Pikkulasten isät tekevät paljon töitä ja tuntevat yhä vastaavansa perheen taloudesta.

Isät tekevät paljon töitä ja tuntevat, että heidän on kannettava vastuuta perheen taloudesta. Tavallinen huoli on, miten jaksaa tehdä töitä ja olla samalla hyvä isä lapsille.

Näin kertoo uusi kirja Isän kokemus (Gaudeamus 2014). Kirja kertoo faktoja isistä ja työelämästä.

Isät tekevät paljon töitä

Alle 18-vuotiaiden lasten isistä 92 prosenttia käy töissä. Isistä, joilla on alle 3-vuotias lapsi, luku on 90 prosenttia.

Isät tekevät enemmän töitä kuin lapsettomat miehet. Lapsettomien miesten työllisyysaste on matalampi, 74 prosenttia.

Tiedot ovat vuodelta 2011.

Isät tekevät kokopäivää

Lapsiperheiden isistä osa-aikatyötä tekee vain kolme sadasta. Syy ei yleensä ole työajan lyhentäminen lastenhoitoa varten vaan se, ettei enempää työtä ole.

Isät ovat vakityössä

Isäksi tulemisen iässä, 25–34-vuotiaana, miehillä on yleensä vakituinen työ. Määräaikaisessa työssä on tämän ikäisistä miehistä 12 prosenttia.

Verrattuna naisiin se on vähän: samanikäisistä naisista määräaikaisessa työssä on useampi kuin joka neljäs.

Isät venyvät ylitöihin

Lapsiperheiden isistä kolmannes tekee ylitöitä viikoittain. He haluavat korvauksen rahana, eivät vapaana. Yleisimmin ylitöitä tekevät alakouluikäisten lasten isät.

Isät pitävät vauvalomaa

Isyyslomaa pitää joka vuosi noin 49 000 isää.

Perhevapaista miehet pitävät lähinnä isille nimetyt vapaat. Isäkuukauden pitäminen on nostanut isien osuuden kaikista pidetyistä vanhempainvapaapäivistä kahdeksaan prosenttiin.

Noin puolet isäkuukautta pitävistä isistä on kotona samaan aikaan lasten äidin kanssa, ja äiti pitää omasta työstään vuosilomaa.

Isät hoitavat sairastajia

Toimihenkilötyötä tekevät isät jäävät isistä useimmin kotiin hoitamaan sairasta lasta – perinteisillä miesvaltaisilla aloilla isät pitävät vähemmän tilapäisiä hoitovapaita.

Joka kolmas isä ei saa sairaan lapsen hoidon ajalta palkkaa.

Joka kymmenes isä kertoo, että saa töissä esimieheltään kielteistä palautetta, jos jää kotiin hoitamaan sairasta lasta.

Isät tuntevat ajanpuutetta

Alle kouluikäisten lasten isistä 29 prosenttia tuntee jatkuvasti tai usein, että työn takia jää liian vähän aikaa olla lasten kanssa. Joka kolmas tuntee, että aikaa olla puolison kanssa on liian vähän.

Ajanpuutetta tuntevat eniten isät, jotka tekevät myös palkattomia ylitöitä.

Isät potevat riitoja kotitöistä

Alle kouluikäisten lasten isistä 46 prosenttia tuntee, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuden takia tulee riitaa kotitöistä.

Kotitöiden jakaminen on yleisin riidanaihe perheissä, ja riitoja tulee etenkin, kun lapset ovat pieniä.

Kotiasioiden laiminlyömisestä tulee huono omatunto etenkin niillä isillä, jotka tekevät ylitöitä.

Isät ovat ottaneet vastuun

Isät pitävät enemmän perhevapaita kuin omat isänsä aikoinaan. Ja he hoitavat enemmän lapsiaan ja kotia.

Lue lisää:

Sairaan lapsen hoito kasautuu yhä äideille

Äidit, nuo työmyyrät

Omat tilit vai yksi yhteinen

Kaksi tavallista rahariitaa

Anna Ruohonen pyörittää nelihenkisen perheen raha-asioita ja on työskennellyt myös taloustoimittajana. Hänen paras sijoituksensa ovat olleet lasten me&i-velourhaalarit, jotka tuottivat vuoden käytön jälkeen voittoa 30 prosenttia.

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti