Kyllä vanhemmat voivat sitten olla hassuja noiden sääntöjensä kanssa. Kuva: iStockphoto.
Kyllä vanhemmat voivat sitten olla hassuja noiden sääntöjensä kanssa. Kuva: iStockphoto.

Vanhemmat voivat keksiä lapsilleen monia hyviä sääntöjä – ja joitain täysin käsittämättömiä. Vai mitä mieltä olet näistä?

Vauva.fi:n keskustelijat kertovat, mikä on erikoisin sääntö, jonka he lapsuudestaan muistavat joko omasta tai kaverinsa kotoa.

1. Kotona oleskelu

"Kun tultiin sisälle, kengän nauhat piti avata ja ottaa kengät pois. Tämän jälkeen nauhat piti sitoa uudelleen sievälle rusetille ja laittaa kengät hyllyyn. Nauhoja ei koskaan saanut jättää auki, koska se oli ruman näköistä."

"Meillä lapset eivät saaneet istua nahkasohvalla, ettei monen tonnin sohva vaan mene pilalle. Lapsille oli oma sohva yläkerrassa."

"Meillä kotona ei saanut pitää jalkoja sohvalla. Sohva oli istumista varten ja istuminen on sitä, että jalat ovat suorana ja jalkaterät osoittavat lattiaan. Sohvalla makoilu oli ehdottomasti kielletty."

"Isä säästi sähköä (luonnonvalo riittää!) ja sammutteli jatkuvasti valoja."

"Keittiön lavuaari piti kuivata käytön jälkeen ja ovien päällä ei saanut kuivata esimerkiksi märkää pyyhettä, koska ovet turpoavat."

"Roskapussit sai viedä ulkoroskikseen vain tyhjennystä edeltävänä päivänä."

"Verhot piti viikonloppuisin avata viimeistään kahdeksalta."

"Kotona oli pakollinen siivouspäivä lauantai, jolloin tehtiin koko asuntoon suursiivous. Siinä meni koko päivä ja homma keskeytettiin vain ruokataukojen ajaksi. Teoriassa homma oli vapaaehtoista, sillä oli myös toinen vaihtoehto, jos ei halunnut siivota. Se oli olohuoneen nurkassa seisominen sen ajan, että muut ovat hoitaneet siivouksen."

"Jos hankittiin uusia vaatteita, niitä ei olisi saanut ottaa heti käyttöön, vaan niitä olisi pitänyt säästää."

"Takapihalle ei saanut talvella astua, ettei lumi mene ruman näköiseksi."

2. Ruokailu

"Lapsuudessani oli huvittava aamiaispalasääntö. Jokainen päivä lukuun ottamatta jouluaattoa ja joulupäivää oli samanlainen aamiainen: lautasellinen puuroa, lasillinen appelsiinimehua ja jos halusi, kuppi kahvia tai teetä. Ainoa valinnainen osuus oli siis kahvi tai tee. Muuten aamiainen oli pakko syödä juuri tuollaisena ja tähteeksi ei saanut jättää."

"Juomista (vettä) ei saanut ruokailun yhteydessä kuin pienen lasillisen. Syönnin jälkeen sai juoda lisää, jos halusi. Muutoin maha olisi kuulemma täyttynyt juomalla."

"Hedelmiä sai syödä maksimissaan kaksi päivässä."

"Meetvurstia ei saanut ostaa, koska jääkaappi alkaisi haista."

"Kylässä sai ottaa kaikkia tarjottavia tasan yhden kappaleen riippumatta siitä, mitä tarjottava oli. Siis esimerkiksi synttäreillä sipsikulhosta sai ottaa yhden sipsin, yhden pullan tai yhden popcornin."

3. Hygienia

"Vessaa ei saanut vetää, jos oli tehnyt vain pienen asian."

"Suihkussa sai olla maksimissaan 10 minuuttia. Ja korkeintaan joka toinen päivä."

"Kylpyammetta ei saanut käyttää lainkaan."

"Äidillä oli tapana käydä tuijottamassa ovella, kun olin saunassa. Ei hänellä ollut mitään asiaa, mutta kävi tarkistamassa, kun istuin lauteilla."

"Tamponeja ei saanut käyttää."

4. Nukkuminen

"Kahdeksalta alkoi hiljaisuus: piti olla omassa huoneessa, ei saanut lukea tai pitää valoja, ei saanut nousta enää vessaan. Jos yskäisikin, sai heti huutoa, koska muut eivät saa nukkumarauhaa."

"Huoneiden ovet oli pidettävä auki öisin, että ilma vaihtuu."

"Yöllä ei saa käydä vessassa, koska se häiritsee muiden yöunia."

5. Vapaa-aika ja kaverit

"Vanhempani tekivät yllätystarkistuksia. Esimerkiksi leffasta kotiin tullessani isä odotti eteisessä alkometrin kanssa ja puhallutti. Samalla tarkastettiin välillä myös takin taskut, ettei löytynyt tupakkaa tai sytkiä."

"Harrastukset olivat jaettu tytöille sopiviin ja pojille sopiviin ja ristiin ei voinut valita. Tytöille sallittuja liikuntaharrastuksia olivat tanssi, taito- ja muodostelmaluistelu sekä voimistelu. Pojille kaikki muut liikuntalajit paitsi nuo kyseiset.

Musiikkipuolella tytöille sallittuja soittimia olivat kaikki klassisen musiikin soittimet sekä laulu. Pojille taas oli sallittu kitara (normaali ja sähköversio), rummut ja basso. "

"Kaveri ei saanut käyttää heidän lankapuhelintaan soitellakseen kavereilleen, vaan aina piti kävellä kaverin luo ja kasvokkain pyytää ulos tai muuten toimittaa asia."

"Kavereita sai nähdä ainoastaan keskiviikkoisin ja lauantaisin, koska kuulemma koulussa saatiin olla ihan tarpeeksi jo kavereiden kanssa. Niinä päivinä kun kavereita näki, kotona piti olla kello 19."

"Lapsuudessa oli kaveri, jonka luokse sai tulla leikkimään vain yksi kaveri kerrallaan. Jos siis kolme tyttöä leikki ulkona keskenään, oli yhden jäätävä leikistä pois siinä vaiheessa, kun mentiin heille sisälle."

"Lapsena liki naapurissa olevan kaverin luona ei saanut käydä vessassa, olihan kotimme ihan lähellä ja saatoimme juosta sinne tarpeen tullen."

"Lapsuudenystäväni kodissa lasten vieraat eivät saaneet poistua lasten huoneesta. Tässä ei ole siis mitään outoa sinänsä, mutta edes vessaan ei saanut poistua."

6. Muu elämä

"Auton ilmastointia ei saanut käyttää, edes pahimmilla helteillä."

"Viikkorahoja ei saanut käyttää niin kuin halusi, vaan vain vanhempien mielestä järkevästi, ja viikkorahoilla tehtäviin hankintoihin piti pyytää lupa. Lisäksi hankinnan tuli olla aina halvin mahdollinen tuote."

"Meillä oli sääntönä, että jos käytiin kaupassa, kädet piti pitää taskuissa. Jos ei ollut taskuja, piti vaihtoehtoisesti pitää kädet kiinni kyljissä."

Lue koko Vauva.fi:n keskusteluketju tästä! Keskusteluketjuun on jutun kirjoittamisen hetkellä jätetty yli 800 kommenttia.

Vierailija

33 omituisinta perheiden sääntöä: Ei yöllä vessaan ja kaupassa kädet taskuun

Rankkaa rakkautta? kirjoitti: Tässä pari meikäläisen lapsuuden helmeä: Koulusta tultiin AINA suoraan kotiin yksin, ja läksyt tehtiin heti ensimmäisenä YKSIN. Missään ei saanut poiketa (jos matka kesti liian kauan, tuli kotiarestia tms.) Säännön sinänsä ymmärsin, mutta se jatkui lukioon asti. Jos kokeesta tuli seiska- kasi, tuli automaattisesti arestia. Seiniin ei saanut koskea, jokainen tavara piti olla oikealla paikalla, eikä sohvan selkänojaan saanut nojata, vaan istuttiin selkä suorassa,...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.