Suomalaisäiti on Euroopan ihme: tekee töitä ja täyttä päivää.

Hakukoneen aavistusten perusteella työssäkäyvän suomalaisäidin elämä ei hyvältä näytä. Suosituimpia haettavia sanayhdistelmiä ovat:

Työssäkäyvän äidin oma aika.

Työssäkäyvän äidin jaksaminen.

Työssäkäyvän äidin uupumus.

Hakukone Google ennustaa jo käyttäjän kirjoittaessa, mitä hän hakee. Ennakointi perustuu hakusanojen ja -lauseiden suosioon.

Suomalaisäidit paiskovat töitä

Suomalaiset äidit käyvät töissä, ja paljon. Kokoaikatyössä käy noin 68 prosenttia naisista, joilla on alaikäisiä lapsia.

Työllisyysaste, eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista on jotakuinkin saman verran.

Enemmän kokopäivätyötä tekeviä äitejä on Euroopan unionin maissa vain Sloveniassa, Liettuassa ja Bulgariassa, kertoo Väestöliitto Euroopan komission alaisen tilastotoimiston Eurostatin tietoihin perustuen.

... Ja täyttä päivää

Vaikka hoitovapaa vähentää pikkulasten äitien työssäkäyntiä, sen jälkeen suomalaisäidit palaavat töihin – ja tekevät täyttä päivää.

Osa-aikatyötä tekee Suomessa harvempi kuin joka viides työssäkäyvä nainen. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa osuus on noin 40 prosenttia, Hollannissa liki 90 prosenttia.

Houkutin osa-aikaan

Tämän vuoden alussa Kela alkoi maksaa osa-aikatyötä tekeville alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille joustavaa hoitorahaa.

Joustava hoitoraha on suurimmillaan 240 euroa kuukaudessa. Silloin vanhemman viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai 60 prosenttia tavanomaisesta. Jos työtä tekee 80 prosenttia tavallisesta työajasta, raha on 160 euroa.

Tammikuussa Kela myönsi joustavan hoitorahan 5 000 vanhemmalle. Heistä 3 900 oli saanut aiemmin vanhaa osittaista hoitorahaa ja vain vaihtoi uuteen tukeen. Uusia osa-aikatyöntekijöitä oli 1 100.

Joustavan hoitorahan on tarkoitus houkutella naisia osa-aikatyöhön hoitovapaan sijaan. Se voi myös houkutella lyhentämään työaikaa.

Mutta ainakin nyt Suomessa on paljon äitejä, jotka tekevät kokopäivätöitä ja joilla on vähän omaa aikaa. Ja jotka miettivät, miten jaksavat tai uupuvatko jo.

 

Anna Ruohonen pyörittää nelihenkisen perheen raha-asioita ja on työskennellyt myös taloustoimittajana. Hänen paras sijoituksensa ovat olleet lasten me&i-velourhaalarit, jotka tuottivat vuoden käytön jälkeen voittoa 30 prosenttia.

Vierailija

Äidit, nuo työmyyrät

Hei vaan täältä Hollannista.Hollannissa lapset aloittavat koulun jo 5-vuotiaana,joten äidit joutuvat kesken päivää hakemaan pienokaisensa lounaalle kotiin.Tässä kulttuurissa äidit hoitavat itse lapsensa ja elävät miesten rahoilla.Naisilla on 'rahakäyttäytyminen' partnereitansa kohtaan,joka lirkutuksineen ei ole normaalia Pohjoismaalaiselle naiselle.
Lue kommentti
Vierailija

Äidit, nuo työmyyrät

Oma aika... Kun olin työelämässä, minulla oli työ- ja kotimatkalla omaa aikaa. Nyt olen ollut jo 8v kotiäitinä ja omaa aikaa ei ole ikinä. Miksei puhuta kotiäitien oman ajan puutteesta? Ups. Valehdelin. 8v. aikana on ollut noin 13 työkeikkaa pituudelta 2vrk. Sen koin omaksi ajaksi ja siitä sain voimaa. En missään nimessä halua vähätellä töissä käyviä äitejä. Haluaisin, että joku huomaisi yh-äidit, "puoliso pitkään työmatkaoilla"-äidit, "laiskan isän vaimo"-äidit jne. Siis paljon on äitejä,...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.