Suomalaisäiti on Euroopan ihme: tekee töitä ja täyttä päivää.

Hakukoneen aavistusten perusteella työssäkäyvän suomalaisäidin elämä ei hyvältä näytä. Suosituimpia haettavia sanayhdistelmiä ovat:

Työssäkäyvän äidin oma aika.

Työssäkäyvän äidin jaksaminen.

Työssäkäyvän äidin uupumus.

Hakukone Google ennustaa jo käyttäjän kirjoittaessa, mitä hän hakee. Ennakointi perustuu hakusanojen ja -lauseiden suosioon.

Suomalaisäidit paiskovat töitä

Suomalaiset äidit käyvät töissä, ja paljon. Kokoaikatyössä käy noin 68 prosenttia naisista, joilla on alaikäisiä lapsia.

Työllisyysaste, eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista on jotakuinkin saman verran.

Enemmän kokopäivätyötä tekeviä äitejä on Euroopan unionin maissa vain Sloveniassa, Liettuassa ja Bulgariassa, kertoo Väestöliitto Euroopan komission alaisen tilastotoimiston Eurostatin tietoihin perustuen.

... Ja täyttä päivää

Vaikka hoitovapaa vähentää pikkulasten äitien työssäkäyntiä, sen jälkeen suomalaisäidit palaavat töihin – ja tekevät täyttä päivää.

Osa-aikatyötä tekee Suomessa harvempi kuin joka viides työssäkäyvä nainen. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa osuus on noin 40 prosenttia, Hollannissa liki 90 prosenttia.

Houkutin osa-aikaan

Tämän vuoden alussa Kela alkoi maksaa osa-aikatyötä tekeville alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille joustavaa hoitorahaa.

Joustava hoitoraha on suurimmillaan 240 euroa kuukaudessa. Silloin vanhemman viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai 60 prosenttia tavanomaisesta. Jos työtä tekee 80 prosenttia tavallisesta työajasta, raha on 160 euroa.

Tammikuussa Kela myönsi joustavan hoitorahan 5 000 vanhemmalle. Heistä 3 900 oli saanut aiemmin vanhaa osittaista hoitorahaa ja vain vaihtoi uuteen tukeen. Uusia osa-aikatyöntekijöitä oli 1 100.

Joustavan hoitorahan on tarkoitus houkutella naisia osa-aikatyöhön hoitovapaan sijaan. Se voi myös houkutella lyhentämään työaikaa.

Mutta ainakin nyt Suomessa on paljon äitejä, jotka tekevät kokopäivätöitä ja joilla on vähän omaa aikaa. Ja jotka miettivät, miten jaksavat tai uupuvatko jo.

 

Anna Ruohonen pyörittää nelihenkisen perheen raha-asioita ja on työskennellyt myös taloustoimittajana. Hänen paras sijoituksensa ovat olleet lasten me&i-velourhaalarit, jotka tuottivat vuoden käytön jälkeen voittoa 30 prosenttia.

Vierailija

Äidit, nuo työmyyrät

Hei vaan täältä Hollannista.Hollannissa lapset aloittavat koulun jo 5-vuotiaana,joten äidit joutuvat kesken päivää hakemaan pienokaisensa lounaalle kotiin.Tässä kulttuurissa äidit hoitavat itse lapsensa ja elävät miesten rahoilla.Naisilla on 'rahakäyttäytyminen' partnereitansa kohtaan,joka lirkutuksineen ei ole normaalia Pohjoismaalaiselle naiselle.
Lue kommentti
Vierailija

Äidit, nuo työmyyrät

Oma aika... Kun olin työelämässä, minulla oli työ- ja kotimatkalla omaa aikaa. Nyt olen ollut jo 8v kotiäitinä ja omaa aikaa ei ole ikinä. Miksei puhuta kotiäitien oman ajan puutteesta? Ups. Valehdelin. 8v. aikana on ollut noin 13 työkeikkaa pituudelta 2vrk. Sen koin omaksi ajaksi ja siitä sain voimaa. En missään nimessä halua vähätellä töissä käyviä äitejä. Haluaisin, että joku huomaisi yh-äidit, "puoliso pitkään työmatkaoilla"-äidit, "laiskan isän vaimo"-äidit jne. Siis paljon on äitejä,...
Lue kommentti

Telttailu metsässä on lapselle mahtava seikkailu. Näillä ohjeilla koko perheen retki onnistuu.

Kirpeä syyssää ei haittaa, kun varusteet on valittu oikein. Valitse patikkareitti nuorimman kulkijan jaksamisen mukaan, jotta kaikille jäisi reissusta mukavat muistot. Jälkikasvua on turha yrittää houkutella metsään toistamiseen, jos heidän mielestään retki oli rämpimistä ikävässä maastossa itku silmässä.

1. Pakkaa oikein

Useimmiten aloittelijat pakkaavat liikaa tavaraa. Maisemat eivät jaksa kiinnostaa, jos kaikki energia hupenee ylipakattua reppua raahatessa. Ota mukaan vain ne asiat, joita oikeasti uskot tarvitsevasi. Pakkaa mukaan vaihtovaatteet kastumisen varalta ja muista, että pimeän tullen on aina kylmä.

2. Kerrospukeudu

Satsaamalla siihen, mitä puet päälle, voit pienentää vaihtovaatteiden kuormaa. Ihoa vasten tuleva vaatekerros on tärkeä, sillä se siirtää kosteutta ja pitää sinut lämpimänä. Kuorikerroksen taas olisi hyvä pitää kosteus ulkopuolella. Valitse ihoa vasten esimerkiksi merinovillaa. Kantorepussa tai -rinkassa matkustava vauva pärjää syyskelissä toppahaalarissa, joka toimii hyvin myös makuupussina päiväuniaikaan.

3. Uudelleen suljettavat muovipussit = paras ystäväsi

Pakkaa kaikki tavarat suljettaviin Minigrip-pusseihin. Jos sataa, reppu putoaa lampeen tai maitotetra menee rikki patikoinnin aikana, koko repun sisältö tulitikkuja myöten ei tuhoudu käyttökelvottomaksi. Lisäksi vaatteet on helppo pakata pusseissa ilmatiiviisti pieneen tilaan.

4. Varaudu kunnon eväillä

Ulkona ruoka maistuu. Pakkaa matkaevääksi keksejä ja pähkinöitä. Kauppojen valmiit smoothie- ja puuropussit ovat käteviä välipaloja. Grillimakkarapaketti pysyy viileänä, kun pakkaat sen jäähdytetyn vesipullon kanssa samaan pussiin. Vesi tietysti juodaan taukopaikalla.

Retkieväitä kannattaa maistattaa ensin kotioloissa. Etenkin retkeilykaupoissa myytävät veteen sekoitettavat pussiruuat saattavat olla lapsesta aluksi epäilyttäviä – ja kotimatka tyhjällä mahalla yhtä tuskaa.

5. Yksi kuppi per nenä riittää

Unohda kertakäyttöastiat ja muu hienostelu! Retkellä kaikki ruokailu tapahtuu kuupasta, josta juodaan kahvit ja maidot sekä syödään retkikeittimellä tai nuotiolla valmistetut mössöt ja makkarat. Muista, että kaikki, mitä viette luontoon, tulee myös mukananne takaisin. Yhden puukon ja parin mukin huuhtominen on huomattavasti helpompaa kuin roskasäkin roudaaminen.

6. Muista otsalamppu

Syksyllä hämärä hiipii leiripaikalle jo alkuillasta, ja kesäyössäkin on kurja suoriutua unisen lapsen puskapissattamisesta pelkän kuun valossa. Majoita retken pituus aina niin, että leiri on pystytetty ennen pimeää. Varaa myös lapsille omat valot – heistä on hauska tutkia kantoja ja koloja omilla lampuilla.

7. Panosta makuualustoihin

Teltan ja makuupussien lisäksi yöpymismukavuuteen vaikuttavat kunnolliset makuualustat. Lasten (ja itsesi) takia sijoita ilmatäytteiseen alustaan, joka on paksumpi ja mukavampi kuin perinteiset solumuovilärpäkkeet. Teltassa nukkuminen on lapsista muutenkin vähän epämukavaa, eikä kannata ottaa sitä riskiä, että kivi patjan alla pilaa koko porukan unet.

8. Huolehdi hygieniasta

Mukana kannettavaa vettä ei tuhlata käsien pesuun. Pakkaa mukaan käsidesi sekä kunnon tukko kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa sekä kädet, naamat että peput tarvittaessa.

9. Jätä lelut kotiin

Jätä rinkasta pois lelut sekä varsinkin pelikoneet. Lapset ymmärtävät kohtalaisen mukavasti, että keskellä metsää ei ole wifiä – etenkin jos maltat jättää myös oman kännykkäsi reppuun. Kaikenikäiset lapset löytävät tekemistä luonnosta, kunhan he saavat ensin hetken marista, ettei täällä ole mitään tekemistä.

10. Varaa aikaa

Aikuisten retkeä varten on kohtalaisen helppoa laskea, kuinka pitkä matka päivän aikana taittuu tai kauanko leiriytymiseen menee aikaa. Pienten lasten kanssa aika kannattaa tuplata. Metsäpolun varrelta löytyy kiinnostavaa tutkittavaa tai pissalle pitää päästä hieman useammin, mikä metsässä on sekin oma operaationsa. Kiire ei kuulu rentouttavalle retkelle, joten valitse mieluummin lyhyempi reitti ja väljempi aikataulu.

+ Harjoittele telttailua

Jos aiotte yöpyä teltassa, sitä kannattaa harjoitella lasten kanssa etukäteen vaikkapa omalla pihalla tai olohuoneessa. Teltassa nukkuminen on vähän jännää, joten konseptiin kannattaa tutustua lähellä omaa sänkyä. Yöllä kaikki äänet kuulostavat telttakankaan läpi aivan erilaisilta kuin päivällä, eikä metsässä ole koskaan täysin hiljaista. Herkimmille lapsille saattaa olla hyvä idea ottaa mukaan kuulosuojaimet yöunien turvaamiseksi.

Aikuisten kannattaa treenata teltan pystytystä niin, että se tulee selkärangasta. Siinä vaiheessa, kun sadekuuro on kastellut koko porukan ja ilta alkaa hämärtyä, et halua enää tuhlata sekuntiakaan tappelemalla tukivaarnojen ja telttaköysien kanssa.

Puolet suomalaisista ei pese käsiään tarpeeksi hyvin flunssakautena. Kannattaisi, sillä käsienpesu on tehokkain keino ehkäistä tartuntoja.

Vain joka viides suomalainen pesee kätensä niistämisen jälkeen. Loput 80 prosenttia siis levittävät käsissään flunssapöpöjä eteenpäin.

Luvut käyvät ilmi lääkäriasema Mehiläisen ja IROResearchin kyselytutkimuksesta. Sen mukaan yli puolet suomalaisista ei kiinnitä flunssakaudella riittävästi huomiota käsihygieniaan. Kannattaisi, sillä flunssien leviäminen aiheuttaa paljon riesaa. Pikkulapset saattavat sairastaa jopa kymmenen flunssaa vuodessa.

Kädet pitäisi pestä huolellisesti aina niistämisen ja vessassa käymisen jälkeen sekä ennen ruokailua.

Muistisääntö: Tuiki tuiki tähtönen

Mikä tahansa nopea huljautus ei riitä. Kunnolliseen käsienpesuun kuluu noin 20 sekuntia aikaa. Laula samalla kierros Aakkoslaulua, niin tiedät pesseesi tarpeeksi pitkään. Joululaulukaudella voit laulaa samalla sävelellä Tuiki tuiki tähtösen.

Tässä vielä tarkemmat ohjeet:

  1. Huuhtele kädet.
  2. Saippui kunnolla nestesaippualla.
  3. Hiero saippuaa sormien väleihin ja sormenpäihin, jotta myös kynsien aluset puhdistuvat. Muista myös kädenselät ja ranteet.
  4. Huuhtele huolellisesti. Jos olet tehnyt kaiken kunnolla, olet Aakkoslaulussa jo loppuvärssyissä.
  5. Kuivaa kädet puhtaaseen pyyhkeeseen.