Kun lapsen totuttaa kirjojen maailmaan jo vauvasta saakka, kiinnostavat kirjat vanhempanakin. Kuva: iStockphoto
Kun lapsen totuttaa kirjojen maailmaan jo vauvasta saakka, kiinnostavat kirjat vanhempanakin. Kuva: iStockphoto

Mitä suurempi sanavarasto lapsella on käytössään ennen kouluikää, sitä paremmat valmiudet hänellä on oppia lukemaan.

Nenä kiinni kirjassa? Hyvä niin. Lukemisesta on lapsen kehitykselle monenlaista hyötyä. Näin siitä sanovat tiede ja asiantuntijat:

Lue vauvalle, se auttaa häntä oppimaan. Tuoreessa Jyväskylän yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvisi, että lukutaidon kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä. Tutkimuksessa 15-vuotiaan lapsen lukutaito pystyttiin ennustamaan jo tämän varhaislapsuuden kielellisten taitojen perusteella.

Tämä johtuu siitä, että mitä suurempi sanavarasto lapsella on käytössään ennen kouluikää, sitä paremmat valmiudet hänellä on oppia lukemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lukeminen pidentää ikää ja vähentää stressiä. Neurologi Markku T. Hyyppä kirjoitti vastikään lukemisen terveysvaikutuksista Suomen Kuvalehdessä. Hän alleviivasi, että lukemisen terveysvaikutukset eivät ole pelkkää mututuntumaa, vaan tieteellisesti todistettua faktaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyyppä viittasi muun muassa Yalen yliopiston vuonna 2016 tekemään suureen väestötutkimukseen, jossa havaittiin, että erityisesti kirjojen lukeminen pidensi seurattujen ihmisten elämää jopa kahdella vuodella. Lukeminen myös madalsi riskiä sairastua muistisairauteen.

Sussexin yliopiston tutkimus puolestaan kertoo, että lukeminen vähentää stressiä sekä lihasjännitystä. Tähän riittää vain kuuden minuutin päivittäinen lukuhetki.

Kirjoista oppii rikkaan kielen. On tutkittu, että ne lapset, joille on vauvasta asti luettu, ovat kuulleet viiteen ikävuoteen mennessä kaksi miljoonaa sanaa enemmän kuin lapset joille ei luettu

Lapsen sanavarasto karttuu parhaiten sillä, kun aikuinen lukee lapselle. Jo pieni vauva tunnistaa erilaisia äänteitä, ja loruttelun ja riimittelyn voi aloittaa jo ensi päivistä lähtien.

Kirjat auttavat lasta käsittelemään erilaisia tunteita. Lastenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen kertoo, että kirjojen kieli on lapselle silta elämän murheiden ja ilojen käsittelyyn. Näiden kautta lapsi löytää empatian ja eläytymisen taitoja.

Lukeminen opettaa keskittymistä. Taaperon saa monesti rauhoittumaan kirjan ääreen. Kun elämässä on paljon säätämistä ja kiirettä, yhteinen lukuhetki on rauhallinen ja miellyttävä elämys lapsen ja vanhemman välillä. 

Yhteisten lukuhetkien lisäksi lapselle tekee hyvää nähdä vanhemmat syventyneinä kirjaan älylaitteen tai television sijaan. Esimerkillä on suuri vaikutus siihen, miten lapsi suhtatuu lukemiseen: onko se pakollinen ja hieman hankala asia, vai voisiko se olla jopa parempi viihdyke kuin digipeli?

Kirjat vievät kiinnostavan äärelle. Kirjoissa lajityypillä ei ole väliä. Jos lapsi tykkää jalkapallosta, kirja voi hyvin olla aiheeseen liittyvä tietokirja. Pienempiä lapsia taas saattavat kiinnostaa enemmän sadut, jotka ovat ihan yhtä hyvää luettavaa kuin tiukat tietokirjat. Kirjailija Tommi Kinnusen mukaan lapselle luettaessa tärkeintä ei ole kirjan informatiivisuus, vaan kertomisen hetki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla