Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Minkälaiset aurinkolasit ovat taaperolle parhaat? Lue vinkit.

Lapsen kehittyvät silmät ovat erityisen herkät auringon uv-säteilylle. Pupilli on isompi kuin aikuisella ja mykiö kirkkaampi. Lasten silmät pitäisikin suojata aurinkolaseilla pienestä pitäen.

1. Minkälaiset aurinkolasit lapselle kannattaa hankkia?

Lapsen aurinkolasit kannattaa valita pitkälle samoilla perusteilla kuin aikuisellekin. Linssien tulisi olla riittävän tummat, jotta häikäisy poistuu. Liian tummilla on taas hankalaa nähdä esimerkiksi varjossa olevia kohteita. Sopiva tummuusprosentti on 50–80.

Pienille lapsille tarkoitetut aurinkolasit ovat yleensä kaarevia niin, että ne suojaavat silmiä myös sivulta.

2. Tarvitseeko jo vauvaikäinen aurinkolasit?

Aurinkolasit suojaavat kaikenikäisten silmiä, mutta usein vauvat eivät mielellään suostu pitämään laseja päässään. Pakottaminen ei ole oikein mielekästä.

Välttämätöntä lasien hankkiminen ihan pienimmille ei ole siksi, että vauvat suojataan muutenkin kirkkaalta auringonpaisteelta.

3. Mitä voi tapahtua, jos lapsen silmiä ei suojata?

Lapsen silmän väliaineet ovat erittäin kirkkaat, joten haitallinen säteily pääsee aikuisia helpommin silmän sisäosiin. Silmän vastaanottama säteily altistaa vanhemmalla iällä silmänpohjan rappeumaan ja aikaistaa harmaakaihin syntyä.

Välitöntä terveysriskiä aurinkolasien käyttämättä jättämisestä ei synny, mutta lapsen olo on epämiellyttävä häikäisyn takia.

Pitkäaikainen oleskelu kirkkaassa auringonpaisteessa voi aiheuttaa lumisokeutena tunnetun sarveiskalvon tulehduksen. Kirkkaasti heijasteleva keväthanki lisää silmään tulevan uv-säteilyn määrää, mutta normaalioloissa tulehdukset ovat harvinaisia.

4. Miten aurinkolasit saa pysymään lapsen päässä? Jotain jippoja?

Aurinkolasikehysten muotoilun tulee sopia lapsen pään anatomiaan erityisesti nenäosaltaan. Parasta olisi valita kehykset asiantuntijan kanssa, sillä lasten päät voivat olla muodoltaan ja kooltaan hyvinkin erilaisia. Optikolla lasit myös asennetaan käyttäjälle parhaiten sopiviksi.

Aurinkolasit kannattaa laittaa lapselle vasta, kun ollaan jo ulkona auringossa. Silloin lapsi oppii nopeasti, että aurinkolasit päässä on mukavampi olla, eikä ota niitä pois.

Lapset kyllä antavat pienen totuttelun jälkeen lasien olla, jos ne tuntuvat mukavilta ja häikäisy vähenee.

Kuminauhallinen kiinnitys on hyvä apukeino monen ikäisille lapsille.

5. Pitäisikö aurinkolaseja käyttää uimarannalla? Tai valita lapselle uimalasit, joissa on uv-suojaus?

Uimarannalla laseja kannattaa käyttää tilanteen niin salliessa. Usein varsinaisen uimisen ajaksi lasit voi ottaa pois, mutta vedessä leikittäessä lasit voi hyvin pitää päässä.

Kesällä aurinko paistaa korkeammalta ja säteily tulee suorempaa ylhäältä, joten se ei kohdistu niin helposti silmiin vaan silmäkuopan rakenteet suojaavat silmiä.

Lähes kaikissa muovista valmistetuissa linsseissä on kohtalaisen hyvä uv- säteilyn suodatus, joten erityisille uv-suojatuille uimalaseille ei ole varsinaista tarvetta.

6. Mitä eroa on optikolta tai marketista ostetuilla laseilla? Onko hinnalla paljon merkitystä?

Kaikissa aurinkolaseissa, niin huoltoasemilla kuin ruokakaupoissa myytävillä, on uv-suojaus, mutta linssien optisessa laadussa voi olla valtavia eroja.

Kun ostaa aurinkolasit optikolta, voi olla varma, ettei linsseissä ole omituisia vääristymiä tai jopa pieniä ylimääräisiä voimakkuuksia. Optikolla myös linssien sävyvalikoima on laajempi, joten omille silmille ja omiin tarpeisiin sopivat aurinkolasit löytyvät helpommin.

Käyttökelpoisia aurinkolaseja löytyy jo parillakymmenellä eurolla, mutta kaikkein halvimmissa on monesti helposti rikkoutuvat kehykset. Lasten käsittelyä hyvin kestävät aurinkolasit saa noin 50 eurolla.

Asiantuntijana johtava optikko, myyntijohtaja Ismo Kivinen, Synsam

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?