Mitä lapset haluaisivat sanoa eroaville vanhemmilleen? Tässä tärkeimmät ohjeet.

Ero on kova paikka koko perheelle. Joskus lasten tunteet ja mielipiteet jäävät vanhempien oman tunnemyrskyn alle.

Keräsimme yhteen ohjeet, jotka lapset haluaisivat eroavien vanhempiensa kuulevan. Ohjeet on koottu Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisemasta nuorten ero-oppaasta vanhemmille.

1. Puhu rehellisesti

”On helpompi hyväksyä valinnat kun tietää päätösten taustat.”

Kun vanhemmat kertovat erosta, hämmennys, syyllisyys ja viha voivat painaa lapsen mieltä. Ennen kaikkea nuoret toivovat, että vanhemmat puhuisivat eron syistä suoraan. Rehellisyys auttaa lapsia hyväksymään vanhempiensa valinnan. Jos eron syistä ei puhuta, lapsi voi alkaa syyttää itseään.

Lapset eivät kuitenkaan toivo, että vanhemmat avaisivat heille omaa parisuhde-elämäänsä. Kaikkea lasten ei tarvitse tietää, mutta turvan ja tuen viestiminen lapsille on se, mikä luo uskoa selviytymiseen ja tulevaan.

2. Älä tee lapsesta välikättä

”Nuori ei voi olla sovittelijana. Älä hauku toista!”

Eron hetkellä vanhempien voi olla vaikeaa kommunikoida keskenään. Siitä huolimatta nuoret toivovat, että vanhemmat kykenisivät sopimaan asioista ilman, että nuori joutuu toimimaan välikätenä.

Lapsi yleensä tuntee lojaalisuutta molempia vanhempiaan kohtaan. Lapset eivät halua nähdä vanhempien riitoja. Älkää haukkuko toisianne lasten kuullen.

Se mielentila, missä vanhemmat erokriisin keskellä elävät, voi vaikuttaa lapseen syvästi tulevaisuudessakin.

3. Hae itsellesi apua

”Hae itsellesi tukea. Älä katkeroidu!”

Ero on valtava muutos aikuisen elämässä: parisuhde päättyy ja perhe hajoaa. Joskus lasten tunteet jäävät jalkoihin aikuisen oman tunnemyrskyn keskellä. Varsinkin vanhimmat lapset joutuvat usein aikuistumaan nopeasti ja huolehtimaan muusta perheestä. Tällöin lapsi joutuu siirtämään omaa eron käsittelyään tulevaisuuteen.

Nuoret toivovat, että vanhemmat hakisivat itselleen apua ammattilaiselta tai vähintään ystäviltä. Nuoren taakkaa helpottaa ajatus siitä, että vanhemmallakin on joku, jolle erosta voi puhua.

4. Huomioi lapselle tärkeät asiat

”Tulee huono omatunto, jos en nää molempia yhtä usein, mut täällä on kaikki kaverit, tapahtumat ja harrastukset.”

Erosta kuullessaan nuori voi huolestua. Mitä seuraavaksi tehdään? Eniten nuoret haluavatkin tietää, mitä tapahtuu ja missä aikataulussa.

Vanhempien kannattaa kertoa nuorelle konkreettisia asioita: kuka muuttaa pois kotoa, milloin? Lapset haluavat tietää, säilyvätkö vanhat koulut, päiväkodit ja kaverit.

Vanhempien tulee eron keskellä ottaa huomioon lasten ikätaso. Esimerkiksi yläkoululainen voi olla huolissaan, jos parhaat kaverit jäävät muuton takia kauas. Nuoret toivovat, että heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Asioista pitää puhua ja sopia.

5. Anna tilaa lapsen tunteille

”Et vois puhua miltä itsestä tuntuu ilman et joutuu miettii loukkaantuuko joku.”

Nuoret toivovat, että he voisivat halutessaan jutella erosta puolueettomalle ja luotettavalle taholle. He toivovat, että heiltä kysytään, millaista apua he haluavat. Terapiaan ei saa pakottaa.

Kun vanhemmat eroavat, lapsille tuttu perhearki muuttuu. Perheeseen liittyvät muistot voivat olla lapsille erittäin tärkeitä. Vanhan kodin tuoksujen, mökkireissujen ja pitsaperjantain menettäminen surettaa lasta. Tällaisten hetkien äärelle pysähtyminen ja niistä puhuminen on tärkeää.

6. Huolehdi lapselle tärkeistä ihmissuhteista

”Kun kaverit ja läheiset on läsnä, on hyvä olla.”

Ero liittyy vahvasti ihmissuhteiden katkeamiseen. Lapsi haluaa yleensä säilyttää yhteyden molempiin vanhempiin. Lapset toivovat, että vanhemmat haluavat viettää aikaa heidän kanssaan erosta huolimatta.

Asia, mitä aikuinen ei tule ajatelleeksi, saattaa pyöriä eron aika vahvasti lapsen mielessä. Jos ero on ollut riitaisa, myös sukulaiset saattavat kääntyä toisiaan vastaan. Lasta voi huolettaa, katkeavatko välit toisen vanhemman sukuun.

On aikuisten tehtävä huolehtia siitä, että lapselle merkittävät ihmissuhteet säilyvät.

7. Käyttäydy hyvin, kun tapaatte

”Et vanhemmat tekis alun perin niin että on normaalia nähdä joskus toista.”

Nuorten mielestä vanhempien yhteydenpidon pitäisi olla luonnollista, kun on kyse lapsen asioista. Lapset haluavat huomata, että vanhemmat ovat erosta huolimatta edelleen vanhempia ja välittävät lasten kuulumisista.

Juhlatilanteet stressaavat eroperheitä. Nuori saattaa jännittää vanhempien kohtaamisen hetkeä ja stressata tulevaa tilannetta etukäteen. Juhlista selviytyminen on vanhemmilta tahdon kysymys: nyt ollaan juhlimassa lasta, ei selvittämässä vanhempien välejä. Lapsen ei pitäisi joutua jännittämään omissa juhlissaan.

8. Älä esittele uutta kumppaniasi heti

”Vanhempien pitää ottaa asiat hitaasti. Mun mielestä ei tartte heti hyväksyä vanhemman uutta toveria!”

Jos ero johtuu kolmannesta osapuolesta, on tärkeää, että siitä kerrotaan. Yksityiskohtia lapset eivät kuitenkaan halua kuulla.

Äidin tai isän uuden kumppanin kohtaaminen ei saisi nuorten mielestä tapahtua liian nopeasti. Lapset eivät ole valmiita siirtymään perheestä toiseen ilman, että ero on käsitelty.

Nuoret toivovat, että vanhemmat aloittavat uuden elämänsä rauhallisesti ja antavat lapsille aikaa sopeutua siihen.

Juttu perustuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston Lapsi ja ero -hankkeeseen. Sitaatit ovat peräisin MLL:n laatimasta Nuorten opas vanhemmille -teoksesta. Juttuun on haastateltu hankkeen vastaavaa projektityöntekijää Marja Ollia.

Lue lisää

Onnistunut ero? Näin teette sen.

Näin autat lasta avioerossa

Tältä avioero tuntuu lapsesta

Telttailu metsässä on lapselle mahtava seikkailu. Näillä ohjeilla koko perheen retki onnistuu.

Kirpeä syyssää ei haittaa, kun varusteet on valittu oikein. Valitse patikkareitti nuorimman kulkijan jaksamisen mukaan, jotta kaikille jäisi reissusta mukavat muistot. Jälkikasvua on turha yrittää houkutella metsään toistamiseen, jos heidän mielestään retki oli rämpimistä ikävässä maastossa itku silmässä.

1. Pakkaa oikein

Useimmiten aloittelijat pakkaavat liikaa tavaraa. Maisemat eivät jaksa kiinnostaa, jos kaikki energia hupenee ylipakattua reppua raahatessa. Ota mukaan vain ne asiat, joita oikeasti uskot tarvitsevasi. Pakkaa mukaan vaihtovaatteet kastumisen varalta ja muista, että pimeän tullen on aina kylmä.

2. Kerrospukeudu

Satsaamalla siihen, mitä puet päälle, voit pienentää vaihtovaatteiden kuormaa. Ihoa vasten tuleva vaatekerros on tärkeä, sillä se siirtää kosteutta ja pitää sinut lämpimänä. Kuorikerroksen taas olisi hyvä pitää kosteus ulkopuolella. Valitse ihoa vasten esimerkiksi merinovillaa. Kantorepussa tai -rinkassa matkustava vauva pärjää syyskelissä toppahaalarissa, joka toimii hyvin myös makuupussina päiväuniaikaan.

3. Uudelleen suljettavat muovipussit = paras ystäväsi

Pakkaa kaikki tavarat suljettaviin Minigrip-pusseihin. Jos sataa, reppu putoaa lampeen tai maitotetra menee rikki patikoinnin aikana, koko repun sisältö tulitikkuja myöten ei tuhoudu käyttökelvottomaksi. Lisäksi vaatteet on helppo pakata pusseissa ilmatiiviisti pieneen tilaan.

4. Varaudu kunnon eväillä

Ulkona ruoka maistuu. Pakkaa matkaevääksi keksejä ja pähkinöitä. Kauppojen valmiit smoothie- ja puuropussit ovat käteviä välipaloja. Grillimakkarapaketti pysyy viileänä, kun pakkaat sen jäähdytetyn vesipullon kanssa samaan pussiin. Vesi tietysti juodaan taukopaikalla.

Retkieväitä kannattaa maistattaa ensin kotioloissa. Etenkin retkeilykaupoissa myytävät veteen sekoitettavat pussiruuat saattavat olla lapsesta aluksi epäilyttäviä – ja kotimatka tyhjällä mahalla yhtä tuskaa.

5. Yksi kuppi per nenä riittää

Unohda kertakäyttöastiat ja muu hienostelu! Retkellä kaikki ruokailu tapahtuu kuupasta, josta juodaan kahvit ja maidot sekä syödään retkikeittimellä tai nuotiolla valmistetut mössöt ja makkarat. Muista, että kaikki, mitä viette luontoon, tulee myös mukananne takaisin. Yhden puukon ja parin mukin huuhtominen on huomattavasti helpompaa kuin roskasäkin roudaaminen.

6. Muista otsalamppu

Syksyllä hämärä hiipii leiripaikalle jo alkuillasta, ja kesäyössäkin on kurja suoriutua unisen lapsen puskapissattamisesta pelkän kuun valossa. Majoita retken pituus aina niin, että leiri on pystytetty ennen pimeää. Varaa myös lapsille omat valot – heistä on hauska tutkia kantoja ja koloja omilla lampuilla.

7. Panosta makuualustoihin

Teltan ja makuupussien lisäksi yöpymismukavuuteen vaikuttavat kunnolliset makuualustat. Lasten (ja itsesi) takia sijoita ilmatäytteiseen alustaan, joka on paksumpi ja mukavampi kuin perinteiset solumuovilärpäkkeet. Teltassa nukkuminen on lapsista muutenkin vähän epämukavaa, eikä kannata ottaa sitä riskiä, että kivi patjan alla pilaa koko porukan unet.

8. Huolehdi hygieniasta

Mukana kannettavaa vettä ei tuhlata käsien pesuun. Pakkaa mukaan käsidesi sekä kunnon tukko kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa sekä kädet, naamat että peput tarvittaessa.

9. Jätä lelut kotiin

Jätä rinkasta pois lelut sekä varsinkin pelikoneet. Lapset ymmärtävät kohtalaisen mukavasti, että keskellä metsää ei ole wifiä – etenkin jos maltat jättää myös oman kännykkäsi reppuun. Kaikenikäiset lapset löytävät tekemistä luonnosta, kunhan he saavat ensin hetken marista, ettei täällä ole mitään tekemistä.

10. Varaa aikaa

Aikuisten retkeä varten on kohtalaisen helppoa laskea, kuinka pitkä matka päivän aikana taittuu tai kauanko leiriytymiseen menee aikaa. Pienten lasten kanssa aika kannattaa tuplata. Metsäpolun varrelta löytyy kiinnostavaa tutkittavaa tai pissalle pitää päästä hieman useammin, mikä metsässä on sekin oma operaationsa. Kiire ei kuulu rentouttavalle retkelle, joten valitse mieluummin lyhyempi reitti ja väljempi aikataulu.

+ Harjoittele telttailua

Jos aiotte yöpyä teltassa, sitä kannattaa harjoitella lasten kanssa etukäteen vaikkapa omalla pihalla tai olohuoneessa. Teltassa nukkuminen on vähän jännää, joten konseptiin kannattaa tutustua lähellä omaa sänkyä. Yöllä kaikki äänet kuulostavat telttakankaan läpi aivan erilaisilta kuin päivällä, eikä metsässä ole koskaan täysin hiljaista. Herkimmille lapsille saattaa olla hyvä idea ottaa mukaan kuulosuojaimet yöunien turvaamiseksi.

Aikuisten kannattaa treenata teltan pystytystä niin, että se tulee selkärangasta. Siinä vaiheessa, kun sadekuuro on kastellut koko porukan ja ilta alkaa hämärtyä, et halua enää tuhlata sekuntiakaan tappelemalla tukivaarnojen ja telttaköysien kanssa.

Puolet suomalaisista ei pese käsiään tarpeeksi hyvin flunssakautena. Kannattaisi, sillä käsienpesu on tehokkain keino ehkäistä tartuntoja.

Vain joka viides suomalainen pesee kätensä niistämisen jälkeen. Loput 80 prosenttia siis levittävät käsissään flunssapöpöjä eteenpäin.

Luvut käyvät ilmi lääkäriasema Mehiläisen ja IROResearchin kyselytutkimuksesta. Sen mukaan yli puolet suomalaisista ei kiinnitä flunssakaudella riittävästi huomiota käsihygieniaan. Kannattaisi, sillä flunssien leviäminen aiheuttaa paljon riesaa. Pikkulapset saattavat sairastaa jopa kymmenen flunssaa vuodessa.

Kädet pitäisi pestä huolellisesti aina niistämisen ja vessassa käymisen jälkeen sekä ennen ruokailua.

Muistisääntö: Tuiki tuiki tähtönen

Mikä tahansa nopea huljautus ei riitä. Kunnolliseen käsienpesuun kuluu noin 20 sekuntia aikaa. Laula samalla kierros Aakkoslaulua, niin tiedät pesseesi tarpeeksi pitkään. Joululaulukaudella voit laulaa samalla sävelellä Tuiki tuiki tähtösen.

Tässä vielä tarkemmat ohjeet:

  1. Huuhtele kädet.
  2. Saippui kunnolla nestesaippualla.
  3. Hiero saippuaa sormien väleihin ja sormenpäihin, jotta myös kynsien aluset puhdistuvat. Muista myös kädenselät ja ranteet.
  4. Huuhtele huolellisesti. Jos olet tehnyt kaiken kunnolla, olet Aakkoslaulussa jo loppuvärssyissä.
  5. Kuivaa kädet puhtaaseen pyyhkeeseen.