Lomalla pitäisi olla ihanaa – ja silti eropapereita jätetään eniten juuri lomien jälkeen elokuussa. Psykologi kertoo, mistä se johtuu ja miten sitä voi välttää.

Sitten lomalla on viimein huoletonta yhdessäoloa. Rentoutuneina koko perhe, tai kahdestaan. Sanalla sanoen: laatuaikaa.

Vaan kun ei aina ole. Elokuussa lomien jälkeen jätetään enemmän eropapereita kuin muulloin. Vika ei kuitenkaan ole yhdessä elokuussa vaan 11 muussa kuukaudessa. Pieleen menevät yleisimmin samat asiat, mutta niitä voi korjata:

1. Kesä ei korjaa tilannetta, jos parin tunneyhteys jää syksystä kevääseen arjen jalkoihin. Päinvastoin, loman aikana tilanne levähtää silmille, kun ei pärjää vain ruuhka-arjen Mitä ostetaan ruuaksi? tai Kuka hakee lapset? -lauseilla.

2. Parisuhteen jatkumisen eteen pitäisi tehdä jotain joka päivä. Kyllä, joka päivä. Hommaa helpottaa se, että tärkein asia pysyy samana päivästä, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen: Opettele kuuntelemaan, mitä toiselle kuuluu. Ole siis kiinnostunut puolisostasi.

3. Äläkä nyt ymmärrä väärin. Toisen kuunteleminen ei tarkoita, että puolison pitäisi avautua syvällisistä elämän ja kuoleman kysymyksistä tämän tästä. Ole kiinnostunut siitäkin, oliko työmatkalla ruuhkaa, miten kokous tai päivä lasten kanssa meni, onko jalka vielä kipeä ja mitä toinen haluaisi tehdä viikonloppuna.

4. Jos sinusta tuntuu, että et saa kunnollista kontaktia puolisoosi, älä mieti vain, mitä hän tekee väärin. Sen sijaan tarkkaile, mitä itse teet – yleiset ja väärät vaihtoehdot ovat hermostuminen ja vetäytyminen. Keskity siis rauhoittamaan itsesi niin, että pulssi ei nouse sille tasolle, jolla ei ole enää rakentavaa keskustelua vaan äänekästä huutamista tai syvää hiljaisuutta.

5. Hetkellinen hermojen meno loman alussa ei ole kauhistus. Ei ole vaaranmerkki vaan luonnollista, että arkiputken jälkeen paineet purkautuvat erimielisyyksinä. Riidelläkin voi niin, että ei aiheuta pysyvää vahinkoa parisuhteelleen tai perheelleen.

+ Muista myös tämä:

Joskus eropapereiden lähettäminen elokuussa on huonoista vaihtoehdoista paras. Lomalla päihdeongelmat ja muut riippuvuudet usein kärjistyvät. Kun promillet nousevat, lisääntyy myös väkivalta. Silloin voi olla vain tervettä ymmärtää lähteä.

Ohjeita parempaan parisuhdelomaan ja -arkeen antoi psykologi, psykoterapeutti Mirka Paavilainen Ovumia Perheklinikalta.

Lue lisää

Psykologin 9 lomaneuvoa: ”Tylsistyminen tekee lapsille hyvää”

10 asiaa, joita onnelliset parit tekevät päivittäin

6 syytä, miksi loma käy äidin hermoille

7 x näin saat puolisosi huomioimaan sinua enemmän

Parisuhteen 3 ongelmaa ja ratkaisua

Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.