Tehokkain tapa ehkäistä lasten flunssatartunnat olisi pienentää päiväkotiryhmiä. Mutta mitä muuta voi tehdä?

Päiväkodissa jyllää flunssa, taas. Miten siltä välttyisi?

Tehokkain tapa ehkäistä tartuntoja olisi pienentää päivähoitoryhmiä. Alle kolmevuotias päiväkotilapsi sairastaa keskimäärin sata päivää vuodessa. Pienten ryhmissä taudit tarttuvat helposti, koska sen ikäiset laittavat leluja ja käsiä paljon suuhun. Tartuntojen määrä on selvässä yhteydessä hoitoryhmän kokoon.

Olisi myös hyvä, jos perheet voisivat pitää lapsen kotona heti sairastumisen alussa, koska silloin tartuttavuus on huipussaan. Jos kaikki tekisivät niin, koko ryhmän sairastelu vähenisi. Harva vain pystyy järjestämään muuta hoitoa heti, kun nenä alkaa vuotaa.

Onko mitään helpommin toteutettavaa konstia?

Yhteiskäytössä olevia leluja kannattaa pestä usein. Influenssa- ja rs-virukset elävät pinnoilla jopa 8 tuntia ja voivat aiheuttaa hyvinkin rankkoja tauteja. Joissakin päiväkodeissa leluja pestään joka päivä. Kannattaa kysyä, miten oman lapsen hoitopaikassa toimitaan.

Pehmolelut voi jakaa pariin ryhmään ja käyttää niitä vuoroviikoin. Pehmeässä materiaalissa taudinaiheuttajat saattavat muhia elävinä useita päiviä, mutta viikon tai parin vaihtopenkkivuorolla ne kuivuvat kuoliaaksi.

Lasten käsienpesu on usein vain nopea hulautus, kun on kiire leikkeihin. Siksi aikuisen pitää jaksaa valvoa ja opastaa, että kädet tulevat huolellisesti saippuoiduksi, pestyksi ja kuivatuksi. Tietenkin myös aikuisten pitää pestä käsiään usein ja tarkasti.

Siivouksessa kannattaa muistaa kaikki kahvat, hanat ja valonkatkaisimet, joihin sormet osuvat usein.

Onko flunssista hyötyä: eikö pöpöjen kohtaaminen lisää vastustuskykyä?

On totta, että jos lapsi on välttynyt taudeilta ihan pienenä, eskarissa tai ekaluokalla voi tulla kausi, jolloin hän sairastaa enemmän. Mutta isompi lapsi pärjää tautien kanssa paremmin kuin pikkuinen, jonka kehon rakenteet ovat pieniä.

Pari–kolmevuotiaille tulee flunssan yhteydessä useammin hengenahdistuksia, korvatulehduksia ja muuta lääkärin hoitoa vaativaa. Siksi ei kannata ajatella, että sairastelu jotenkin hyvällä tavalla karaisisi lasta.

Kun puhutaan ylihygieenisestä elinympäristöstä, sillä tarkoitetaan luonnon ja maaperän mikrobien ja bakteerien puutetta. Flunssa- ja vatsatauti-virukset ovat asia erikseen. Niiltä kannattaa yrittää suojautua.

Miten pitkään vatsataudin jälkeen pitäisi pysyä kotona?

Norovirus tarttuu erittäin helposti. Sairastunut voi tartuttaa muita vielä pari päivää sen jälkeen, kun oireet ovat jo ohi. Oireettomia kotipäiviä olisi siis hyvä olla kaksi.

Taudinaiheuttajat myös elävät yllättävän pitkään pinnoilla, joten tehokas siivous on tarpeen. Jos oksennusta on mennyt matolle tai sohvalle, niistä voi saada tartunnan vielä yli viikon jälkeen.

Asiantuntijana lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Marjo Renko.

Vierailija

5 tehokkainta keinoa ehkäistä lapsen flunssa

Miksi kukaan ei kerro syksyllä, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan? Ai niin, sitä ei saa rahaa eikä vetäviä klikkiotsikoita. Ja käsien pesulla ei ole mitään merkitystä. Bakteerit ja virukset ovat aina seuranamme. Niitä on miljoonittain ihollamme: käsissä ja kynnen alla, varpaanväleissä, kainaloissa. Ilmakehässä yhdessä kuutiometrissä on keskimäärin 5 000–100 000 bakteeria. Moni suomalainen on huonossa kunnossa, johtuen kelvottomasta ruokavaliosta, joka aiheuttaa huonoa vastustuskykyä. Moni...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.