Toisen tukena oleva tarvitsee usein itsekin tukea.

1. Mikä sulla on?

Potkut, läheisen kuolema, keski-iän kriisi tai vakava sairastuminen. Kun kumppanillasi on elämässään vaikeuk­sia, hän kaipaa tukeasi. On tärkeää ymmärtää, että jokainen kohtaa ongelmat tavallaan. Minkä yksi hanskaa, voi romahduttaa toisen.

– Tietyt asiat suojaavat ihmistä vaikeuksissa. Muun muassa elämänhistoria, persoonallisuus ja sen hetkinen ympäristö vaikuttavat siihen, miten kukin reagoi, sanoo SOS-kriisikeskuksen päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen.

Joskus ongelma hiipii elämään salakavalasti, kun vaikkapa työstressi pitkittyy. Pahimmillaan tilanne kärjistyy kriisiksi ja vaikuttaa koko perheeseen.

– Ihminen sopeutuu. Se, millaista elämästä on tullut vaikkapa mielenterveys­ongelman tai päihderiippuvuuden takia, on tuntunut normaalilta. Sitten havahtuukin, ettei näin voi jatkua.

Joskus ongelmasta kertoo vain se, ettei perheen toinen vanhempi ole enää oma itsensä.

2. Teetä ja sympatiaa

Lohduttaminen on ensisijaisesti läsnäoloa ja kuuntelemista.

– Kriisitilanteisiin ei ole oikeita sanoja. Kerro, että olet kumppanisi vierellä ja pysyt siinä, Liimatainen sanoo.

Perustarpeista huolehtiminen on tärkeää silloin, kun mieli on maassa ja elämä tuntuu toivottomalta. Puutu tilanteeseen, jos kumppanisi ei lepää, syö tai hän eristäytyy.

Voi tuntua turhauttavalta, jopa pelottavalta, jos puolisosi ei kerro, mitä käy läpi. Muista, että jokainen työstää päänsä sisäistä myllerrystä omalla tavallaan. Joku lähtee lenkille, toinen piiloutuu peiton alle, kolmas tilittää tilittämistään. 

– Kaikki tavat ovat yhtä hyviä, kunhan ei vahingoita itseään tai muita, sanoo SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijä ja psykoterapeutti Veli-Matti Husso.

Moni kaipaa juttukumppania ainakin joissain vaiheessa ajatustyötään. Ihminen voi esimerkiksi kokea syyllisyyttä asioista, joihin hän ei ole voinut vaikuttaa. Silloin tekee hyvää saada synninpäästö läheiseltä ihmiseltä.

3. Yhdessä päivä kerrallaan

Kovilla oleva kumppani tarvitsee tilaa käsitelläkseen tunteitaan. Kun haluat auttaa, ota isompi osa perhearjen pyörityksestä vastuullesi. Älä kuitenkaan uuvuta itseäsi, vaan pyydä apua läheisiltänne ajoissa.

Ole kärsivällinen: kumppanisi toipuminen voi viedä aikaa. Pitkään kehittynyttä masennusta tai päihderiippuvuutta ei hoideta sormien napsautuksella. Kun taas jotain ikävää tapahtuu äkisti, menee aikansa ennen kuin ihminen pystyy käsittelemään tapahtunutta saati ajattelemaan tulevaisuutta.

– Sulatteluvaiheessa mielialat voivat heitellä rajusti vihasta suruun. Se johtuu tilanteesta, eikä ole henkilökohtaista, vaikka kohdistuisikin lähimpänä olevaan, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo.

Kun toinen ei näe toivoa missään, tärkeä tehtäväsi on luoda uskoa. Tiukimmassa paikassa auttaa, että otatte yhdessä päivän kerrallaan.

4. Entäs me?

Vaikeassa elämäntilanteessa saatatte riidellä enemmän. Mikäli suhteenne on voinut huonosti entuudestaan, välinne voivat muuttua vielä kireämmiksi. Älä silti ala vältellä vaikeista asioista puhumista, vaan kiinnitä ennemmin huomiota riitelytyyliinne.

– Liika varominen on tuhoisaa. Ilman puhumista tilanteen korjaamisesta tulee entistä työläämpää. Hyvään suhteeseen kuuluu avoimuus. Hankalista aiheista puhumista voi myös harjoitella, Husso toteaa.

Se, mitä vanhemman elämässä tapahtuu, heijastuu myös lapsiin. Lapset ovat fiksuja, joten ­tilannetta on turha peitellä.

– Asioista kannattaa puhua lasten kanssa heidän ikätasonsa huomioiden, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo.

Lasten ei kuitenkaan tarvitse olla kuulemassa kovasanaista riitelyä.

5. Apua koko perheelle

Toisen tukena oleva tarvitsee usein itsekin tukea.

Jos tuntuu, ettette selviä tilanteesta omin neuvoin, hakekaa apua aikailematta. Saatavilla oleva päivystysapu vaihtelee paikkakunnittain, mutta esimerkiksi Mielenterveysseuran valtakunnallisesta kriisipuhelimesta (010 195 202) saa neuvoja lähes vuorokauden ympäri. Koko perhe voi hakea apua oman alueen perheneuvolasta.

Monesti huonovointisen kumppanin omat voimat eivät riitä tilanteen ratkomiseen. Esimerkiksi masentunut voi kokea, ettei hänen hyväkseen voi tehdä mitään.

– Avun saaminen pitää tehdä mahdollisimman ­helpoksi. Voit etsiä tietoa, varata ajan ammattiauttajalle toisen puolesta ja mennä ensimmäiseen tapaamiseen mukaan. Siitäkin voi olla hyötyä, että hakee keskusteluapua itselleen ilman kumppania, Liimatainen sanoo.

Meidän Perhe 7/2014

Lue lisää

Nämä ovat hyvän parisuhteen tunnusmerkit

Kuinka äidin masennus vaikuttaa vauvaan? Jari Sinkkonen vastaa.

Voiko masennusta ja ylipainoa hoitaa probiooteilla?

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.