Kuinka monta näistä köyhyysriskeistä sinä tunnistat?

Useampi kuin joka kymmenes lapsi asuu Suomessa perheessä, joka luokitellaan pienituloiseksi. Johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta erittelee kahdeksan tekijää, jotka lisäävät lapsiperheiden köyhyysriskiä ja huonontavat pienituloisten lasten hyvinvointia.

1. Silppu- ja osa-aikatyö

Työmarkkinoiden muutos ja työsuhteiden epävakaistuminen aiheuttavat sen, että työssäkäynti ei enää suojaa köyhyydeltä yhtä tehokkaasti kuin ennen. Työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt erityisesti perheissä, joissa on lapsia.

Joka toisessa köyhässä lapsiperheessä ainakin toinen aikuisista käy töissä. Esimerkiksi nollasopimuksella palvelualalla työskentelevän vanhemman palkkatulo ei usein riitä kattamaan perheen pakollisia menoja.

2. Työttömyys

Lapsiperheiden vanhemmilla on perinteisesti ollut matalampi työttömyysaste kuin muilla aikuisilla. Yt:t ja massairtisanomiset ovat kuitenkin lisänneet työttömyyttä myös tässä ryhmässä.

Viime vuosien irtisanomisissa erityistä on, että ne ovat koskeneet myös korkeasti koulutettuja asiantuntijatöitä.

3. Suuri perhe tai yksinhuoltajuus

Kärjistetysti: mitä enemmän lapsia ja mitä nuorempia lapset ovat, sitä suurempi on perheen köyhyysriski. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajat. Heillä perheellisyys on riski myös työllistymiselle. Työntekijältä vaaditaan yhä enemmän työaikoihin liittyviä joustoja, joihin yksinhuoltajan arki ei taivu.

Yksinhuoltajanaisista yksi neljästä sai toimeentulotukea vuonna 2013. Kahden aikuisen lapsiperheistä toimeentulotukea sai harvempi kuin yksi kahdestakymmenestä.

4. Lapsilisän ja muiden etuuksien arvon lasku

Pienituloisille perheille lapsiperhe-etuudet ovat tärkeitä. Lapsilisän leikkaus ja lapsilisän indeksijäädytys osuvat kipeimmin kaikkein köyhimpiin. Pikkulapsivaiheessa myös vanhempainpäivärahalla ja kotihoidontuella on suuri merkitys tulonlähteenä.

Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo eli se, mitä rahalla todellisuudessa saa, on laskenut merkittävästi. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on nyt 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994.

5. Koululaisten vapaa-ajan vieton kallistuminen

Koululaisilla harrastukset toimivat sosiaalisena pääomana ja vähentävät jakautumista köyhiin ja varakkaisiin. Harrastusten ja kerhotoiminnan kallistuminen on kuitenkin kaventanut pienituloisten lasten osallistumismahdollisuuksia.

Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaan suunnitellut korotukset aiheuttavat käytännössä sen, että pienituloisten lapset eivät ehkä pysty osallistumaan toimintaan. Samaan aikaan suunnitellaan kuntien velvotteiden karsimista esimerkiksi kirjasto- ja liikuntapalveluissa.

6. Toisen asteen koulutuksen leikkaukset

Lukio- ja ammattioppilaitoksiin kohdistuvat  leikkaukset uhkaavat lopettaa toisen asteen kouluja pienillä paikkakunnilla. Pois kotoa opiskelemaan muuttaneet nuoret ovat taloudellisesti riippuvaisia perheestään, eikä vähävaraisen perheen nuori ehkä pysty muuttamaan opiskelupaikan perässä.

Nuoret, jotka eivät asu kotona, keskeyttävät toisen asteen opinnot useammin kuin muut.

7. Päivähoito-oikeuden rajaaminen

Päivähoito-oikeuden leikkaus puolipäiväiseksi työttömien lapsilta merkitsee haastetta pienituloisten perheiden jaksamiselle. Osa-aikahoito myös kasvattaa ryhmäkokoa, koska osa-aikaisia lapsia saa olla päiväkodissa aikuista kohden enemmän kuin kokopäivähoidossa olevia lapsia.

Eli pienituloisten lapset ovat vähemmän aikaa hoidossa ja viettävät hoitopäivän isommassa ryhmässä.

8. Kohtuullisten asumismenojen karkaaminen kauemmas työpaikoista

Asumismenojen kasvaminen on haaste perheen ja työn yhteensovittamiselle. Pääkaupunkiseudulla pienituloiset joutuvat etsimään kodin yhä kauempana työpaikasta, jolloin matka-aika kasvaa ja perheen kanssa vietetty aika kutistuu.

Pelastakaa Lapset ry:n kyselyn mukaan köyhien perheiden lapset kokevat muita useammin, että aikuiset eivät pysty antamaan heille riittävästi aikaa ja huomiota.

tepa

8 asiaa, jotka lisäävät lapsiperheen köyhyysriskiä Suomessa

Kaikki asiat ovatkin hieman erilaisia kaksi vanhempisen perheen näkövinkkelistä, yh kaikki työssäoloaika on lapselta pois ja etenkin pätkätyöläiset ovat todella huonossa asemassa kun sairastat omaan piikkiin eli saat vain yhden päivän saikkupalkan, loput kaikki menee omasta pussista ja elämä sattaa olla todella raskasta ja epäsäännöllistä eikä mitään voi ennakoida jos vasta aamulla tiedöt mihin pääset töihin!! Jos mies käy kohtuu hyväpalkkaisessa työssä, mikäs siinä vaimon on olla kotona ja...
Lue kommentti
Vierailija

8 asiaa, jotka lisäävät lapsiperheen köyhyysriskiä Suomessa

Meillä tuttavapiirissä tuo silppu- ja osa-aikatyö on koettu lapsiperheiden hyvinvointia ja toimeentuloa parantavaksi. Isät ovat käyneet täysipäiväisesti töissä ja äidit osa-aikaisesti. Näin aikaa on ollut lapsille ja puolisolle ja tulot olleet ihan kohtuulliset yhdessä ennen lapsia säästettyjen sijoitusten kanssa ja kohtuullisen asuntovelan kanssa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.