Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Hyviä uutisia: olet onnellinen. Näissä hetkissä sen huomaa.

Onnea on, mutta se piiloutuu.

Kun perheessä on yhtä aikaa kiire, kiukku, työstressi, rahapula, läksyjä, harrastuksia ja paljon kotitöitä, onni hautautuu. Se hulmahtaa esiin pienissä hetkissä.

Meidän Perhe kysyi lukijoiltaan, milloin he ovat onnellisia. Kyselyyn vastasi 134 vanhempaa, joilla on alle 10-vuotiaita lapsia.

Melkein jokainen heistä on onnellinen: 88 prosenttia vastaajista tuntee olevansa onnellinen juuri nyt, lastensa ja perheensä kanssa.

Ja sen onnen tuntee ainakin näissä 103 hetkessä.

Onnea on...

Aamun ensimmäinen kuiskaus: äiti.

Aamuruuhka vanhempien sängyssä.

Automatkat teinien kanssa, kun on aikaa jutella.

Ekaluokkalainen tulee koulusta, syö välipalaa ja kertoilee päivän tapahtumista.

Ensihetket sairaalassa vauvan kanssa.

Ensimmäinen kerta, kun lapsi haluaa päiväkotiin, jatkamaan kesken jäänyttä leikkiä.

Että juuri minä voin lohduttaa.

Hellyys nukkuvaa lasta kohtaan.

Hetki, jona esikoinen saa ensi kertaa syliinsä vastasyntyneen pikkusisaren.

Hurja tanssi lempimusiikin tahtiin viisivuotiaan kanssa.

Huuto päiväkodin pihalla: se on minun äiti!

Hyvänyön halit ja pusut.

Höpsöttely kesken iltapesun.

Ihana tunne, kun äiti kelpaa teinin seuraksi.

Iltahetki ja luottamus, kun lapsi puhuu mieltään painavista asioista.

Iltasatu lapsi kummassakin kainalossa.

Iltasatu, ja silitän lapsen selkää.

Isoveli, joka lainaa pikkusiskolleen uninallea, kun siskon pupu on pesussa.

Isän ja pienen tyttären katse, kun heillä on salaisuus.

Kaksivuotias sanoo: minä lakattan äitiä ja ikkää ja kaikkia, kaikkia, kaikkia.

Kaksivuotias, joka puhuu pitkiä lauseita. Miten hassulta maailma hänestä näyttää.

Kasvun ihme: vaativasta vauvasta tulee ihana rakastava taapero.

Katsella leikkivää lasta.

Katsoa sivusta, kun isä lukee lapsille tai leikkii heidän kanssaan.

Kertolaskujen opettelu lapsen kanssa.

Kevään ensimmäiset leikit hiekkalaatikolla.

Kiireetön päivä omalla pihalla, istuskella ja katsella kun lapsi leikkii.

Koko perhe istuu sohvalla saunan jälkeen. Syömme pitsaa ja katsomme telkkaria.

Koko perhe ruokapöydässä, eikä ole kiire.

Koko perheen hiihtoretki, pulkkamäki tai sunnuntaikävely.

Kolmen viikon isyysloma, kun vauva on syntynyt.

Kolmevuotias herättää äidin laulamalla korvaan: tykkään susta niin että halkeen.

Kotimatkalla päiväkodista iloisena pomppiva ja jutteleva lapsi.

Koululainen kertoo ylpeänä, miten sai kokeesta täydet pisteet.

Koululaisen ilo ja nauru, kun hän kertoo vitsejä.

Kun lapsilla on omia pieniä salaisuuksia.

Kun riita läksyjenteosta päättyy halaukseen.

Kuulla lapselta olevansa maailman paras äiti.

Kuunnella lasten kotileikkiä.

Kuunnella, kun lapsi laulaa keksimäänsä laulua itsekseen.

Käden irrottaminen pyörän takapakkarista, ja lapsi osaakin pyöräillä itse.

Käveleminen käsi kädessä.

Lapsen ihon pehmeys.

Lapsen ilo, kun hän lukee ensimmäisen sanan.

Lapsen ilo, kun hän oppii uuden taidon: lukemaan tai luistelemaan tai juomaan pillillä.

Lapsen nauru.

Lapsen oivallukset.

Lapsen onni mieluisasta harrastuksesta, kun hän laskee öitä seuraavaan kertaan.

Lapsen peitteleminen nukkumaan.

Lapsen yhtäkkiset pusut ja halaukset.

Lapsi kurottaa kohti kattoa ja näyttää että rakastaa nääääin paljon.

Lasten mielikuvitusleikit.

Lasten tekemä aamupala.

Legoilla rakenteleminen lapsen kanssa.

Luemme iltasatua ja lapsi kertoo päivästään.

Lämpöinen lapsi ja laittaa kätensä poskilleni ja katsoo silmiin.

Matkustaminen lasten kanssa ja nähdä miten he nauttivat.

Miten lapsi kiljuu innosta, kun mennään uimaan.

Miten riitelevät sisarukset halaavat nukkuessaan yöllä toisiaan.

Miten taapero voi nukahtaa sohvalle kesken leikkien.

Naurunremakka, kun lapset leikkivät yhdessä.

Ne viikonloput, kun koko uusperheemme on koossa.

Nukkuvien lasten uninen tuhina.

Nähdä isovanhempien rakkaus lasta kohtaan.

Omat pienet tavat lapsen kanssa: miten poika painaa saunan ovenkahvasta kun minä käännän lukkoa auki, ja kumpikin tietää että teemme näin.

Omat sotkunsa tärkeänä ja ylpeänä siivoava lapsi.

Ostosreissu, kun lapset käyttäytyvät hyvin ja meillä on hauskaa.

Perhehali.

Pienet hetket esikoisen kanssa, kun vauva nukkuu. Hetken olemme vain me kaksi.

Piirustus, jonka lapsi tekee minulle lahjaksi.

Puhelinsoitto lapselta, kun olen työmatkalla.

Pullan leipominen lasten kanssa.

Päivä, jona Wilma ei tiedota lapsen riehaantuneen koulussa.

Päiväunilta heräävän vauvan hymy.

Se kerta, kun lapset syövät reippaasti, ja äitikin saa syödä.

Se miten vauva katsoo imettävää äitiä.

Seistä miehen kanssa yhdessä lastenhuoneessa ja katsoa nukkuvia lapsia.

Silittää lapsen hiuksia ja piirtää ihoon sormella.

Sisarusten hyvänyönsuukot.

Sisälläni kasvaa uusi pieni ihminen.

Suukko taaperolta suoraan suulle.

Syliin nukahtava nuhainen lapsi.

Sylissä istuva yksivuotias painaa päänsä rintaani vasten. Hän kuuntelee sydäntäni.

Taaperon hellyydenosoitukset.

Teini puhuu silmät palaen itselleen tärkeästä asiasta.

Teini pyrkii määrätietoisesti tavoitteisiinsa.

Tunteet esikoisen syntymän jälkeen, kun margariinimainoskin saa itkemään onnesta.

Ulkoilu posket punaisina, uuniruokaa ja päiväunet.

Uninen toivotus: Hyvää yötä äiti.

Varhaisteinin halaus.

Vastaaminen viisivuotiaan kysymyksiin vaikka aurinkokunnasta ja painovoimasta.

Vauvan aamujutustelu hööheijeeägyy.

Vauvan ensimmäinen hymy, käännös, konttaus ja askel.

Vauvan kikatus, kun isosisarukset pelleilevät.

Vauvan nauru, kun hän löytää omat varpaansa.

Yhdeksänvuotias, joka varmistelee kesken futispelin, että vanhemmat varmasti näkevät.

Yhdessä leikkivät sisarukset.

Yhteenkuuluvuuden, onnen ja ylpeyden tunteet, kun katsomme lapsiamme yhdessä.

Yksivuotiaan hämmästys ja ilo, kun hän saa ensimmäisen jäätelönsä.

Ylpeys ja liikutus lapsen tanssikoulun näytöksessä.

Ylpeys, kun lapsi leikkii reilusti muiden kanssa ja on hyvä kaveri.

Ärtynyt ja tuulella käyvä teini onkin iloinen ja hyväntuulinen ja juttelee.

Ääni, jonka taapero tekee kun hän halaa oikein kovaa.

Vierailija

103 syytä olla onnellinen

Ja lapsettomat pariskunnat eivät voi olla perhe yhdessä tai onnellisia kun nuo kaikki ovat niin lapsiin liittyviä. En edelleenkään ymmärrä miksi tehdä lapsia, ja miten kukaan voi olla niin itsekeskeinen että laskee olevansa oikeutettu tuomaan tänne maailmaan jonkun uuden ihmisenalun. Ei kukaan voi luvata onnellisuutta toiselle, eikä edes lapselle sitä että kaikki hänen todelliset tarpeensa (turvallisuus, nälkä tms) tulevat täytetyiksi. Nykytilanteessa kun työttömyys/sota tms voi olla edessä,...
Lue kommentti

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?