistyy kriisiksi ja vaikuttaa koko perheeseen.

– Ihminen sopeutuu. Se, millaista elämästä on tullut vaikkapa mielenterveys­ongelman tai päihderiippuvuuden takia, on tuntunut normaalilta. Sitten havahtuukin, ettei näin voi jatkua.

Joskus ongelmasta kertoo vain se, ettei perheen toinen vanhempi ole enää oma itsensä.

2. Teetä ja sympatiaa

Lohduttaminen on ensisijaisesti läsnäoloa ja kuuntelemista.

– Kriisitilanteisiin ei ole oikeita sanoja. Kerro, että olet kumppanisi vierellä ja pysyt siinä, Liimatainen sanoo.

Perustarpeista huolehtiminen on tärkeää silloin, kun mieli on maassa ja elämä tuntuu toivottomalta. Puutu tilanteeseen, jos kumppanisi ei lepää, syö tai hän eristäytyy.

Voi tuntua turhauttavalta, jopa pelottavalta, jos puolisosi ei kerro, mitä käy läpi. Muista, että jokainen työstää päänsä sisäistä myllerrystä omalla tavallaan. Joku lähtee lenkille, toinen piiloutuu peiton alle, kolmas tilittää tilittämistään. 

– Kaikki tavat ovat yhtä hyviä, kunhan ei vahingoita itseään tai muita, sanoo SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijä ja psykoterapeutti Veli-Matti Husso.

Moni kaipaa juttukumppania ainakin joissain vaiheessa ajatustyötään. Ihminen voi esimerkiksi kokea syyllisyyttä asioista, joihin hän ei ole voinut vaikuttaa. Silloin tekee hyvää saada synninpäästö läheiseltä ihmiseltä.

3. Yhdessä päivä kerrallaan

Kovilla oleva kumppani tarvitsee tilaa käsitelläkseen tunteitaan. Kun haluat auttaa, ota isompi osa perhearjen pyörityksestä vastuullesi. Älä kuitenkaan uuvuta itseäsi, vaan pyydä apua läheisiltänne ajoissa.

Ole kärsivällinen: kumppanisi toipuminen voi viedä aikaa. Pitkään kehittynyttä masennusta tai päihderiippuvuutta ei hoideta sormien napsautuksella. Kun taas jotain ikävää tapahtuu äkisti, menee aikansa ennen kuin ihminen pystyy käsittelemään tapahtunutta saati ajattelemaan tulevaisuutta.

– Sulatteluvaiheessa mielialat voivat heitellä rajusti vihasta suruun. Se johtuu tilanteesta, eikä ole henkilökohtaista, vaikka kohdistuisikin lähimpänä olevaan, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo.

Kun toinen ei näe toivoa missään, tärkeä tehtäväsi on luoda uskoa. Tiukimmassa paikassa auttaa, että otatte yhdessä päivän kerrallaan.

4. Entäs me?

Vaikeassa elämäntilanteessa saatatte riidellä enemmän. Mikäli suhteenne on voinut huonosti entuudestaan, välinne voivat muuttua vielä kireämmiksi. Älä silti ala vältellä vaikeista asioista puhumista, vaan kiinnitä ennemmin huomiota riitelytyyliinne.

– Liika varominen on tuhoisaa. Ilman puhumista tilanteen korjaamisesta tulee entistä työläämpää. Hyvään suhteeseen kuuluu avoimuus. Hankalista aiheista puhumista voi myös harjoitella, Husso toteaa.

Se, mitä vanhemman elämässä tapahtuu, heijastuu myös lapsiin. Lapset ovat fiksuja, joten ­tilannetta on turha peitellä.

– Asioista kannattaa puhua lasten kanssa heidän ikätasonsa huomioiden, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo.

Lasten ei kuitenkaan tarvitse olla kuulemassa kovasanaista riitelyä.

5. Apua koko perheelle

Toisen tukena oleva tarvitsee usein itsekin tukea.

Jos tuntuu, ettette selviä tilanteesta omin neuvoin, hakekaa apua aikailematta. Saatavilla oleva päivystysapu vaihtelee paikkakunnittain, mutta esimerkiksi Mielenterveysseuran valtakunnallisesta kriisipuhelimesta (010 195 202) saa neuvoja lähes vuorokauden ympäri. Koko perhe voi hakea apua oman alueen perheneuvolasta.

Monesti huonovointisen kumppanin omat voimat eivät riitä tilanteen ratkomiseen. Esimerkiksi masentunut voi kokea, ettei hänen hyväkseen voi tehdä mitään.

– Avun saaminen pitää tehdä mahdollisimman ­helpoksi. Voit etsiä tietoa, varata ajan ammattiauttajalle toisen puolesta ja mennä ensimmäiseen tapaamiseen mukaan. Siitäkin voi olla hyötyä, että hakee keskusteluapua itselleen ilman kumppania, Liimatainen sanoo.

Meidän Perhe 7/2014

Lue lisää

Nämä ovat hyvän parisuhteen tunnusmerkit

Kuinka äidin masennus vaikuttaa vauvaan? Jari Sinkkonen vastaa.

Voiko masennusta ja ylipainoa hoitaa probiooteilla?

Aihe vapaa on läpileikkaus suomalaiseen arkeen ja kansan rivejä puhuttaviin asioihin, Kalevauva.fin Kimmo Numminen sanoo.

Miltä näyttäisi Kalevala, jos sen aineisto oli kerätty 2010-luvulla? Esimerkiksi tältä:

missä ovat kaikki epätäydelliset ihmiset?
Meillä syödään sokerijugurttejakin
tulee välillä ahdistus siitä
kun en osaa / pysty / jaksa aina olla niin hyvä,
nyt voitte haukkua vapaasti

Kalevauvala on uusi kansalliseepos, jossa muun muassa maailman synty ja elämän kiertokulku esitetään sellaisina kuin Vauva.fin legendaaristen Aihe vapaa -keskustelujen kävijät ne näkevät.

Runoteoksen takana on tietysti Kalevauva.fi-yhtye, jonka trubaduurikaksikko Aapo Niininen ja Kimmo Numminen laulavat keskustelupalstan parhaimmistoa. Yhtyeen hittejä ovat esimerkiksi Vakavissaan, etupyllystä ja Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana?

Aihe vapaa on nykyajan todellista kansanrunoutta, Kimmo Numminen sanoo.

– Se on läpileikkaus suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan sekä kansan syviä rivejä puhuttaviin asioihin 2010-luvulla.

Kansanrunouteen kuuluu se, että tarinoiden lähteille ollaan uskollisia.

Kalevalassa ja Kalevauvalassa näkyvät ikiaikaiset viihteen muodot sekä suohon laulamisen kulttuuri.

– Kalevauvalan aineisto on aidolla copypaste-menetelmällä napattuja kansantarinoita. Osa teksteistä on ollut jo valmiiksi runollisella tyylillä kirjoitettuja. Osassa olemme hieman käyttäneet taiteellista vapautta ja luoneet runomaisuutta esimerkiksi rivijakojen avulla, Numminen kertoo.

Sekä Kalevalassa että Kalevauvalassa näkyvät ikiaikaiset viihteen muodot, Numminen pohtii: härskit jutut ja suohon laulamisen kulttuuri, jossa halutaan päteä omalla mielipiteellä.

– Muitakin yhtymäkohtia löytyy. Esimerkiksi Lemminkäinen on vähän jännämies, se joka hurmaa kaikki naiset.

Eikä tarinoissa ole niin väliä sillä, miten tosissaan kirjoittaja on ollut. Onko vuodettu sydänverta, vai onko kohtaus sittenkin vähän provoa, eli AV-kielellä Porvoosta.

Kalevauvala (Atena, 2018) ilmestyy elokuussa. Kirjan tuotosta osa lahjoitetaan Vauva.fin toimituksen ja Kalevauva.fin valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle, Ensi- ja turvakotien liitolle.
Kalevauvala (Atena, 2018) ilmestyy elokuussa. Kirjan tuotosta osa lahjoitetaan Vauva.fin toimituksen ja Kalevauva.fin valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle, Ensi- ja turvakotien liitolle.

Mutta saako miehet jättää keskenään mökille?

Vaikka Numminen korostaa copypasten merkitystä, on eepoksen synty vaatinut muutakin. Esimerkiksi luovaa hulluutta, ennakkoluulotonta näkemystä, aikaa sekä hyviä istumalihaksia.

Aihe vapaalla vietettyjä työtunteja kaksikko ei ole laskenut. Mutta paljon niitä on, Numminen nauraa. Kansanrunoilijan sielunmaisemaan sukeltaminen on vaatinut myös pari pidempää mökkiretriittiä.

Myös kansanrunouden tekijät ovat osallistuneet prosessiin. Kalevauva.fille vinkataan sopivia keskusteluja suoraan AV:lla, ja lisäksi tulee muita väyliä pitkin ehdotuksia keskusteluketjuista. Ihan kaikki ehdotukset eivät päädy kappaleiksi tai runoiksi.

– Esimerkiksi Munsalan kansallispuku -keskustelu on paras ihan vain palstalta luettuna, Numminen sanoo.

Entä mitä seuraavaksi? Kalevauvalaa voi kuulla runonlausuntakeikoilla esimerkiksi Taiteiden yössä Helsingissä torstaina 23.8. Niininen ja Numminen suunnittelevat myös seuraavia Kalevauva.fin musavideoita, joihin on tulossa ainakin yksi uusi kaupunkivideo – mikä, se selviää myöhemmin.

Eikä aineisto ole ihan heti loppumassa.

– Tänä kesänä on ehdotettu monta kertaa Voiko kaksi miestä 43v ja 46v ollaa keskenään pari tuntia mökillä -ketjua. Vielä emme ole ehtineet sitä tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4