Yhdeksältä aamulla. Kolmelta iltapäivällä. Kahdeksalta illalla. Aadan ja Saanan hoitopäivä Oranssin tuvan vuoropäiväkodissa voi alkaa milloin tahansa.

Laitetaanko jo pyjamat, Veku Komulainen kysyy päiväkodin eteisessä, vaaleanpunainen mytty kädessään.

Sopii, lastenhoitaja Sanna Piiroinen nyökkää. Vaikka ihan vielä ei ole Aadan, 4, ja Saanan, 6, nukkumaanmenoaika.

Tänään kumpikin saa valita iltasadun, Sanna lupaa. Hoidossa ei ole muita lapsia.

Veku tekee lähtöä.

– Isi lähtee nyt tekemään eväitä. Te pallomahat jäätte vähäksi aikaa tänne, hän hellittelee.

Saana roikkuu pitkään isin kaulassa. Sitten hän haluaa vilkuttaa ikkunasta.

 

Yhdeksältä aamulla. Kolmelta iltapäivällä. Kahdeksalta illalla. Aadan ja Saanan hoitopäivä Oranssin tuvan vuoropäiväkodissa voi alkaa milloin vain.

Suomessa vuorotyö on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Kuntien vuoropäivähoidossa käy reilut 14 000 lasta, siis hiukan harvempi kuin joka kymmenes päiväkotilainen.

Tavallisinta vuorotyö on hoivatyössä, kaupoissa, ravintoloissa ja hotelleissa. Ristiinassa vuoropäiväkodin lasten vanhemmat käyvät töissä kaupassa, vanhainkodissa tai Pellosniemen vaneritehtaalla.

Tehtaalle lähtee myös Veku.

 

Aanelosella on ruudukko: työvuoro, hoitovuoro, ratsastus, työpaikan juhlat. Saija Komulainen piirtää perheen arjesta taulukoita, jotta se sujuu.

Aadan ja Saanan kannalta on hyvä, että vanhempien vuorot menevät eri tahtia. Toisaalta perheen yhteistä aikaa on vähän. Läpsystä vaihto, niin Saija perheen arkea kuvailee.

Perheen elämä kulkee kolmen viikon jaksoissa Saijan ja Vekun työvuorojen mukaan. Esimerkiksi näin: Tänään Saija on mennyt töihin neljäksi iltapäivällä, ja Vekun työ alkaa iltakymmeneltä. Saija pääsee töistä puoliltaöin, ja hakee lapset päiväkodista aamulla yhdeksältä. Siinä välissä nukkumiseen saa jättää yhdeksän tuntia.

Veku saa työvuorolistat vaneritehtaalta vuodeksi kerrallaan. Saija työskentelee tarjoilijana Anttolanhovissa ja saa työvuorolistansa kolmen viikon jaksoissa.

Kun vanhemmilla ei ole tavallista viikkorytmiä, sitä ei ole myöskään lapsilla.

– Onneksi tytöille tulee tosi harvoin yli kymmenen tunnin hoitopäiviä, Saija sanoo.

– Välillä on tiukkoja rykäyksiä, mutta vastapainona ovat pitkät vapaat.

Välillä Aada ja Saana eivät käy hoidossa ollenkaan kahteen viikkoon. Se on mukavaa.

Toisaalta Saija ei muista, milloin olisi viettänyt jouluaattoillan kotona. Että koko perhe olisi ollut yhdessä.

Saija ei muista, milloin perhe olisi viettänyt jouluaattoillan yhdessä.

Leipää, maitorahkaa ja pala pannukakkua. Enempää Sanna ei uskalla työpäivän aikana syödä. Lastenhoitaja ei saa nukahtaa, vaikka lapset nukkuvat.

Sanna nostaa eväänsä jääkaappiin. Saana ja Aada hakevat tottuneesti kaapista muovailuvahat ja asettuvat pöydän ääreen. Aada pilkkoo veitsellä pötköjä pienemmiksi. Sanna kehuu, miten taitavasti.

– Nyt mulla on nakkeja! Saan ehkä huomenna kotonakin leikata, koska harjoitus tekee mestarin, Aada sanoo.

– Äiti tulee aamulla meitä hakemaan, Saana muistaa.

Vaikka päiväkodissakin on kivaa olla yötä, äiti on myös Aadan mielessä. Ja se, että ensi vuonna Saana menee eskariin.

– Sitten tulee ikävä Saanaa, pikkusisko sanoo.

– Ja kun se menee kouluun, tulee tosi ikävä.

Koulu on vaikea asia myös vuorotyötä tekeville vanhemmille. Koululaiset eivät pääse kunnan päivähoitoon, eivät vaikka vanhemmat olisivat puoleen yöhön töissä.

Päivähoitolain mukaan hoitoa voidaan järjestää myös koululaisille, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat. Käytännössä suurin osa kunnista ei sitä tee.

Saija ja Veku eivät vielä tiedä, miten Saanan hoito vuoden päästä järjestyy. Isovanhemmat eivät pysty auttamaan jatkuvasti.

– On joko jäätävä äitiyslomalle tai hankittava lastenhoitaja, Saija sanoo.

Perheet voivat palkata lastenvahdin, mutta mitään tukea siihen ei saa.

Se Saijalle ja Vekulle on selvää, ettei seitsemänvuotias voi olla yksin kotona koulun päättymisestä iltamyöhään.

 

Missä mun unilelut on? Hampaat on pesty, sängyt vedetty esiin ja Aada on jo peiton alla, kun Kerttuli ja Pikkurätti muistuvat hänen mieleensä. Ne on haettava.

Sanna ottaa mukavan asennon nojatuolissa ja aloittaa ensimmäisen sadun, Oonaa ja Eetua ei nukuta. Aadaa ja Saanaa nukuttaa. Pian toisen sadun jälkeen Sanna voi tassutella makuuhuoneesta leikki- ja keittiötilaan.

Hän ottaa esiin toimistotyöt. Yöllä Sanna tekee työvuorolistat, järjestelee ja siivoaa päiväkodin kaappeja. Hän käy muutaman kerran katsomassa tyttöjä.

Nukkua hän ei saa, vaikka huoneen nurkassa on houkutteleva sohva. On pysyttävä hereillä ja muistettava, että maitomies saattaa käydä keskellä yötä. Silti Sanna pelästyy joskus kolinaa ovelta, kun päiväkoti on hiirenhiljainen.

– Vaikeinta on pysyä hereillä kolmen ja viiden välillä. Viideltä yleensä piristyn, kun joku aamulapsista tulee.

Aamuyöllä vanhemmat kantavat nukkuvia lapsiaan uuteen sänkyyn. Joskus lapsi herää, vilkuttaa ikkunassa ja menee takaisin nukkumaan. Monille lapsille se on helppoa.

Sanna ei saa nukkua, vaikka huoneen nurkassa on houkutteleva sohva.

Vaikeaa on ikävä. Ja myöhäiset haut, jos vanhemmat toivovat lapsen pysyvän hereillä siihen asti niin, että uni tulee vasta kotona omassa sängyssä. Sellaisina iltoina Sanna siirtää iltapalaa myöhemmäksi tai tarjoaa sen kaksi kertaa.

Aamulla seitsemältä Anitta Särkkä tulee töihin, ja Sanna lähtee kotiin. Kotona odottavat oma kuumeinen lapsi ja mies, joka onneksi tekee päivätyötä. Sanna ei enää tahdo takaisin tavalliseen päivärytmiin. Ei, vaikka yövuorot heittävät kropan sekaisin. Vapaat päivät ovat tärkeitä.

– Poikani kysyy joka sunnuntai, onko meillä tällä viikolla vapaapäiviä, joita muilla ei ole.

 

Milloin Veera tulee hoitoon? Aamulla Aada muistaa, ettei ole nähnyt kaveriaan pitkään aikaan.

Sekin on yksi vuorohoidon lasten vaikeuksista. Parhaita kavereita ei näe joka päivä tai edes joka viikko.

Kameleontteja, niin hoitajat lapsia kuvailevat. Vuorohoito opettaa sopeutumaan vaihtuvaan päivärytmiin ja uusiin kavereihin.

Kello tulee yhdeksän. Aada kirjoittaa piirustukseen nimeään.

– Ensin tulee aa ja aa. Sitten tulee iso maha, ja sitten aa. Helppo nakki!

Anitta neuvoo Aadaa laittamaan piirustuksen ikkunalaudalle. Sieltä se löytyy, kun siskokset tulevat hoitoon seuraavan kerran.

– Äiti tulee! Saana huutaa ja ryntää halaamaan ovelle.

Aada ratsastaa vielä lenkin keppihevosella ja vie sen sitten parkkiin. Odottamaan ylihuomista.

Tänään on koko päivä aikaa äidin kanssa.

Lähde: Riitta-Leena Metsäpelto, Anna Rönkä ja Marja-Leena Laakso: Koululaisten hoitojärjestelyt ja hyvinvointi 24/7-taloudessa

Meidän Perhe 8/2015

Kuva: ProVisual

Leikittiinkö sinun lapsuudessasi paperinukeilla vai elitkö muovilelujen huuman aikaa? 

 

Lelut on kuvattu Lelumuseo Hevosenkengässä Espoossa. Asiantuntijana jutussa on Lelumuseon johtaja Johanna Rassi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Keikan jälkeen moni yleisöstä halusi yhteiskuvaan Elias Kaskisen kanssa.  Kuvat: Soile Saarelainen

Tähdet, tähdet -voittaja Elias Kaskinen hurmasi yleisön Joulu jokaiselle -tapahtumassa Sanomatalon Mediatorilla.

Tällaistakin voi lapsi pohtia: Miksi se Jeesus ei mene nukkumaan?  Kun Nyt sytytämme kynttilän -laulussa lauletaan, että ”me odotamme Jeesusta, se ei mee se nukkumaan”? 

Laulaja Mikko Harju nauratti Joulu jokaiselle -tapahtuman yleisöä kertomalla lapsuusmuiston väärinkuullusta joululaulusta – oikeastihan sanat menevät, että ”seimessä nukkuvaa” – ja laulatti sitten Mediatorille kokoontunutta väkeä yhteen ääneen.

Vauva ja Meidän Perhe olivat mukana hyvän mielen joulutapahtumassa yhdessä Kodin Kuvalehden ja Radio Aallon kanssa. Tapahtumassa esiintyivät Mikko Harjun lisäksi tuore Tähdet, tähdet -voittaja Elias KaskinenIlta ja Sibelius-lukion tyttökuoro.

Esitysten välissä yleisöllä oli mahdollisuus tutustua HelsinkiMission ja Hope ry:n toimintaan. HelsinkiMission päämääränä on vähentää kaikenikäisten yksinäisyyttä, Hope auttaa vähävaraisia ja kriisin kokeneita lapsiperheitä.

Ilta lauloi Sylvian joululaulun niin upeasti, että Joulupukistakin tuli fani. Joulupukki otti esitysten välissä vastaan lasten lahjatoiveita.
Ilta lauloi Sylvian joululaulun niin upeasti, että Joulupukistakin tuli fani. Joulupukki otti esitysten välissä vastaan lasten lahjatoiveita.

 

Ihana Mikko Harju sai yleisön laulamaan Tulkoon joulu -kappaleen yhdessä.
Ihana Mikko Harju sai yleisön laulamaan Tulkoon joulu -kappaleen yhdessä.

 

Vauvan ja Meidän Perheen toimitus piti Mediatorilla askartelupistettä lapsille. Värityspöytien ääressä kävi mukava vilske.
Vauvan ja Meidän Perheen toimitus piti Mediatorilla askartelupistettä lapsille. Värityspöytien ääressä kävi mukava vilske.

Hopen pisteelle tuotiin mukavasti lahjoja lahjoitettavaksi. ”Nyt on tullut nuorillekin lahjoja, kuten kuulokkeita ja leffalippuja. Joululahjat ovat teineille yhtä tärkeitä kuin pikkulapsillekin”, Hopen Heli Nyholm sanoi. Yleisön lisäksi joululahjoja lahjoittivat myös Fazer ja Oppi&Ilo. Meidän Perheen ja Vauvan toimitus lahjoitti kirjoja, pelejä ja leluja.
Hopen pisteelle tuotiin mukavasti lahjoja lahjoitettavaksi. ”Nyt on tullut nuorillekin lahjoja, kuten kuulokkeita ja leffalippuja. Joululahjat ovat teineille yhtä tärkeitä kuin pikkulapsillekin”, Hopen Heli Nyholm sanoi. Yleisön lisäksi joululahjoja lahjoittivat myös Fazer ja Oppi&Ilo. Meidän Perheen ja Vauvan toimitus lahjoitti kirjoja, pelejä ja leluja.

 

HelsinkiMission vapaaehtoiset auttavat vähentämään yksinäisyyttä.
HelsinkiMission vapaaehtoiset auttavat vähentämään yksinäisyyttä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.