Mitä lapset haluaisivat sanoa eroaville vanhemmilleen? Tässä tärkeimmät ohjeet.

Ero on kova paikka koko perheelle. Joskus lasten tunteet ja mielipiteet jäävät vanhempien oman tunnemyrskyn alle.

Keräsimme yhteen ohjeet, jotka lapset haluaisivat eroavien vanhempiensa kuulevan. Ohjeet on koottu Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisemasta nuorten ero-oppaasta vanhemmille.

1. Puhu rehellisesti

”On helpompi hyväksyä valinnat kun tietää päätösten taustat.”

Kun vanhemmat kertovat erosta, hämmennys, syyllisyys ja viha voivat painaa lapsen mieltä. Ennen kaikkea nuoret toivovat, että vanhemmat puhuisivat eron syistä suoraan. Rehellisyys auttaa lapsia hyväksymään vanhempiensa valinnan. Jos eron syistä ei puhuta, lapsi voi alkaa syyttää itseään.

Lapset eivät kuitenkaan toivo, että vanhemmat avaisivat heille omaa parisuhde-elämäänsä. Kaikkea lasten ei tarvitse tietää, mutta turvan ja tuen viestiminen lapsille on se, mikä luo uskoa selviytymiseen ja tulevaan.

2. Älä tee lapsesta välikättä

”Nuori ei voi olla sovittelijana. Älä hauku toista!”

Eron hetkellä vanhempien voi olla vaikeaa kommunikoida keskenään. Siitä huolimatta nuoret toivovat, että vanhemmat kykenisivät sopimaan asioista ilman, että nuori joutuu toimimaan välikätenä.

Lapsi yleensä tuntee lojaalisuutta molempia vanhempiaan kohtaan. Lapset eivät halua nähdä vanhempien riitoja. Älkää haukkuko toisianne lasten kuullen.

Se mielentila, missä vanhemmat erokriisin keskellä elävät, voi vaikuttaa lapseen syvästi tulevaisuudessakin.

3. Hae itsellesi apua

”Hae itsellesi tukea. Älä katkeroidu!”

Ero on valtava muutos aikuisen elämässä: parisuhde päättyy ja perhe hajoaa. Joskus lasten tunteet jäävät jalkoihin aikuisen oman tunnemyrskyn keskellä. Varsinkin vanhimmat lapset joutuvat usein aikuistumaan nopeasti ja huolehtimaan muusta perheestä. Tällöin lapsi joutuu siirtämään omaa eron käsittelyään tulevaisuuteen.

Nuoret toivovat, että vanhemmat hakisivat itselleen apua ammattilaiselta tai vähintään ystäviltä. Nuoren taakkaa helpottaa ajatus siitä, että vanhemmallakin on joku, jolle erosta voi puhua.

4. Huomioi lapselle tärkeät asiat

”Tulee huono omatunto, jos en nää molempia yhtä usein, mut täällä on kaikki kaverit, tapahtumat ja harrastukset.”

Erosta kuullessaan nuori voi huolestua. Mitä seuraavaksi tehdään? Eniten nuoret haluavatkin tietää, mitä tapahtuu ja missä aikataulussa.

Vanhempien kannattaa kertoa nuorelle konkreettisia asioita: kuka muuttaa pois kotoa, milloin? Lapset haluavat tietää, säilyvätkö vanhat koulut, päiväkodit ja kaverit.

Vanhempien tulee eron keskellä ottaa huomioon lasten ikätaso. Esimerkiksi yläkoululainen voi olla huolissaan, jos parhaat kaverit jäävät muuton takia kauas. Nuoret toivovat, että heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Asioista pitää puhua ja sopia.

5. Anna tilaa lapsen tunteille

”Et vois puhua miltä itsestä tuntuu ilman et joutuu miettii loukkaantuuko joku.”

Nuoret toivovat, että he voisivat halutessaan jutella erosta puolueettomalle ja luotettavalle taholle. He toivovat, että heiltä kysytään, millaista apua he haluavat. Terapiaan ei saa pakottaa.

Kun vanhemmat eroavat, lapsille tuttu perhearki muuttuu. Perheeseen liittyvät muistot voivat olla lapsille erittäin tärkeitä. Vanhan kodin tuoksujen, mökkireissujen ja pitsaperjantain menettäminen surettaa lasta. Tällaisten hetkien äärelle pysähtyminen ja niistä puhuminen on tärkeää.

6. Huolehdi lapselle tärkeistä ihmissuhteista

”Kun kaverit ja läheiset on läsnä, on hyvä olla.”

Ero liittyy vahvasti ihmissuhteiden katkeamiseen. Lapsi haluaa yleensä säilyttää yhteyden molempiin vanhempiin. Lapset toivovat, että vanhemmat haluavat viettää aikaa heidän kanssaan erosta huolimatta.

Asia, mitä aikuinen ei tule ajatelleeksi, saattaa pyöriä eron aika vahvasti lapsen mielessä. Jos ero on ollut riitaisa, myös sukulaiset saattavat kääntyä toisiaan vastaan. Lasta voi huolettaa, katkeavatko välit toisen vanhemman sukuun.

On aikuisten tehtävä huolehtia siitä, että lapselle merkittävät ihmissuhteet säilyvät.

7. Käyttäydy hyvin, kun tapaatte

”Et vanhemmat tekis alun perin niin että on normaalia nähdä joskus toista.”

Nuorten mielestä vanhempien yhteydenpidon pitäisi olla luonnollista, kun on kyse lapsen asioista. Lapset haluavat huomata, että vanhemmat ovat erosta huolimatta edelleen vanhempia ja välittävät lasten kuulumisista.

Juhlatilanteet stressaavat eroperheitä. Nuori saattaa jännittää vanhempien kohtaamisen hetkeä ja stressata tulevaa tilannetta etukäteen. Juhlista selviytyminen on vanhemmilta tahdon kysymys: nyt ollaan juhlimassa lasta, ei selvittämässä vanhempien välejä. Lapsen ei pitäisi joutua jännittämään omissa juhlissaan.

8. Älä esittele uutta kumppaniasi heti

”Vanhempien pitää ottaa asiat hitaasti. Mun mielestä ei tartte heti hyväksyä vanhemman uutta toveria!”

Jos ero johtuu kolmannesta osapuolesta, on tärkeää, että siitä kerrotaan. Yksityiskohtia lapset eivät kuitenkaan halua kuulla.

Äidin tai isän uuden kumppanin kohtaaminen ei saisi nuorten mielestä tapahtua liian nopeasti. Lapset eivät ole valmiita siirtymään perheestä toiseen ilman, että ero on käsitelty.

Nuoret toivovat, että vanhemmat aloittavat uuden elämänsä rauhallisesti ja antavat lapsille aikaa sopeutua siihen.

Juttu perustuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston Lapsi ja ero -hankkeeseen. Sitaatit ovat peräisin MLL:n laatimasta Nuorten opas vanhemmille -teoksesta. Juttuun on haastateltu hankkeen vastaavaa projektityöntekijää Marja Ollia.

Lue lisää

Onnistunut ero? Näin teette sen.

Näin autat lasta avioerossa

Tältä avioero tuntuu lapsesta

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.