Kuva: Juha Salminen
Kuva: Juha Salminen

Ida Tarri ryhtyi vegaaniksi eettisistä ja ekologisista syistä. Poikansa ruokavalion suhteen hän joustaa. ”En halua syyllistää, jos Akseli päättää syödä lihaa.”

Ruokakaupassa kolmevuotiaan Akselin katse pysähtyy jogurttipurkkiin, jonka kyljessä on veikeä lehmän kuva.

Voisiko äiti ostaa sitä?

– Otetaan mieluummin tämä, jossa on näin kivoja värejä. Se on eläimille parempi, äiti Ida Tarri vastaa.

Lehmänmaitojogurtin sijaan kärryyn nostetaan kaurapohjainen jogurtti. Tarrin perhe ei käytä maitotuotteita, sillä perhe noudattaa vegaaniruokavaliota.

Ida jätti punaisen lihan teini-iässä. Muut eläinperäiset tuotteet jäivät pois vähitellen. Vegaanista ruokaa Ida, hänen puolisonsa ja Akseli ovat syöneet noin vuoden ajan.

Akseli on syönyt koko ikänsä kasvispainotteisesti, mutta pienempänä hän söi myös maitotuotteita ja munaa.

Akseli on syönyt koko ikänsä kasvispainotteisesti, mutta pienempänä hän söi myös maitotuotteita ja munaa.

Päätös siirtyä vegaaniruokavalioon syntyi monesta syystä. Taustalla vaikuttivat huoli ympäristöstä ja eläinten oikeuksista sekä halu syödä entistä terveellisemmin.

Tarkkana kuin porkkana!

Eettinen ja terveellinen ravinto on Idalle ja hänen puolisolleen intohimo. He kokeilevat mielellään uutta, kuten raakasushia, jossa riisi korvataan siemenillä ja pähkinöillä.

Toisaalta perheessä syödään perinteisiä ruokia: juuresmuuseja, sosekeittoja, kaura- ja kookoskermakastikkeita. Kasviksia, palkokasveja ja siemeniä kuluu paljon.

”Raakapatukat ja smoothiet ovat Akselin herkkuja.”

– Soijanakeista tehty kastike on Akselin suosikki, samoin erilaiset pyörykät ja tikut, joita voi dipata hummukseen. Raakapatukat ja smoothiet ovat hänen herkkujaan.

Ida on tarkka siitä, että Akselin ruokavalio sisältää riittävästi esimerkiksi B12-vitamiinia, jodia ja proteiineja.

Joustoa ja hyväksyntää

Vaikka Akseli syö kotona vegaanisesti, Ida antaa pojan ruokavalion joustaa. Idan ja Akselin isän erottua poika on syönyt isänsä luona samaa ruokaa tämän kanssa. Myös perhepäivähoidossa Akseli on tähän asti syönyt sekaruokaa kuten muutkin. Keväällä hän siirtyy kunnalliseen päiväkotiin, ja sinne Ida toivoo pojalle vegaanisen aterian.

Idalle on tärkeää, ettei Akseli koe jäävänsä perheen ruokavalintojen takia mistään paitsi. Jos hän pyytää kaupassa jotakin eläinperäistä, etsitään tilalle vaihtoehto.

– Nakit ovat hänelle nakkeja, oli ne tehty soijasta tai lihasta, Ida kuvailee.

Kun Akseli kasvaa, keskustelut muuttuvat vaikeammiksi. Ida on pohtinut, miten ruokaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä voi puhua niin, ettei lapsi järkyty.

– Enkä halua syyllistää, jos Akseli päättää syödä lihaa.

Helposti lähestyttävää ruokaa

Idan mukaan vegaanisen ruokavalion noudattaminen on lapsiperheessä melko helppoa. Perehtymistä se toki vaatii.

Vaikein pala on ulkopuolisten joskus negatiivinen asenne. Idan mukaan suhtautuminen on ollut kaksijakoista. Jotkut ovat vegaanisuudesta tosi kiinnostuneita ja miettivät, mikseivät itse toimi samoin. Toiset taas ihmettelevät, mitä sillä saavuttaa, jos ei syö edes maitotuotteita tai munia.

Idasta on tärkeää jakaa tietoa vegaanisesta elämäntavasta.

Idasta on tärkeää jakaa tietoa vegaanisesta elämäntavasta. Yksi keino on ollut se, että hän on kokannut puolisonsa kanssa lounaan kerran viikossa Akselin hoitoryhmälle. Lapset ovat saaneet maistella monenlaista sormiruokaa ja soijanugetteja.

– Haluamme tehdä helposti lähestyttävää ruokaa, mutta toisaalta emme halua aliarvioida lasten makunystyröitä.

Perhe

Ida Tarri, 26, asuu puolisonsa ja poikansa Akselin, 3, kanssa Tampereella. Ida toimii Vegaaniliiton Tampereen-yhdyshenkilönä ja Vegaia-lehden yhtenä päätoimittajana.

Ida ruuasta:

”Meillä kokkaa äiti pääasiassa, sillä tykkään siitä! Apua saan aina halutessani. Lapsi osallistuu ruuanlaittoon laittamalla hedelmät tehosekoittimeen. Hän päällystää pizzaa, sekoittaa taikinoita, nyppii yrttejä... Myös kasvisten leikkaamista olemme kokeilleet yhdessä. Viikonlopun suosikkiruoka on pizza. Päälle vegaanista salamia ja juustoa, herkkusieniä, persikkaa, pinaattia ja artisokkaa. Jälkiruokasuosikki on joko raakajäätelö tai maidoton marjarahka.”

Suvi Koivusalo haluaa auttaa ihmisiä, jotka kokevat olevansa muille kuin ilmaa. Siksi hän järjestää ilmaisen työpajan, jossa jokainen tulee nähdyksi.

Kaipuu tulla kunnolla nähdyksi. Sen tunteen Suvi Koivusalo tunnisti ja muisti, kun hän luki Meidän Perheen jutun näkymättömistä ihmisistä

Jutussa sadat suomalaiset kertovat, miltä tuntuu olla muille kuin ilmaa:

”Vetäydyn sosiaalisista tilanteista jo valmiiksi, koska en enää kestä sitä nöyryytystä.”

”Kuin ylläni olisi aura, että karttakaa tätä.”

Jutun luettuaan Suvi Koivusalo päätti järjestää ilmaisen improvisaatiotyöpajan auttaakseen näkymättömyyden tunteiden kanssa kamppailevia.

– Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi. Improvisaatio on omalta osaltaan auttanut tässä valtavasti. Sen takia haluan jakaa sitä kokemusta ja osaamista eteenpäin, näyttelijänä työskentelevä Koivusalo sanoo.

Työpajan ideana on saada ihmiset näkyviksi toistensa edessä, rakentaa luottamusta ja rohkeutta.

”Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi.”

– Toivon, että se antaisi lisävarmuutta ja avaimia muiden ihmisten ja uusien tilanteiden kohtaamiseen. Vaikka en voi luvata, että työpaja olisi tae jostain todella suuresta muutoksesta, voin kuitenkin luvata, että jokainen paikallaolija tulee nähdyksi ja kuulluksi, Koivusalo sanoo.

Työpaja järjestetään Helsingissä sunnuntaina 8.7. klo 13–16. Mukaan mahtuu 16 nopeimmin ilmoittautunutta.

Ilmoittaudu työpajaan tästä linkistä.

 

Vesirokkopotilaalla on ehdoton lentokielto, mutta miten toimia, jos lapsella on korvatulehdus? Lastenlääkäri Mari Hero vastaa. 

Kuume

Olemme huomenna lähdössä lentokoneella lomamatkalle, ja tänään lapselle nousi 38 asteen kuume. Voimmeko lentää kuumeisen lapsen kanssa?

”Jos lapsi voi hyvin ja hän jaksaa lentomatkan, voi lennolle lähteä huoletta. Jos kuumelääkkeet eivät auta tai yleiskunto on huono, on parempi jäädä kotiin. Aina, jos lapsen terveydentilaa on itse vaikea arvioida, on paras kääntyä ammattilaisen puoleen.

Yleensä tavallinen flunssa ei estä lentämistä, mutta jos lapselle ilmestyy vaikkapa näppylöitä, on tilanne tarkistettava. Vesirokossa on ehdoton lentokielto, eikä lasta saa viedä lentokoneeseen.

Lentoyhtiöillä voi olla erilaisia sääntöjä flunssaisena lentämiseen. Esimerkiksi pahimpana lintuinfluenssakautena henkilökunta saattoi mitata matkustajien lämmön varmuudeksi lähtöportilla, jotta koneeseen ei varmasti päässyt ketään, joka tartuttaisi koneellisen ihmisiä.”

Vatsatauti

Lapsi oksensi aamulla, ja illalla pitäisi lentää. Voimmeko lähteä oksentamisesta huolimatta matkalle?

”Monet lentoyhtiöt eivät ymmärrettävästi ota oksentavaa lasta kyytiin, sillä oksennustauti tarttuu erittäin herkästi. Kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti, voiko lennolle lähteä.

Isommalla lapsella oksentaminen voi liittyä matkajännitykseen.

Erityisesti jos oksennuspotilas on ihan pieni vauva, suosittelisin miettimään lähtöä muutamaan otteeseen. Se ei palvele ketään, jos kohdemaassa joutuukin suoraan lentokentältä etsimään sairaalan, jotta nestetasapaino saadaan kuntoon.

Jos kyseessä on vaikka isompi lapsi, joka oksentaa kerran, on mahdollista, että oksennus liittyy matkajännitykseen. 

Jos kuitenkin lentää oksentavan lapsen kanssa, on erittäin tärkeää muistaa nesteytys.”

Korvatulehdus

Lapsella todettiin tänään korvatulehdus, ja hän sai siihen lääkkeet. Voiko lapsi lentää huomenna, vai voivatko korvat vaurioitua?

”Korvatulehduspotilas voi lentää, mutta nousut ja laskut saattavat sattua korviin normaalia enemmän. Joissain tapauksissa korvatulehdusta sairastava voi tarvita matkalle lääkärin kirjoittaman lentoluvan. Espanjassa korvatulehduksesta kärsivä ei saa lentää ollenkaan. 

Pahimmassa tapauksessa tärykalvo voi  puhjeta lentokoneen painevaihtelun vuoksi. Voikin olla hyvä, että korvien tilannetta seuraa muutaman päivän ennen lennolle lähtöä ja katsoo, pureeko lääkekuuri. Korvatulehdus ei kuitenkaan itsessään ole este lentämiselle.”